Hyppää pääsisältöön

Audio ei häviä kuvalle - "Äänikerronta voi olla kehollinen kokemus"

Shortdox 2019 tuomaristo
Shortdox 2019 kansallinen tuomaristo: Selma Vilhunen, Akse Pettersson ja Mervi Leino-Niemelä Shortdox 2019 tuomaristo Kuva: Yle Selma Vilhunen,shortdox

Audiokilpailu Shortdoxin kansallisen loppukilpailun tuomaristo on nyt julkistettu! Tuomaristo koostuu tänä vuonna kuvan ja äänen huippuammattilaisista. Tuomariston muodostavat palkittu elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Selma Vilhunen, radiodokumentaristi ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin radio- ja tv-osaston päällikkö Mervi Leino-Niemelä, sekä teatteriohjaaja ja Teatteri Takomon taiteellinen johtaja Akse Pettersson. Tutustu tuomaristoon ja heidän äänisuhteeseensa.

Selma Vilhunen: Äänikerronta voi olla kehollinen kokemus

Elokuvaohjaaja Selma Vilhunen.
Selma Vilhunen Elokuvaohjaaja Selma Vilhunen. Kuva: Tuffi Films / Sami Kuokkanen KulttuuriCocktail,Selma Vilhunen

Mikä on sinun ilmaisuvälineesi? Miten kuvailisit omaa taiteen tekemistäsi?

Teen elokuvia. Minulle kiinnostavinta elokuvassa on tutkia yhä uudelleen, mitä juuri liikkuva, rajattu kuva voi ilmaista ihmisenä olemisesta ja maailman havainnoimisesta. En vedä jyrkkää rajaa dokumentaarin ja fiktion välille, ero on minulle pikemminkin käytännöllinen kuin esteettinen tai filosofinen.

Liikkuva kuva on minulle kieli, jonka avulla koen pystyväni ilmaisemaan ajatuksiani kaikkein tarkimmin. Siinä on tiettyä vääjäämättömyyttä: tämä todella tapahtui. Myös se, että liikkuva kuva on ilmaisumuoto, joka tapahtuu ajassa, ja jossa on siis tietty rytmi, on minulle tärkeää.

Mitä ääni merkitsee sinulle työssäsi?

Vaikka tekemiseni ydin on kuvassa, ääni vaikuttaa kuitenkin elokuvakokemukseen vähintään 50 prosenttia. Ääni täydentää ja manipuloi kuvaa, sen tilavuutta, kestoa ja tunnelmaa. Erityisesti elokuvateatterissa äänikerronta on suorastaan kehollinen kokemus. Jossakin mielessä voisi myös ajatella, että kaikki elokuvakerronta on auditiivista, että liikkuva kuvakin on vain yksi musiikin muoto.

Millaisia asioita juuri audiolla voi mielestäsi parhaiten kuvata?

Audion avulla voi rakentaa tiloja. Äänen soinnit ja värit vaikuttavat tunteisiimme hyvin suoraan ja vaikuttaa siltä, että niissä tavoissa on jotain universaalia ja ajatonta. Äänen käyttö elokuvassa on aina hyvin tarkkaa hommaa; vääränlainen ääni voi pilata koko jutun.

Äänen soinnit ja värit vaikuttavat suoraan tunteisiimme.― Selma Vilhunen

Oletko huolestunut audioilmaisun tulevaisuudesta, kun mediamaailma tulvii visuaalisuutta?

En ole osannut olla siitä huolissani, mutta luettuani tämän kysymyksen aion harkita huolestumista.

Millaisiin asioihin aiot kiinnittää huomiota Shortdox-tuomarina?

Minua kiinnostaa, mitä sellaista tekijät ovat tavoittaneet dokumentteihinsa, mitä ei ole mahdollista ilmaista millään muulla välineellä kuin audiolla. Uudet ja rohkeat ajatukset ovat aina toivottavia. Olisi suuri ilo, jos näiden teosten äärellä voisi vaikka järkyttyä tai yllättyä, miksei myös ilahtua.

Mervi Leino-Niemelä: Vaikuttavuus, koskettavuus, oivaltavuus, oveluus!

dokumentaristi Mervi Leino-Niemelä
Mervi Leino-Niemelä dokumentaristi Mervi Leino-Niemelä Kuva: Mervi Leino-Niemelä henkilökuvat (valokuvat)

Mikä on sinun ilmaisuvälineesi? Miten kuvailisit omaa taiteen tekemistäsi?

Radio on rakkauteni. Ihmisääni ennen kaikkea. Välineenä radio on samanaikaisesti sekä lempeä että armoton. Lempeäksi sen tekee se, että kuulija keskittyy vain kuulemaansa – muut aistit eivät ole viemässä huomiota. Saman voi nähdä negatiivisena: kuulija on vain yhden aistin varassa ja tuo yksi aisti määrittää koko kokonaisuuden.

Itse teen radiodokumentteja, koska ne ovat intohimoni, harrastukseni. Teen ohjelmia vain sellaisista aiheista, jotka puhuttelevat minua itseäni. Silloin uskon, että ne puhuttelevat myös muita. Muutaman kerran olen saanut kokea sen ihmeen, että aihe löytää minut. Sen tunteen haluaisin napata purkkiin ja ottaa käyttöön tarvittaessa – siitä syntyvä energia, ilo ja into ovat ainutlaatuisia.

Mitä ääni merkitsee sinulle työssäsi?

Ääni antaa uusia kokemuksia, se tuo vanhoja muistoja. Tutut äänet tuovat tietyn kuvan mieleen. Joskus hyvässä, joskus pahassa. Äänet voivat myös yhdistää ihmisiä. Tietyllä äänellä voi olla sama merkitys tietylle ihmisryhmälle. Esimerkiksi saman koulun käyneet ihmiset tunnistavat välituntikellon äänen tai saman ikäluokan ihmiset tietävät, miltä Hinku ja Vinku kuulostavat.

Ihmisääni on mielestäni kuitenkin kaikkein arvokkain. Se paljastaa puhujasta paljon. Se kertoo eletystä elämästä, kokemuksista, itseluottamuksesta, asenteesta… Työssäni radio- ja tv-arkiston päällikkönä olen päivittäin tekemisissä äänen ja audion kanssa. Vaikka ääni onkin minulle arkea, silti värähdän edelleen, jos kuulen erityisen äänen, mielenkiintoisen ohjelman tai hyvin leikatun ja tehdyn äänimaiseman.

Ääneen ei koskaan totu, ja siitä löytyy koko ajan uutta, kunhan vain pitää korvat aktiivisesti höröllään.

Millaisia asioita juuri audiolla voi mielestäsi parhaiten kuvata?

Oikeastaan mitä vain. Jopa hiljaisuutta voi kuvata äänellä. Parasta audio on kuitenkin silloin, kun jostain asiasta ei haluta antaa minkäänlaista ennakkokäsitystä. Kun jokainen saa rakentaa kuvan omassa päässään ja omista lähtökohdistaan käsin. Kun jokaisen oma näkemys on se tärkein. Kun kuulija on tärkein. Kun sanoma on tärkein.

Jopa hiljaisuutta voi kuvata äänellä.― Mervi Leino-Niemelä

Oletko huolestunut audioilmaisun tulevaisuudesta, kun mediamaailma tulvii visuaalisuutta?

Vaikka esim. radion keskimääräinen kuunteluaika laskee vuosi vuodelta, minuutti minuutilta, radio voi silti tosi hyvin Suomessa. Toki radion täytyy seurata aikaa ja muuttuakin sen mukana – tarjota uusia alustoja, uudenlaisia ohjelmia, uusia palveluja. Mutta niin kauan kuin meillä on puhelimia, autoja ja kesämökkejä, niin kauan elää myös radio. Mitä nykynuoriin ja heidän visuaalisen median tulvaansa tulee, niin tuokin ikäpolvi vanhenee, kypsyy, asettuu aloilleen ja väsyy visuaalisuuteen ja lopulta: löytää radion.

Millaisiin asioihin aiot kiinnittää huomiota Shortdox-tuomarina?

Vaikuttavuuteen. Koskettavuuteen. Oivaltavuuteen. Oveluuteen. Haluaisin yllättyä, saada kuulijana pintaan tunteita: ärsyyntyä, naurahtaa, jopa liikuttua. Paitsi sisältö myös tekninen toteutus nousee tärkeäksi Shortdoxissa.

Miten saada tarina kokonaiseksi kuulijalle, kun teoksen kesto on niin lyhyt? Miten saada pituus (tai lyhyys) kääntymään ohjelman eduksi? Niin, ettei se ole tungettu täyteen tavaraa. Niin, että kuulijaan jää teoksesta jokin jälki.

Akse Pettersson: Äänellä on suora yhteys kokemukseen

Teatteriohjaaja Akse Pettersson
Akse Pettersson Teatteriohjaaja Akse Pettersson Kuva: YLE/Mikko Ahmajärvi akse pettersson

Mikä on sinun ilmaisuvälineesi? Miten kuvailisit omaa taiteen tekemistäsi?

Teen taidetta siirtämällä mielikuvia ja merkityksiä yksityisestä yleiseksi. Ilmaisuvälineeni on pääasiallisesti esitystaide ja kirjoittaminen.

Mitä ääni merkitsee sinulle työssäsi?

Ääni on työssäni tasavertainen elementti kaiken muun ilmaisun kanssa.

Millaisia asioita juuri audiolla voi mielestäsi parhaiten kuvata?

Audiolla voi kuvata mitä vain. Äänessä kiinnostavaa on kuitenkin sen suora yhteys kokemukseen, ilman käsitteellistä prosessointia.

Oletko huolestunut audioilmaisun tulevaisuudesta, kun mediamaailma tulvii visuaalisuutta?

Olen siitä yhtä huolissani kuin siitä että maailma tulvii myös kaikkea muuta.

Millaisiin asioihin aiot kiinnittää huomiota Shortdox-tuomarina?

Kiinnitän huomiota omaperäisyyteen ja rohkeuteen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua