Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Kuuluisan Robertin pianistisisko Selma Kajanus oli poikkeus säätyläisnaisten joukossa – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros pianotaiteilija Selma Kajanuksesta.
Lassi Rajamaan piirros pianisti Selma Kajanuksesta. Lassi Rajamaan piirros pianotaiteilija Selma Kajanuksesta. Kuva: Lassi Rajamaa Selma Kajanus,Lassi Rajamaa

Selma Kajanus oli pianisti ja runoilija, jolle opiskelukaupunki Wien oli paratiisi. Hän oli omaperäinen persoona, joka solmi kansainvälisiä suhteita ja oli musiikin lisäksi innostunut minerologiasta, geologiasta, astronomiasta ja psyykkisestä tutkimuksesta.

Kajanusten kulttuuriperheen nuorimmainen ja ainoa tyttö Selma Kajanus (8. helmikuuta 1860 Helsinki – 19. heinäkuuta 1935 Helsinki) joutui tulemaan toimeen kolmen vallattoman veljen kanssa. Siksi hänestä omien sanojensa mukaan kehittyi todellinen rasavilli.

Energinen kuopus innostui musiikin ja runouden lisäksi minerologiasta, geologiasta ja astronomiasta. Minerologian alalla Selma kunnostautui keräten laajan kokoelman, jonka lahjoitti jälkisäädöksessään Åbo Akademille.

Lisäksi Selma oli kiinnostunut psyykkisestä tutkimuksesta. Hänen aloitteestaan Suomeen perustettiin 1900-luvun alussa Psyykkisen tutkimuksen seura, jonka sihteeriksi hänet valittiin.

Selman elämää täydensivät vielä puutarhanhoito ja elämä ystävätär Lilly Londénin kanssa.

Sormet koukussa vai sormet suorana?

Pianonsoiton Selma aloitti 6-vuotiaana. Luonteeltaan ujostelematon tyttö esiintyi mielellään ja teininä hän sai opettajakseen kuuluisan suomalaisen pianotaiteilijan Alie Lindbergin, joka oli opiskellut itsensä Franz Lisztin johdolla.

Selman soittotekniikka joutui koetteille kahden opettajan ristitulessa. Alie Lindberg opetti soittamaan sormet hyvin koukistettuina, kun taas arvostettu Richard Faltin, jonka oppilaaksi Selma pääsi paria vuotta myöhemmin, opetti soittamaan sormet hyvin suorina.

Myöhemmin Wienissä, suuren oppimestari Theodor Leschetizkyn opetuksessa kuljettiin keskitietä: käden tuli soittaessa olla sen luonnollisessa asennossa.

Kolme antoisaa vuotta Wienissä

Suuri unelma, soitonopiskelu Wienissä toteutui Selman ollessa 23-vuotias. Hän pyrki rohkeasti jo mainitun Theodor Leschetizkyn oppilaaksi.

Pääsykokeeseen Selma oli saanut harmillisen vinkin. Mestarin sanottiin pitävän Bachin vaativasta Kromaattisesta fantasiasta ja fuugasta, mutta asia olikin juuri päin vastoin. Leschetizky ärtyi kappalevalinnasta, koska hänen mukaansa se ei ollut oppilaille tarkoitettu.

Kuuluisan pianopedagogin ovella oli oppilaita jonoksi asti. Ne joista hän ei ollut kiinnostunut, hän antoi vaimolleen. Selma kuitenkin menestyi pääsykokeessa ja vaikka hänen Bachissaan oli opettajan mukaan paljon huomautettavaa, tämä totesi:

– Teillä on temperamenttia, minä otan teidät itselleni.

Luokka oli kansainvälinen, oppilaita oli Buenos Airesista Sydneyyn ja Selmaa Leschetizky kutsui lempinimellä "Finnland".

Selma viihtyi Wienissä mainiosti, vaikka vaativan opettajan kanssa ei ollut aina helppoa. Robert-veljelle hän avautui kirjeessä kertoen vapisevansa kuin haavanlehti aina kun oli hänen vuoronsa soittaa. Suosikkioppilaskin joutui vastaanottamaan opettajan äyskähdyksiä, joista yksi kuului:

– Te soitatte kuin suomalainen reikäleipä!

Wienin-vuosilla oli suuri merkitys Selmalle, ja Leschetizkystä tuli lopulta niin läheinen, että myöhemmin Keski-Euroopassa matkustaessaan Selma etsi vanhan opettajan käsiinsä ja liikkui tämän kanssa paikallisissa musiikkipiireissä.

Keski-Euroopasta Kuopion markkinoille

Wienin opintovuosien kesälomilla Selma Kajanus esiintyi Suomessa. Näyttelijä Ida Albergin kanssa hän teki kiertueen seitsemässä kaupungissa otsikolla Dramallis-soitannolliset Iltahuvit.

Ilmoitus Laatokka-lehdessä 17.06.1884.
Laatokka, Sanomia Sortavalasta ja Itä-Karjalasta tiistaina 17. kesäkuuta 1884. Ilmoitus Laatokka-lehdessä 17.06.1884. Kuva: digi.kansalliskirjasto.fi lehti-ilmoitukset

Oopperalaulaja Ida Basilier-Magelssenin kanssa Selma teki mittavan kahden kuukauden kiertueen.

Matkaaminen 1800-luvun lopun Suomessa oli joskus haastavaa. Eräs matka Joensuusta Kuopioon alkoi aamulla klo 6:30. Aluksi konsertoijat istuivat 70 kilometriä kyytihevosen rattaissa, sitten jatkettiin kaksi tuntia rankkasateessa pienessä soutuveneessä, minkä jälkeen matka jatkui höyrylaivalla.

Perillä Kuopiossa naiset joutuivat yöpymään laivassa, joka oli täynnä markkinoille matkaavia maalaisia. Markkinaväkeä saapui myös konserttiin, ja kesken tunteellisen laulun salin läpi kuului maalaisukon tärkeä kysymys vierustoverille:

– Kuules Esko, mitä hevoses maksoi markkinoilla?

Opintojen täydentäminen Pietarissa

Vähän yli 30-vuotiaana Selma Kajanus vaihtoi pianotaiteilijan uran opetustyöhön. Hän vahvisti opintojaan Pietarin konservatoriossa osallistuen Karl van Arkin tunneille ja seuraten konservatorion perustajan Anton Rubinsteinin opetusta.

Selma viipyi kaupungissa parin kuukauden ajan vuodenvaihteessa 1890-91. Ark oli Selmasta niin innostunut, että kaavaili tälle konserttikiertuetta. Selmaa kosiskeltiin myös opettamaan Moskovaan, mutta tämä päätti pysyä uskollisena kotimaalle.

Pietarin kansainvälisissä musiikkipiireissä Selma Kajanus kohtasi orkesterimuusikoita, joita hän rekrytoi Robert-veljen Orkesteriyhdistyksen konsertteihin Helsinkiin. Hän tapasi myös venezuelalaisen pianistin Teresa Carreñon, joka Selman ansiosta konsertoi Helsingissä 7. helmikuuta 1891.

Elämänkumppani Lilly Londén

Helsingissä Selma Kajanus asui yhdessä kirjailija-toimittaja-kääntäjä Lilly Londénin kanssa. Selma ja Lilly tekivät pitkiä matkoja käyden Alpeilla, Italiassa ja Afrikassa. Matkoilta tuotiin kotiin taidetta, amuletteja, egyptiläisiä Isiksen ja Osiriksen kuvia ja skarabeita. Myös Selman mineraloginen kokoelma karttui kaukomatkoilla.

Selma Kajanus ja Lilly Londén Algerian Biskrassa 1914.
Selma Kajanus ja Lilly Londén Algerian Biskrassa 1914. Selma Kajanus ja Lilly Londén Algerian Biskrassa 1914. Kuva: Lilly Kajanus-Blennerin kuva-albumi. Selma Kajanus,Algeria,Lilly Londen,Biskra

Selmalla ja Lillyllä oli kesäpaikka Inkoon edustalla Wormön saarella, minne Selma oli rakennuttanut huvilan. Reipasotteinen Selma ei pelännyt käynnistää moottorivenettä ja ajaa runsaan kilometrin päässä mantereelta sijainneelle saarelle.

Selma Kajanus ja Lilly Londén kahvittelevat huvilansa edustalla.
Selma ja Lilly kahvittelevat huvilalla. Taustalla kotiapulainen lempinimeltä "grevinnan Rutanen". Selma Kajanus ja Lilly Londén kahvittelevat huvilansa edustalla. Kuva: Lilly Kajanus-Blennerin kuva-albumi. Selma Kajanus,Lilly Londen

Saarelle he olivat perustaneet puutarhan, jossa kukoistivat lukuisat hyöty- ja koristekasvit. Sekään ei riittänyt energiselle Selmalle, joka kaiken muun ohella piti kesäkoulua saaren 5-12 vuotiaille pojille ja tytöille opettaen lukuaineita sekä käsitöitä. Moni oppilas sai loppukesästä pukea ylleen itse tehdyt housut tai mekon.

Runoilija

Selma Kajanuksen runokokoelma Böljor ilmestyi vuonna 1904 ja Dikter kuolinvuonna 1935. Kootut muistelmat Självbiografiska anteckningar julkaistiin postuumisti seuraavana vuonna.

Selma Kajanuksen 50-vuotisjuhlan naisvieraat ovat pukeutuneet miehiksi.
Selma Kajanus sai 50-vuotisjuhliinsa joukon rempseitä "miehiä". Selma Kajanuksen 50-vuotisjuhlan naisvieraat ovat pukeutuneet miehiksi. Kuva: Lilly Kajanus-Blennerin kuva-albumi. Selma Kajanus

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Koivisto, Nuppu: "Tämä paikka on minulle paratiisi". Pianisti Selma Kajanuksen opintomatkat Eurooppaan kirjassa Leivoksia, kaupunkilaisia ja sivistysaatteita. Kirjapaja. Helsinki 2017.
Marvia, Einari: Selma Kajanus kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia. Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja. Toim. Maire Pulkkinen. Oy Fazerin Musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Holm, Tea: Spiritualismin muotoutuminen Suomessa – Aatehistoriallinen tutkimus. Sähköinen kirja. Uskontotieteen väitös. Helsingin yliopisto 2016.
Järvenpää, Juuso: Jaakko Jalmari Jalo-Kivi. Spiritualismin esitaistelijan asema 1900-luvun alun Suomessa. PDF-versio. Yhteiskunta ja kulttuuritieteiden yksikkö. Historian pro gradu -tutkielma. Tampere 2016.
Wasenius, Karl Fredrik: Selma Kajanus. På Wormö. 28.10.1916 Veckans Krönika no 37.