Hyppää pääsisältöön

Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

Avaruusasema, alhaalla näkyy revontulia
Avaruusmyrskyn aikaan saamat revontulet ovat kaunista katsottavaa niin täältä alhaalta kuin myös avaruudesta. Tässä astronautti Joe Acaban kansainväliseltä avaruusasemalta kuvaamia etel'isen pallonpuoliston revontulia vuodelta 2012. Avaruusasema, alhaalla näkyy revontulia Kuva: Kuva: ESA / NASA avaruus,revontulet

Olet varmaankin katsonut joskus ylös tähtitaivaalle. Se näyttää rauhalliselta, lähes muuttumattomalta. Tähdet tuikkivat, ja on vaikea ajatella, että sieltä tulisi meille minkäänlaista harmia. Mutta saattaa sieltä ongelmia tulla.

Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin. Mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta.

Kosmiset törmäykset ovat saaneet aikaan valtavaa tuhoa ja sukupuuttoa maapallon historiassa. Pienempiä, suurta paikallista tuhoa aiheuttaneita kosmisia törmäyksiä on ollut jopa ihan lähiaikoina. Viimeisin tapaus oli vuonna 2013, jolloin säästyttiin kuin ihmeen kaupalla suuremmalta tuholta Tšeljabinskissa, Venäjällä.

Asteroidi avaruudessa
Eri kokoisia kappaleita lentää koko ajan maapallon ohi. Joskus sellanen törmää meihin, ja tästä olisi hyvä tietää ennalta. Tämä kuva on kuvamanipulaatio – näin hyviä kuvia ohikulkevista kappaleista ei ole. Asteroidi avaruudessa Kuva: NASA asteroidit,avaruus

Myös kauniita revontulia synnyttävät aurinkopurkaukset saattavat saada aikaan pahaa jälkeä. Esimerkiksi vuonna 1849 maapalloon törmäsi Auringosta lähtenyt suuri varattujen hiukkasten pilvi, joka loimutti revontulia lähes päiväntasaajalla saakka ja sai lennätinlinjat lyömään kipinöitä. Jos tällainen avaruusmyrsky tulisi nyt, meidän sähköisiin laitteisiin perustuva teknoyhteiskuntamme menisi sekaisin ja saattaisi jopa osittain tuhoutua.
Kosmiset törmäykset ovat saaneet aikaan valtavaa tuhoa ja sukupuuttoa maapallon historiassa.

Muutama vuosi sitten havaittiin, että kenties jopa suurempi röyhtäisy Auringosta meni vain nipin napin ohitsemme. Jos tuo avaruusmyrsky olisi iskenyt maapalloon, kenties et lukisi tätä tekstiä nyt.

Avaruuden tilannekuva - keino varautua uhkiin

Kosmiset törmäykset ja Auringosta tulevat purkaukset ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan. Se tarkoittaa sitä, että pyrimme eri menetelmin tietämään koko ajan, mitä ympärillämme avaruudessa tapahtuu sekä myös katsomaan tulevaisuuteen.

aurinko avaruudesta kuvattuba
Auringosta sinkoaa ulos avaruuteen aina silloin tällöin suuria varattujen hiukkasten pilviä. Jos Maa sattuu olemaan samassa suunnassa, näkyy taivaalla revontulia – tai jos purkaus on suuri ja väkevä, se saa teknisen yhteiskuntamme sekaisin. aurinko avaruudesta kuvattuba Kuva: SOHO / ESA /Nasa avaruus,aurinko

Asteroidien ja komeettojen tapauksessa tärkeää on mahdollisesti meitä uhkaavien sellaisten löytäminen. Niiden ratoja voidaan laskea pitkän aikaa eteenpäin. Jos näyttää siltä, että rata menee jossain vaiheessa ristiin maapallon kanssa, on olemassa törmäysvaara.

Helpoin tapa välttää jonkin kappaleen törmäys Maahan on sysätä sitä tarpeeksi ajoissa sivuun radaltaan.

Nasa Yhdysvalloissa ja Euroopan avaruusjärjestö ESA ovat siirtyneet passiivisesta havaitsemisesta aktiivisempaan toimintaan ja kehittävät menetelmiä, joilla voisimme suojautua.

Helpoin tapa välttää jonkin kappaleen törmäys Maahan on sysätä sitä tarpeeksi ajoissa sivuun radaltaan. Tämä tosin on helpommin sanottu kuin tehty, koska vuoriston kokoisen – tai jopa suuremman – möhkäleen töniminen avaruudessa on vaikeaa. Jotta tässä onnistuttaisiin, pitää asteroideja, komeettoja ja niiden sekasikiöitä tutkia tarkemmin. Juuri parhaillaan on meneillään monta avaruuslentoa, joilla tehdään juuri tätä.

Lähiaikoina Nasa aikoo törmätä luotaimella asteroidiin ja katsoa, miten sellaisen rataan voitaisiin vaikuttaa. ESA puolestaan ehdottaa tehtäväksi HERA-nimistä luotainta, joka menisi tutkimaan tarkemmin tätä samaa tönimisen kohteeksi joutuvaa asteroidia. Mukana luotaimen kyydissä olisi myös kaksi pientä apuluotainta, joista toinen tehtäisiin Suomessa.

Pienten kappaleiden uhkaan on herätty

Tällä haavaa ei onneksi tunneta suurikokoisia kappaleita, jotka voisivat törmäyksellään saada aikaan planeetanlaajuista tuhoa. Sen sijaan maapallon kanssa samoilla seuduilla aurinkokunnassa vipeltää noin 17500 kappaletta, joiden radat kulkevat joskus mahdollisesti läheltä maapalloa. Näistä 702 on otettu tarkkailulistalle, koske ne voisivat olla joskus törmäyskurssilla.

Avaruusaseman ikkuna, jossa särö
Pienen avaruusromupalasen aikaan saama iskujälki satelliitissa. Isompi kappale olisi mennyt läpi. Avaruusaseman ikkuna, jossa särö Kuva: Nasa avaruus,Kansainvälinen avaruusasema,Ikkuna

Äkkäämme koko ajan pienempiä kappaleita, jotka vipeltävät maapallon ohi. Lisäksi viikoittain läheltämme kulkee tunnettuja kappaleita. Mutta myös aiemmin tuntemattomia, kuten esimerkiksi mainittu Tšeljabinskin tapaus vuodelta 2013. Silloin noin 20-metrinen kappale syöksyi yllättäen alas ja sai aikaan rikkoutuneita ikkunoita ja loukkaantuneita ihmisiä. Jos se olisi tullut hieman eri kulmassa ja olisi ollut koostumukseltaan tiiviimpi, olisi se saanut aikaan ydinpommin kaltaisen tuhon.

Tilastollisesti tällaisia tapauksia on noin kerran 60 vuodessa. Jos ja kun uusilla menetelmillä näitäkin voidaan havaita ennalta, olisi mahdollista ainakin varoittaa asukkaita ennakkoon ja joissakin tapauksissa jopa suorittaa evakuointeja.

Yksinkertaisin ohje on pysyä pois ikkunoiden luota. Tšeljabinskissa lähes kaikki loukkaantumiset johtuivat siitä, että taivaalta tullutta välähdystä ikkunoiden äärelle katsomaan menneet ihmiset saivat päällensä lasinsiruja, kun paineaalto rikkoi ikkunat ja sinkosi lasinpalat sisälle.

Avaruudesta syöksynyt meteorin palanen rikkonut sinkkitehtaan katon Tšeljabinskissa.
Tšeljabinskissä meteorin kappale rikkoi sinkkitehtaan katon. Avaruudesta syöksynyt meteorin palanen rikkonut sinkkitehtaan katon Tšeljabinskissa. Kuva: EUGENY KHAZHEEV meteorit,Tšeljabinsk,asteroidit,räjähdykset,avaruus,paineaalto

Ja sitten on vielä se avaruusromu...

Kolmas, tuorein osa-alue avaruuden tilannekuvan muodostamisessa on meistä itsestämme johtuva. Avaruusromu saa aikaan yhä useammin vaaratilanteita. Olemme lähettäneet satelliitteja yli 60 vuoden ajan avaruuteen, ja monet näistä laitteista kiertävät edelleen maapalloa. Paitsi että toisinaan satelliitit törmäilevät toisiinsa, jotkut niistä rikkoontuvat palasiksi ja joistakin irtoaa pieniä osia.

Vaikka nykyisin uuden avaruusromun määrää hillitään, on maapalloa kiertävien ihmisen tekemisen kappaleiden määrä kasvanut. Uhkana on se, että jossain vaiheessa käynnistyy ketjureaktio, missä törmäykset synnyttävät niin paljon pienempiä kappaleita. Ne törmäilevät ja synnyttävät edelleen uusia kappaleita niin paljon, että jotkut alueet maapallon ympäriltä muuttuvat käyttökelvottomiksi.

maapallo, jonka ympärille merkitty avaruusromun kappaleet pisteinä
Kuvassa on suurin osa matalalla kiertoradalla Maan ympärillä olevasta avaruusromusta. Kuva tosin antaa hieman liian dramaattisen vaikutelman, koska kappaleet ovat varsin pieniä ja avaruudessa on paljon tilaa. maapallo, jonka ympärille merkitty avaruusromun kappaleet pisteinä Kuva: ESA avaruusromu

Tässäkin avaruusjärjestöt ovat siirtymässä passiivisesta avaruusromun kartoituksesta ja törmäysten ennakoimisesta aktiiviseen avaruusromun vähentämiseen. Suunnitteilla on laitteita, jotka voisivat käydä hakemassa pois hankalimpia ja eniten vaaraa aiheuttavia satelliitteja.

Jossain vaiheessa myös pienempää avaruusromua voidaan alkaa poistaa, Tästä on olemassa monenlaisia ideoita lasereista suuriin kärpäspaperin kaltaisiin ratkaisuihin.

Kirjoittaja: Jari Mäkinen

Tiedeykkösessä keskitytään tarkemmin näihin erilaisiin avaruuden uhkiin ja keinoihin, joilla uhkia estetään. Kuuntele tästä:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede