Hyppää pääsisältöön

Komisario Susikoski oli Ismo Kallion ensimmäinen elokuvarooli

Komisario Susikoski (Ismo Kallio) esittelee todistuskappaletta oikeuden puheenjohtajalle (Aarne Välimäki) elokuvassa Kolmas laukaus (1959)
Komisario Susikoski (Ismo Kallio) esittelee todistuskappaletta oikeuden puheenjohtajalle (Aarne Välimäki) elokuvassa Kolmas laukaus Komisario Susikoski (Ismo Kallio) esittelee todistuskappaletta oikeuden puheenjohtajalle (Aarne Välimäki) elokuvassa Kolmas laukaus (1959) Ismo Kallio,Kolmas laukaus,kino suomi

Ismo Kallio (1935–2019) aloitti pitkän elokuvauransa vuonna 1959 jännärissä Kolmas laukaus, suoraan pääosassa. Komisario Susikoski joutuu siinä lomamatkallaan selvittämään agronomin murhaa. Yrjö Nortan harvinainen rikoselokuva perustuu Mauri Sariolan romaaniin Rotat pois laivasta! Alkukuvana nähdään Saara Cantellin lyhytelokuva Peilikirkas päivä vuodelta 1997.
Kolmas laukaus esitetään uutena HD-tasoisena kopiona.
Teema tiistaina 12.2.2019 klo 21.55 alkaen. Molemmat elokuvat Areenassa 30 päivää.

Teeman Kino Suomi muistaa helmikuussa edesmennyttä näyttelijä Ismo Kalliota. Turkulainen Ismo Kallio oli monipuolinen ja karismaattinen teatteritaiteilija, joka teki lisäksi pitkän uran elokuvissa sekä radiossa ja televisiossa, erityisesti Mainostelevision teatterissa mutta myös Ylen tuotannoissa. Kallio aloitti näyttelijänuransa jo kymmenvuotiaana tuolloin vasta perustetussa Turun kaupunginteatterissa – ja televisiouransa Tesvisiossa, siis television tullessa Suomeen ensimmäistä kertaa. Kansallisteatterista hän jäi eläkkeelle vuonna 2004 mutta jatkoi työtään vielä yli vuosikymmenen ajan.

Näyttelijä Ismo Kallio vuonna 1967
Ismo Kallio Ylen studioilla 1967 Näyttelijä Ismo Kallio vuonna 1967 Kuva: Yle/Erkki Suonio Ismo Kallio

Valkokankaalla ja tv-ruudussa hän teki enimmäkseen sivuosarooleja luonnenäyttelijänä, ja kansan keskuudessa hänen muistetuin roolinsa on epäilemättä "vara-Manu" – siis Mauno Koivisto tai hänen näköisensä presidentti, jota Kallio sai sekä yhdennäköisyyden että turkulaisen puheenpartensa ansiosta esittää viihdeohjelmissa (ja ainakin neljässä elokuvassa) vuosikymmenten varrella, ensimmäisen kerran jo Koiviston pääministerikaudella vuonna 1970.

Uransa pitkissä elokuvissa Ismo Kallio aloitti yhtä kaikki pääroolilla komisario Susikoskena, tuolloin vain vähän yli parikymppisenä Turun kaupunginteatterin näyttelijänä. (Tätä ennen hän oli esiintynyt vuonna 1957 herttaisessa SF-lyhytkuvassa Yhteinen koulutie, jonka voi katsoa Elävässä arkistossa.)

Mauri Sariolan (1924–1985) Susikoski-kirjat ovat järkälemäinen osa maamme dekkarihistoriaa: komisario Olavi Susikosken salskea ja harteikas hahmo seikkaili 33 romaanissa, lukuisissa lehtien jatkokertomuksissa, kuunnelmissa ja novelleissa.

Ensimmäinen Sariolan Susikoski-dekkari oli Laukausten hinta (1956), toisena ilmestyi Rotat pois laivasta! (1957), josta Yrjö Norta ohjasi elokuvan Kolmas laukaus vuonna 1959. Elokuvan katsojaluvut jäivät vaatimattomiksi, ja se on esitetty televisiossa vain kahdesti, kerran vuonna 1970 ja uudestaan vasta 2015.

Veteraaniohjaaja Yrjö Norta ei ollut ohjannut mitään 11 vuoteen, kun hän päätti tarttua Sariolan Susikoski-romaaniin. Kolmas laukaus -elokuvan budjetti oli hyvin pieni, ja Norta vastasi elokuvan käsikirjoituksesta, ohjauksesta ja kuvauksesta, sekä lisäksi nimimerkkien turvin leikkauksesta, äänityksestä, lavastuksesta ja musiikin sovituksesta.

Rooleissa nähdään paljolti ensikertalaisia – kuten Ismo Kallio – ja amatöörejä. Elokuvan hehkeää neiti Kulmalaa, joka kesälomaa viettävän Susikosken houkuttelee tapauksen äärelle, esittää Anita Sohlberg. Avaintodistaja rouva Sartimoa esittää kokeneempi elokuvanäyttelijä Mirja Karisto, josta tuli sittemmin Yleisradion animaatio-ohjaaja.

Elokuva ei saanut mairittelevaa vastaanottoa, eikä aika ole ollut sille armollinen. Rikoselokuviemme joukossa se on kuitenkin kiinnostava kuriositeetti ja nuorelle, komealle, vain 24-vuotiaalle Ismo Kalliolle uljas valkokangasdebyytti.

Susikosken tehtävänä on avustaa tutkimuksissa kesäisellä maaseutupaikkakunnalla, missä käsitellään ensi näkemältä selvää tapausta: mies pyssyineen on tavattu tuoreeltaan murhapaikalta, ja epäillyllä on tarjota vain mielikuvituksellinen ja epäuskottava selitys. Murhaan liittyy kuitenkin suorastaan pirullisia mutkia sekä pienen kylän isoja kaunoja ja pimeitä salaisuuksia. Mutta onko ratkaiseva tekijä rakkaus vai raha?

Kolmas laukaus esitetään uutena HD-laatuisena digitointina. Valitettavasti elokuvan ääniraidan laadussa on puutteita, joita ei ole ollut mahdollista korjata. Vika ei siis ole lähetyksessä tai vastaanottimissanne.

Pääosassa Ismo Kallio nähdään myös Saara Cantellin ohjaamassa lyhytdraamassa Peilikirkas päivä vuodelta 1997. Kallio on siinä Joonatan-niminen vanha mies, joka harhailee paketin kanssa etsimässä postikonttoria. Ei ihme, jos eksyy – helsinkiläinen katsoja huomaa pian, kuinka kulman taakse käännyttäessä saatetaan hypätä yhtäkkiä aivan toiseen kaupunginosaan, mikä korostaa maagiseen realismiin viittaavaa tunnelmaa.

Cantellin tarinassa kuljetaan erikoinen kaari, tavallaan pisteestä A pisteeseen A. Matkalla kohdataan outoja sattumia sekä jäätä monenlaisissa eri olomuodoissa. Joonatanin kaupunki ei tunnu pitävän muotoaan, kellot näyttävät eri aikaa ja muutenkin maailma käyttäytyy arvaamattomasti.

Muissa rooleissa nähdään mm. Saara Pakkasvirta Joonatanin vanhana tuttuna – ihastuksena – sekä Tommi Korpela kahvilan isäntänä, joka seuraa kadulla toisinaan kulkevaa salaperäistä Jäänaista.

Peilikirkas päivä sai kunniamaininnan Tampereen lyhytelokuvajuhlilla 1998.

  • Peilikirkas päivä (Suomi 1997). O: Saara Cantell. N: Ismo Kallio, Tommi Korpela, Saara Pakkasvirta, Jatta Lukkari
  • Kolmas laukaus (Suomi 1959) O: Yrjö Norta. N: Ismo Kallio, Antero Karres, Mirja Karisto, Anita Sohlberg.

Kolmas laukaus on esitetty edellisen kerran Teemalla Kino Suomessa vuonna 2015. Peilikirkas päivä on nähty TV1:ssä vuonna 2003 ja 2005.

  • Tarinoita korville – radiokuunnelma elää uutta nousukautta

    Tarinoita korville - radiodraaman uusi nousu

    Mobiilikuuntelun aikakautena radiodraama antaa kuulijalle oman tilan, mahdollistaa omat ajatukset ja mielikuvituksen käytön. Kuunnelma on kulkenut pitkän tien mm. Pekka Lipposen, Knallin ja sateenvarjon, Elmon ja Koe-eläinpuiston kautta nykypäivään. Radio oli ennen medioiden valtias. Se toi koteihin kuultavaksi koko maailman.

  • Parasta sirkuksessa on kaikki

    Taina Kopralle ja Jouni Kivimäelle sirkus on päivätyö.

    “Mun elämä on yhtä sirkusta", sanoo Sorin sirkuksen sirkustirehtööri Taina Kopra. Hän ja puolisonsa Jouni Kivimäki perustivat 80-luvulla pienen sirkuskerhon, joka on vuosikymmenten varrella kasvanut monipuoliseksi sirkuskouluksi. Tänä päivänä se tarjoaa sadoille lapsille ja nuorille taiteen perusopetusta. Teemalla nähdään Sorin sirkuksen upea joulushow 2018.

Yle Teema