Verkossa liikkuu loputon määrä harhaanjohtavaa, virheellistä ja jopa haitallista terveyteen liittyvää tietoa. Terveyshuuhaata tulee joka tuutista: niin sosiaalisen median ja erilaisten mielipidevaikuttajien kuin perinteisen median kautta. Tervettä skeptisyyttä -blogin kirjoittaja, tutkijatohtori Pauli Ohukainen neuvoo, miten opit tunnistamaan huuhaan.
Nyrkkisääntönä voi nykyään pitää, että sosiaalisessa mediassa vauhdilla leviävät terveysuutiset saattavat hyvinkin olla harhaanjohtavia. Tuoreen asiantuntijaselvityksen mukaan vuoden 2018 kymmenestä suosituimmasta terveysuutisesta vain kolme osoittautui tieteellisesti päteviksi.
Suomessa epäilyttävästä terveystiedosta kohistiin hiljattain lääkäri Antti Heikkilän tuoreesta kirjasta käydyn keskustelun yhteydessä. Jotkut lääkärit pitivät Heikkilän väitteitä jopa terveydelle vaarallisina.
Kesko ja S-ryhmä vetivät Lääkkeetön elämä -kirjan pois marketeistaan, mutta kirjakaupat eivät halunneet ottaa kantaa.
Skepsis ry antoi kirjan kustantajalle Otavalle vuoden 2018 Huuhaa-palkinnon. Otava on juuri julkaissut kirjasta uuden – neljännen – painoksen, johon on korjattu tiettävästi kymmeniä virheitä.
Terveyteen liittyvän huuhaatiedon ympärille on sosiaalisen median ansiosta helppo kerätä asialleen omistautuneita yhteisöjä. Varsinkin ravitsemukseen yhdistetään voimakkaita tunteita. Ruokavaliot yhdistyvät voimakkaasti identiteetteihin ja sitä kautta saman identiteetin jakaviin yhteisöihin.
– Terveys on henkilökohtainen asia, jossa jokainen kokee olevansa paras asiantuntija. Siksi terveyshuuhaa on niin suosittua, sanoo tutkijatohtori ja bloggaaja Pauli Ohukainen.
– Mutta oma mielipide mukautuu someyhteisöissä sellaiseksi, joka tukee yhteisön yleistä mielipidettä. Silloin on vaikea suhtautua neutraalisti tietoon, joka sotii yhteisön käsitystä vastaan.
Ohukainen tutkii Oulun yliopistossa sydänsairauksien riskiä ja kolesteroliaineenvaihduntaa. Vapaa-ajallaan hän kirjoittaa Tervettä skeptisyyttä -nimistä terveysaiheiseen misinformaatioon keskittyvää blogia.
Ohukainen kirjoittaa bloginsa lisäksi pitkiä ja perusteellisia keskustelunaloituksia Facebookiin. Hän käy kärsivälliseen sävyyn keskustelua erimielisten kanssa. Tervettä skeptisyyttä -blogilla on Facebookissa yli 9000 seuraajaa ja Ohukaisen päivitykset saavat säännöllisesti satoja tykkäyksiä.
Terveyshuuhaa on Ohukaisen mielestä hyvinvoivan ja vakaan yhteiskunnan sivuvaikutusta. Kun ei ole akuutteja kriisejä ja uhkia, on mahdollisuus keskittyä mehupaastoihin ja superfoodeihin.
Treenaa ajattelulihaksia joka päivä
– Informaatiota on tänä päivänä saatavilla enemmän kuin koskaan historiassa, ja huomenna sitä on taas paljon enemmän. Tämä johtaa väistämättä siihen, että myös väärän tiedon määrä lisääntyy koko ajan, sanoo Pauli Ohukainen.
– Siksi kriittisen ajattelun taitoja on pakko kehittää. Muuten ei pysty erottamaan hyvää huonosta.
Ohukaisen mukaan kriittistä ajattelua – kuten huuhaan tunnistamista ja lähdekritiikkiä – voi treenata ihan niin kuin vaikkapa voimanostoa, jota Ohukainen itse harrastaa. Kaikki lähtee siitä, että hyväksyy oman ajattelunsa puutteellisuuden.
– Meidän kaikkien oma ajattelu on monella tavalla vinoutunutta. Kriittisen ajattelun lähtökohta on, että hyväksytään sen vinouman olemassaolo. Se nöyristää omaa asennetta, ja sillä pääsee jo aika pitkälle, Ohukainen sanoo.
– Sen ensimmäisen askeleen ottaminen voi olla hirveän vaikeaa, mutta se on se tärkein askel.
Yksi tällainen vinouma tunnetaan nimellä vahvistusharha. Se tarkoittaa sitä, että ihminen hakeutuu herkästi sellaisen tiedon pariin, joka vahvistaa hänen maailmankuvaansa. Kukaan ei ole tälle immuuni.
– Saan itseni edelleen päivittäin kiinni vahvistusharhasta.
Yritä väitellä itsesi kumoon
Toinen hyvä kriittisen ajattelun harjoitus on yrittää kampittaa itsensä väittelyssä.
– Jos olet jo valmiiksi jotakin mieltä, kun luet uutta tietoa, yritä aktiivisesti vakuuttaa itsesi toiselle kannalle. Väittele itsesi kanssa. Yritä löytää tapoja nähdä asia toisin.
Kun etsii vastakkaisia näkemyksiä ja puntaroi niiden välistä eroa, voi nähdä, minkä argumentin puolella on vahvempi logiikka ja näyttö.
– Voit myös yrittää miettiä, mitä se vaatisi, että mielipiteesi tässä asiassa muuttuisi.
Kolmanneksi Ohukainen suosittelee, että kriittinen ajattelija välttää tekemästä kovin voimakkaita kannanottoja, jos ei ole hirveän perehtynyt puheena olevaan asiaan. Näin oman kannan vaihtaminen on helpompaa, jos tarvetta ilmenee.
– Vahvistusharha voi olla todella voimakas, jos on tullut jo sanottua jämäkästi puolesta tai vastaan. Silloin yrittää järkeillä kaiken mahdollisen tiedon siihen suuntaan.
Parempi olisi lähestyä uutta tietoa arviointiprosessin eikä lopputuloksen kautta. Perustelut ovat tärkeämmät kuin itse mielipide.
Mitä haittaa huuhaasta on?
Huuhatiedon puolustajat turvautuvat usein anekdootteihin, joiden mukaan he itse tai joku muu on saanut avun vaihtoehtohoidosta. Heille Ohukainen muistuttaa, että anekdoottien avulla pystyy perustelemaan ihan mitä tahansa.
– Pienessä paikallislehdessä oli juttu henkilöstä, joka sairastui keuhkosyöpään ja päätti sitten alkaa ryyppämään. Parin kuukauden jälkeen keuhkosyöpä oli kuulemma hävinnyt. Ei kukaan silti varmaankaan suosittelisi alkoholia syöpälääkkeeksi, Ohukainen sanoo.
– Jos joku anekdootti onkin tosi, niin ihan varmasti löytyy toinen tosi anekdootti, joka kertoo aivan päinvastaista.
Näiden vastapainoksi löytyy lukematon määrä paljon tylsempiä tarinoita siitä, miten on noudatettu määrättyä lääkitystä tai normaaleja ravitsemussuosituksia, ja näiden avulla terveys on kohentunut. Niistä vain ei saa aikaan tarinoita, jotka leviävät tai nousevat otsikoihin.
Tyypillistä on myös kysyä, mitä haittaa huuhaasta muka on. Jos joku uskoo siihen ja tekee hoitovalintoja sen mukaisesti, eikö se ole yksilön oma asia?
Todella vakavien sairauksien kohdalla haitat ovat ilmeiset. Jos syöpä jätetään hoitamatta, tulos on usein kuolema. Jos taas kokeilee flunssaan pakuriteetä, siitä tuskin koituu yksilölle kummempaa haittaa.
– Silti pidän kaikkea näennäisen haitatontakin huuhaata oikeasti haitallisena, Ohukainen sanoo.
– Huuhaatieto ylläpitää laajempaa uskomusjärjestelmää ja yleistä hyväksyntää huuhaan olemassaololle. Se, että apteekki myy homeopaattisia valmisteita, ylläpitää taikauskon kulttuuria. Kun huuhaa on läsnä joka paikassa, eikä siihen puututa, se normalisoituu.
Asiantuntemusta on syytä arvostaa
Moni haluaisi tietää, mihin sitten voi luottaa. Ei kaikilla ole aikaa etsiä tiedeyhteisön konsensusta lukemalla tutkimuksia kaikista kiinnostavista aiheista.
– Sellainen terve asiantuntijuuden arvostus on vähän ehkä unohtunut nykypäivänä, Ohukainen sanoo.
– En puolusta mitään sokeaa auktoriteettiuskoa, mutta kannattaa muistaa, että jotkut tuottavat tai käsittelevät terveystietoa työkseen. Suurimmaksi osaksi he ovat hyvää tarkoittavia ihmisiä vailla salaisia motiiveja tai salaliittoja.
Putkiasentajan näkökulma putkiremontista on painavampi kuin jonkun maallikon. Samaan tapaan terveyden alan ammattilaisen tai tutkijan näkemyksen tulisi painaa enemmän kuin sellaisen, joka ei ole saanut alan koulutusta tai tee sitä työkseen.
– Voi selvitellä, mitä mieltä alan asiantuntijat yleisesti ottaen ovat. Se on yleensä aika hyvä luotettavuuden mittari.
Näin tunnistat terveyshuuhaan
- Mitä se lupaa? Terveyshuuhaan tunnusmerkkeihin kuuluu, että yleisölle luvataan jotakin mullistavaa. Kyseessä voi olla uusi löytö tai vanhan konstin uusi tuleminen. Yleensä monimutkaisiin asioihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja.
- Terveysaiheisiin pätee siis sama muistisääntö kuin valeuutisiin ja huhupuheisiin: jos se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta.
- Millaista tarinaa se kertoo? Huuhaata markkinoidaan usein tarinan muodossa. Näissä korostetaan usein vastakkainasettelua kliinisen lääketieteen ja muiden menetelmien välillä. Sanotaan: “tätä lääkärit eivät sinulle kerro” tai “tätä yritetään pimittää”.
- Kuka on tarinan pääroolissa? Tyypillistä on myös korostaa tiedon lähdettä. Tarinan sankari on totuuden puolestapuhuja ja kaikki muut ovat väärässä.
- Onko kyseessä ylitulkinta tai liioittelu? Jos kyse on tieteelliseen tutkimukseen perustuvasta uutisesta, katso miten muut lähteet ovat sitä tulkinneet. Katso myös alkuperäistä tutkimusta. (Ne tosin ovat usein maksumuurien takana, mutta ainakin lyhyen kuvauksen voi lukea ilmaiseksi.)
- Miten tutkimus on tehty? Tiede elää jatkuvasta kritiikistä ja tulosten toistettavuudesta ja kumoamisesta. Huuhaatieto on haurasta eikä kestä kriittistä tarkastelua.
- Onko kritiikki sallittua? Huuhaatiedon levittäjät yrittävät usein estää kritiikin esittämisen tai väittävät asiallista kritiikkiä kiusaamiseksi.
Kommentteja julkaistaan arkipäivisin. Kommentointi on avoinna 11.3.2019 asti.
Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Onko sinulla juttuvinkki? Lähetä se osoitteeseen valheenpaljastaja@gmail.com.
Edit 11.2.2019: Päivitetty tieto kommenttien julkaisuajankohdasta ja kommentoinnin aukiolosta.