Hyppää pääsisältöön

Mies, joka selätti verottajan: käsikirjoitus

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.
Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus. MOT,käsikirjoitukset

Turkka Rautajuuri:
. . . aikaisemmin olin ollut paljon työskentelemässä sellaisissa valtioissa, joissa ehkä aina ei kaikkiin viranomaistoimintoihin niin luottamuksellisesti voinut luottaa kuin mitä itse oletin, että ehkä suomalaiseen viranomaiseen voisi luottaa, mutta olin siinä asiassa aivan täysin väärässä.

Turkulainen yrittäjä Turkka Rautajuuri on kokenut tapahtumasarjan, joka hakee vertaistaan Suomen elinkeinoelämässä. Hän taisteli menestyksekkäästi verottajaa vastaan oikeudessa. Silti hän on nyt entinen miljonääri, jolla on tuloja vain muutama sata euroa kuussa.

MIES, JOKA SELÄTTI VEROTTAJAN

Turkka Rautajuuri:
Mun arkkitehtituttu pyysi, että heillä on yhteyksiä, jotka sitten halusi tehdä siitä onnistuneesta lopputuloksesta jutun. En mä nähnyt siinä ainakaan itse mitään sellaista ongelmaa, että enkö olisi siihen sitten suostunut.
MOT:
Tää on aika hieno, etenkin tää kiinnitti huomiota, että siinä on uima-allas olohuoneessa.
Turkka Rautajuuri:
No, jotkut siitä sitten kritisoikin, että se ei ole kai soveliasta tehdä uima-allasta nykypäivänä.

Turkka Rautajuuri oli työskennellyt ulkomailla paperi- ja energiateollisuuden hankkeissa parikymmentä vuotta. Vuonna 2003 oli aika palata kotiin. Sopiva tontti löytyi Turun Hirvensalosta, ja Rautajuuri suunnitteli itse itselleen talon.

Turkka Rautajuuri:
Mä halusin siihen tilaa ja sitten sellaisen mielekkään, että se oli itselle sopiva. Ei mulla siinä yhtään mitään muita kummallisuuksia ollut.

MOT:
Miltä tuntui muuttaa itsetehtyyn unelmien taloon?
Turkka Rautajuuri:
Se tuntui tosi kivalta. Tein sitä pitkään ja varsinkin se, että olin varallisuutta hankkinut 20 vuotta ennen sitä, ja tässä niin kuin sai sitä saavutettua tulosta niin sanotusti itselleen käyttöön.

Oman talonsa lisäksi Rautajuuri sai tehdäkseen naapurustoon talot kahdelle muulle turkulaiselle. Hän aktivoi isältään ostamansa yrityksen ja perusti toisen yrityksen Viroon, josta vuokrattiin sikäläiset rakennusmiehet rakentamaan taloja.

Rautajuuren oma talo nousi ongelmitta, mutta yhtiön naapurustoon rakenteilla olleet kaksi muuta taloa ajautuivat erimielisyyksien seurauksena hankaluuksiin. Alkoi riitely siitä, kuka oli sitoutunut maksamaan ja mitä. Rautajuuri yritti hakea saataviaan käräjäoikeudenkin kautta.
Sitten puhelin soi.

Turkka Rautajuuri:
Se oli muistaakseni 3. päivä syyskuuta, kun verotarkastaja soitti mulle ja kysyi, hän esittäytyi ja kertoi, että hän olisi tekemässä yhtiöön kohdistuen verotarkastuksen, että sopiiko se. Sanoin, että totta kai.

MOT on saanut käräjäoikeudessa tehdyn nauhoituksen. Siinä kuulustellaan Rautajuuren yrityksen verotarkastuksen tehnyttä Verohallinnon verotarkastajaa.

alkuplanssi:
Verotarkastaja käräjäoikeudessa 12.6.2015

Verotarkastaja:
Verotarkastus alkaa yleensä siitä, että tutkitaan yrityksen taustoja, ja tässä tapauksessa tää kohde valikoituí sillä perusteella, että sinne oli, tota, liikevaihtoa syntynyt runsaasti. Tiedettiin, että yritys toimii rakennusalalla, se oli rakentanut taloja, mutta, tota, tilinpäätöksestä nähtiin, että siellä ei ollut kirjattuna semmosia rakennustyöhön liittyviä kuluja, eli siellä ei ollut kuin ihan vähän palkkoja . . . mun nähdäkseni niitä taloja ei ole pystytty rakentamaan, sen työvoiman, sillä työvoimalla, mitä siellä oli kirjanpidossa ja sitten, kun verrattiin sitä niihin pankkitiedusteluihin, niin syntyi sellainen vaikutelma, että sieltä puuttui sekä tuloja että menoja hyvin huomattavissa määrin.

Rautajuuresta oli tehty Verohallinnolle useita ilmiantoja.

Joku voisi tarkastaa Turkka Rautajuuren gryndaus- ja rakennustoimintaa; hänen omakotitalonsa on valmistunut syyskuussa 2005; artikkeli ollut Glorian Kodin lehdessä

Joku terävä tarkastaja voisi vähän syynata Turkka Rautajuuren gryndaus- ja rakennustoimintaa; ks. Glorian Kodin Lux-artikkeli

Rakentaa itselleen 450 neliön, 3 kerroksen omakotitaloa, kuparikatto, allas jne.

Turkka Rautajuuri:
Verotarkastus, joka sitten alkoi itse asiassa 2007 keväällä, sen alustavat toiminnat, niin ne on tehty näiden ilmiantojen pohjaltam ja koko verotarkastus itsessään on tehty pohjautuen näihin ilmiantoihin, ilmiantojen ja niissä olevien henkilöiden verohallinnolle antamien asiakirjojen pohjalta.

Tapio Kinanen:
. . . silloin kun tämmöiseen ilmiantoon perustuvaa tutkimusta tehdään, niin siinä korostuneesti pitäisi minun mielestäni käydä läpi sitä todenperäisyyttä ja ehdottomasti muitakin varteenotettavia vaihtoehtoja. Tässä tapauksessa ei yhtäkään vaihtoehtoista ratkaisua ymmärtääkseni otettu esille, vaan kaikki perustui siihen yksinomaiseen ilmiantoon, joka sitten tässä asiassa osoittautuikin vääräksi.

Verotarkastus päätyi siihen, että Rautajuuri ja hänen yrityksensä olivat salanneet tuloja verottajalta. Verotarkastaja katsoi, että Rautajuuren yritys olisi käyttänyt pimeää virolaista työvoimaa – lisäksi Rautajuuri oli tarkastajan mielestä maksattanut oman talonsa rakentamisen yrityksellään. Verohallinto määräsi niin Rautajuurelle kuin yrityksellekin lisää veroja maksettavaksi, yhteensä satoja tuhansia euroja.

Turkka Rautajuuri:
. . . kyllähän se tietysti silloin, se oksettaa. Tulee paha olo. Se on täysin ylitsepääsemätön tilanne.

Kun tieto Rautajuuren vaikeuksista oli alkanut levitä, yrityksen materiaalintoimittajat ja velkojat laittoivat saataviaan pikaisesti maksuun. Yrityksen toiminta pysähtyi, ja maksut menivät ulosottoon. Rautajuuren ja hänen yrityksensä omaisuus pakkomyytiin.

Turkka Rautajuuri:
Sitten tilanne oli niin, että nämä verotukselliset seikat ja naapureiden aiheuttamat ongelmat, mitkä siinä mukana muodostui, niin tuli niin ongelmalliseksi. Toiset naapurit potki mun auton kyljet sisälle ja heitettiin kiviä pihalle ja uhkailtiin, niin tein ratkaisun, että muutan takaisin ulkomaille tai ainakin menin sit siinä vaiheessa Thaimaahan . . .
MOT:
Tarkoittiko tää matka, että te pakenitte viranomaisia?
Turkka Rautajuuri:
Ei missään tapauksessa. Mä muutin Thaimaahan ihan sen takia, että mä aloitin niin sanotusti elämäni uudelleen alusta. Mä en ollut pakenemassa enkä mennyt piiloon mihinkään. Aloitin siellä 2011 huhtikuussa, perustin yhtiön. Mulla oli tiedostot netissä ja artikkeleita lehdistössä, ja kaikki oli aivan avoimesti.
MOT:
Millaista yritystoimintaa teillä oli tarkoitus harjoittaa?
Turkka Rautajuuri:
Mä sain siellä liikkeelle kaksi projektia, rakennusprojektia, mitkä oli pääasiallisesti ulkomaisille asiakkaille tarkoitettuja huoneistoja. Eli kaksi kerrostaloprojektia. Kummassakin projektissa 64 huoneistoa.

Verotarkastuksen aikana Verohallinto oli tehnyt Rautajuuresta myös rikosilmoituksen. Häntä syytettiin verojen kiertämisestä ja kirjanpidon väärentämisestä.
Suomen viranomaiset antoivat Rautajuuresta pidätysmääräyksen. Huhtikuussa 2015 hänet pidätettiin Thaimaassa ja vietiin vankilaan Bangkokiin.

Turkka Rautajuuri:
No, se oli äärettömän epämiellyttävää. Ei se ole semmoinen aika, mitä ainakaan mielelläni muistelen. Se oli 3,5 metriä kertaa 7 metriä selli, missä yksi seinä oli auki, joka oli kaltereista. Sit siellä oli, vähän vaihteli päivittäin, mutta 9–14 henkeä sisällä. Nurkassa oli reikä, missä kävit tarpeilla. Sitten oli vesipiste, missä pääsit peseytymään . . . Mä en tiedä, tuliko mulla ikinä ehkä sellainen olo, ettenkö selviäisi siitä, koska mä tiesin, että mä en ollut mitään tehnyt. Jollain tavalla ehkä luottamus siihen, että tosiasiat aina tulisi esille, niin oli mielessä. Totta kai, kyllä siinä monta yötä on itsensä itkenyt nukuksiin.

Kahden viikon kuluttua Rautajuuri tuotiin Suomeen ja kuljetettiin Saramäen vankilaan Turkuun. Vasta Saramäessä Rautajuurelle annettiin perustelut pidätykseen: hän oli joutumassa kahden kuukauden kuluttua oikeuteen syytettynä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta sekä naapurin nostaman syytteen seurauksena petoksen yrityksestä.
Hän kertoo, ettei saanut tutkintavankeuden aikana perehtyä asiakirjoihin eikä voinut näin ollen valmistautua oikeudenkäyntiin.

Turkka Rautajuuri:
. . . koskaan en saanut ensimmäistäkään asiakirjaa luettavaksi enkä pystynyt hankkimaan todisteita omaan asiaan liittyen. Mulla ei ollut yhtään minkään tyyppisiä mahdollisuuksia käräjäoikeuden käsittelyssä puolustaa itse itseäni.

Sitä Rautajuuri ei vielä osannut edes aavistaa, että hän ajautuu lopulta Suomen kahden eri oikeushaaran väliseen miinakenttään.

Mikko Vuorenpää:
Meil on nyt tiettyjä hyvinki vaikeit ongelmia, tämä et meil on kaks linjaa, ja sanoisin ongelmiks sen et tää mahdollistaa nää kaks linjaa sen et ratkasukäytännöt on erilaisia hallinto-oikeuslinjalla ja käräjäoikeuslinjalla.

Palaamme professori Mikko Vuorenpään ajatuksiin myöhemmin ohjelmassa.

alkuplanssi:
Verotarkastaja ja Rautajuuren asianajaja käräjäoikeudessa
VT:
. . . tämä Rautajuuren talo, en ole siellä kyllä käynyt, mutta olen sisustuslehdestä nähnyt, kun tätä taloa on esitelty, niin se on ollut tällainen erittäin yksilöllinen ja korkealaatuinen hieno talo . . .
AA:
Kerroitte, että ette ole käynyt siellä Turkka Rautajuuren omakotitalossa.
VT:
En ole käynyt.
AA:
Olisko ollut syytä käydä?
VT:
Mahdollisesti. Näin jälkikäteen ajatellen, niin, olisi varmaan ollut ihan viisasta.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus ratkaisi asian heinäkuussa 2015. Syyte petoksen yrityksestä hylättiin, mutta Rautajuuri tuomittiin törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta puolentoista vuoden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi oikeus määräsi Rautajuuren maksamaan 126 000 euroa Verohallinnolle veropetoksella aiheutetuista vahingoista.

Turkka Rautajuuri:
Kyllä se aika karmivaa oli tietysti, mutta myöskin se nostatti ihmetystä aika paljon . . . Pyydettiin neljän vuoden ehdotonta vankeutta ja annettiin puolitoista vuotta ehdollista vankeutta . . . siitä tuli merkintä rikosrekisteriin ja en pystynyt menemään takaisin Thaimaahan suorittamaan omaa yritystoimintaa, koska mulla ei ollut mahdollisuuksia hankkia työlupaa takaisin . . .
MOT:
Oliko teidän mahdollista harjoittaa sitten liiketoimia Suomessa?
Turkka Rautajuuri:
Ei, koska ne yhtiöt, mitkä mulla täällä oli, niin niissä oli valtavat veronkorotukset ja verovelat päällä. Omasta henkilökohtaisesta puolesta asiakasrekisteritiedostossa ja verotoimistossa oli myös satojen tuhansien eurojen korotukset päällä. Ei ollut yhtään mitään mahdollisuutta harrastaa liiketoimintaa eikä hakea työpaikkaakaan . . .

Rautajuuri päätti, että hän ei anna periksi. Hän ryhtyi käyttämään kaiken aikansa saamansa tuomion ja veronkorotusten purkamiseen. Rautajuuri kävi järjestelmällisesti läpi verotarkastuskertomusta sekä muita asiaan liittyviä asiakirjoja. Häntä alkoi ihmetyttää, miksi käräjäoikeus oli niellyt verotarkastuksen ja poliisin tutkinta-aineiston väitteet sellaisenaan.
Verotarkastaja oli muun muassa katsonut, että Rautajuuri oli maksanut pimeästi palkkoja virolaisille rakennusmiehille. Käräjäoikeudessa verotarkastaja oli kuitenkin myöntänyt, että hän ei ollut tarkastanut Rautajuuren omistaman virolaisyhtiön Grüphonin kirjanpitoa.

alkuplanssi:
Syyttäjä ja verotarkastaja käräjäoikeudessa
S:
. . . oliks teillä tämä Gruphonin palkkakirjanpito, saatavilla?
VT:
Tota, nyt mä en muista, oliko sitä kirjanpitoa, mutta kun käytiin myöhemmin poliisin kanssa sitä esitutkintamateriaalia, sieltä Rautajuuren tietokoneelta tulostettuja asiakirjoja, niin siellä oli niitä palkkakuitteja ja erinäköisiä palkkayhteenvetoja, mutta nyt mä luulen, että sitä varsinaista kirjanpitoa sieltä ei tarkastettu eikä palkkakirjanpitoa.

Rautajuuri ihmetteli myös, miksi verotarkastaja ei ollut selvittänyt sitä mahdollisuutta, että hän olisi maksanut omaa taloaan omista varoistaan.

alkuplanssi:
Rautajuuren asianajaja ja verotarkastaja käräjäoikeudessa
AA:
. . . Kysyittekö se häneltä koskaan sitä, että miten tämä, mistä, millä niin kuin rahalla hän tähän projektiin lähti?
VT:
En muista, että tästä olisi keskusteltu . . .
AA:
Ette selvittänyt tietenkään myöskään sitä, että paljon hänellä omaa rahaa kului tähän rakentamiseen?
VT:
Ei sitä selvitetty.
AA:
Miten ajattelette nyt, kun nostan tämmöisen asian esille, että voisiko sillä olla merkitystä taas tämän kokonaisuuden arvioimisen kannalta?
VT:
Joo, kyllä sillä varmaan olisi merkitystä.

Rautajuuri käsitti, että virolaisen yrityksen lisäksi verotarkastajalta oli jäänyt tutkimatta suurin osa Rautajuuren Suomen-yrityksen kirjanpidosta. Rautajuuri päätti valittaa hovioikeuteen. Ennen hovioikeuden käsittelyn alkamista hän otti itselleen uuden lakimiehen.
Tapio Kinanen on yritysverotukseen ja verotarkastuksiin perehtynyt asianajaja.
Kinanen laati hovioikeudelle valituksen täydennyksen, jossa osoitettiin, miten Rautajuuri oli maksanut virolaisten työntekijöiden verot ja maksut asianmukaisesti. Lisäksi Kinanen osoitti, miten Rautajuuri oli itse rahoittanut oman talonsa rakentamisen ja osallistunut itse myös rakennustöihin.
Hovioikeudessa tapahtui jotain odottamatonta.

Tapio Kinanen:
. . . me oltiin valmistauduttu muistaakseni kahdeksan päivän täysmittaiseen istuntoon kuulemaan toistakymmentä todistajaa . . . ensimmäisenä aamuna tietysti kaikki oli hyvin jännittyneitä ennen kuin saadaan niin kuin prosessi rullaamaan ja kaikki ikään kuin kotiutuu . . . siinä asianajajan odotushuoneessa, kun odotetaan sisäänkutsua, niin tavattiin myöskin syyttäjä ja verohallinnon edustaja, ja kuten hyvä edellyttää tavallaan, niin sitten keskusteltiin yleisesti vähän, että missä mennään, ja tässä vaiheessa sitten syyttäjä totesi, että hän tulee tekemään tällaisen esityksen että hän hyväksyy tämän valituksen. Ja sitten tai tulee hyväksymään. Ja verohallinnon edustaja myötäili asiaa, että verohallinnon kannanotto tulee olemaan sama.
tequ: Tapio Kinanen, asianajaja

Tapio Kinanen:
No, se oli tietysti hyvä yllätys, koska mehän säästettiin noin kahdeksan työpäivää ja todettiin, että se siitä . . .
MOT:
Onko teidän uralla aikaisemmin sattunut tällä tavalla?
Tapio Kinanen:
Ei näin totaalista, että että syyttäjä niin kuin täysin hyväksyis tehdyn valituksen, mutta totta kai niitähän tapahtuu aina, jos on laajemmasta jutusta kysymys, että että asiaa vähän viilataan matkan varrella ja ollaan tästä samaa mieltä ja tästä ollaan edelleen eri mieltä, tällaisia toki tapahtuu, mutta ei nyt tietysti näin massiivista tapahtumaa kuin nyt tässä tää.

Turkka Rautajuuri:
No, jos nyt kelaa sitä asiaa taaksepäin, niin ehkä ensimmäinen mieli tuli siinä, että miksi helvetissä tätä asiaa ei voitu sitten yhdeksän vuotta aikaa sitten käsitellä, jos muistelee sitä tilannetta taaksepäin. Sit tuli tietysti sellainen äärettömän vapauttava ja helpottava, ristiriitainen fiilinki.

Tapio Kinanen:
Jos nyt ihan oikein muistan, niin saattaa olla, että syyttäjä esitti päämiehelle sitten eräänlaisen pahoittelun siitä, että ainakin että asiaan on mennyt paljon aikaa, ja nyt ollaan tässä, ja nyt sitten hovioikeudelle toimitettu materiaali antaakin aiheen todeta, että rikosta ei sitten kuitenkaan ole tapahtunut.

”Ei tämä onnistunut tapaus ollut.”
(Turun Sanomat 6.2.2017)

Syyttäjä kieltäytyi MOT:n haastattelusta. Hän viittasi tapauksesta tuoreeltaan antamaansa lehtilausuntoon.

Verohallinto puolestaan ilmoitti, että lain mukaan se ei voi kommentoida yksittäistä verovelvollista koskevaa asiaa.

MOT:
Miten arvioitte Rautajuuren tapauksessa tehdyn verotarkastuksen laatua?
Tapio Kinanen:
Se on aika monisäikeinen kysymys, jos sanois lyhyesti, niin laatu ei ehkä oo paras mahdollinen. Kyllä tää laadullisesti niistä verotarkastuskertomuksista, joita meidän toimistossa on käyty läpi ja joiden kanssa on joutunut työskentelemään, on valitettavasti sieltä häntäpäästä.

grafiikka:
8 000–10 000 ilmiantoa vuodessa
2018: 102 verotarkastusta

Verohallinto on saanut viime vuosina 8 000–10 000 ilmiantoa vuodessa. Verohallinnosta kerrotaan, että kaikki ilmiannot tutkitaan. Verotarkastukseen ryhdytään vasta, jos verovelvollisen kohdalla havaitaan muitakin riskitekijöitä. Viime vuonna aloitettiin 102 sellaista verotarkastusta, joihin liittyi ilmianto muiden tietojen ohella.

Vaikka Rautajuuri voitti hovioíkeudessa niin syyttäjän kuin Verohallinnonkin, hänen piinansa jatkuu.

Turkka Rautajuuri:
Mä täällä käyn aika useasti. Jos ei nyt ihan päivittäin, mutta melkein, koska täällä saa edullisen ruoan, ja hinta on arkena ja pyhänä sama . . . No, kyllä vitosella pärjää. Sillä saa lounaan taikka illallisen.
MOT:
Kuinka paljon teillä on tuloja kuukaudessa?
Turkka Rautajuuri:
No, mä saan sen työttömyystukeen sisältyvän perustoimeentulon summan, mikä nykyisien vähennyksien kautta sitten verojen jälkeen taisi olla viime kuussa 470 euroa. Sitten saan 100 euroa perustoimeentulotukea. Oikeudenkäyntikuluihin olen saanut valtion tukea siltä osin, mitä se on omiin asioihin liittynyt . . . nyt mä saan kuukaudessa vähemmän kuin sain silloin aikaisemmassa elämässäni ulkomailla ollessani projektijohtotehtävissä niin päivässä.

Rautajuuri on yrittänyt saada Verohallintoa korvaamaan vahingot, jotka verotarkastus hänelle ja hänen yritykselleen aiheutti. Rautajuuren mukaan väärin tehty verotarkastus johti veronkorotuksiin ja hänen omaisuutensa ulosottoon.
MOT:lla on verottajan vastaukset vahingonkorvausvaatimukseen. Verohallinnon mielestä rikosprosessissa annetulla hovioikeuden ratkaisulla ei ole niin kutsuttua oikeusvoimavaikutusta hallinto-oikeudessa edelleen käynnissä olevaan veroriitajuttuun.
Siis: vaikka rikosjuttu kaatui hovissa, samaan näyttöön eli verotarkastukseen perustuvaa veroriitaa käsitellään yhä oikeuslaitoksen toisessa haarassa eli hallinto-oikeudessa.
Hallinto-oikeus voi periaatteessa päätyä Rautajuurelle kielteiseen tulokseen vain yhdellä tavalla. Sen pitäisi katsoa, että verotarkastus oli sittenkin tehty oikein. Se taas tuntuisi vähintään kummalliselta, kun hovioikeus on jo ratkaissut, että verotarkastus oli tehty väärin.

Mikko Vuorenpää:
. . . nämä eri haarat kehitty Ruotsin vallan aikana. Ja siit ei ainakaan minulla oo aavistusta mitä sillon ajateltiin kun tuli kaks haaraa, mut nykysellään varmaan voi ajatella et nämä kaks haaraa, hallinto-oikeuslinja ja käräjäoikeuslinja, ni se johtuu siitä, et näis tuomioistuimessa käsiteltävät asiat on luonteeltaan hyvin erilaisia.
tequ: Mikko Vuorenpää, professori, Lapin yliopisto

Mikko Vuorenpää toimii prosessioikeuden professorina Lapin yliopistossa ja jakaa aikansa Turun ja Rovaniemen yliopistojen välillä.
Vuorenpää ei ole perehtynyt Turkka Rautajuuren tapaukseen eikä kommentoi asiaa tähän tapaukseen liittyen.

Mikko Vuorenpää:
. . . hallinto-oikeuksissa käsitellään lähtökohtaisesti sitä, et ihminen on valittanut hallintoviranomaisen päätöksestä ja hallinto-oikeus tutkii, onko päätös oikea vai väärä. Käräjäoikeuslinjalla taas on niin, et asiansosaiset kantaja ja vastaaja siviiliasias, rikosasias syytetty ja syyttäjä, tappelee keskenään siit, et mitä on tapahtunut. Et etu on sillon se, et asiantuntemus on hallintoasiois sillon ajatellaan olevan parempi ku tuomarit on kaikki erikoistunut nimenomaisesti tämän tyyppisiin asioihin mitä käsitellään.
MOT:
Entä mitä haittaa tästä on?
Mikko Vuorenpää:
Haittoja on mielestäni enemmän ku näit etuja. Erinomainen haitta on se että hallinto-oikeuslinjan ja käräjäoikeuslinjan ratkaisut voi olla ristiriitasia keskenään.

Mikko Vuorenpää:
. . . täs suurimmas ongelmas mikä meil on julkisuudes näyttäytyny eli veronkorotus/veropetos -relaatiossa, niin myös lainsäätäjä on ottanut tähän linjauksen, veronkorotus/veropetos-relaatioon, ja on säädetty sellanen laki kun laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron ja tullin korotuksesta, jos mä luoja varjelkoon muistan tän lain nimen oikein, kun se on kohtuullisen pitkä, mut yhtä kaikki tämän lain lähtökohta on niin et nyt ei enää oo mahdollista määrätä sekä veronkorotusta että tuomita rangaistus veropetoksesta . . . eli siin kohtaa kun on vähäisempää veronkiertämist ni nykylainsäädännön mukaan Suomes määrätään veronkorotus ja sikäli mikäli verojen kiertäminen on ollu laajamittaisempaa ni sen jälkeen mennään veropetossyytteen ja esitutkinnan kautta tietysti ensin. Mut molemmat ei oo lainsäädännön tasolla Suomes tätä nykyä mahdollista.

Suomi joutui rukkaamaan lainsäädäntöään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjanvedon vuoksi. Tuomioistuin tulkitsee Euroopan ihmisoikeussopimusta. Se päätti, samasta teosta ei voi määrätä sekä veronkorotusta että veropetostuomiota.
Joulukuussa 2013 voimaan astunut laki ei kuitenkaan auta Rautajuuren tapauksessa, koska se ei tullut voimaan taannehtivasti. Myös oikeudellinen tilanne on edelleen epäselvä.

Mikko Vuorenpää:
Sen jälkeen kun ihmisoikeustuomioistuin oli ratkaisuja antanut, ni sen jälkeen korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus muutti tulkintaansa myös siltä osin, että jompikumpi seuraamus pitää valita joko veronkorotus tai veropetostuomio rikossyytteen jälkeen. Ja se mikä täs on nyt kaikkein paras, niin muutama vuos sitten ihmisoikeustuomioistuin anto Norjaa koskevan ratkaisun, jossa ihmisoikeustuomioistuin nyt sit kuitenkin katsoi, et nyt on kuitenkin mahdollista tietyin edellytyksin ainakin tuomita sekä veropetossyytteen mukaan rangaistus veropetoksesta ja sen lisäksi määrätä veronkorotus. Eli lainsäädäntöhankkeeseen ryhdyttiin alun alkaen ihmisoikeustuomioistuimen ratkasukäytännön perusteella, joka ihmisoikeustuomiostuimen ratkaisukäytäntö näyttää muuttuneen taas täs kysymyksessä.
MOT:
Jos täs ajatellaan ihan tavallista yrittäjää joka joutuu tähän pyöritykseen, niin onks se kohtuullista, et kun tää oikeudellinen tilanne on kuitenkin tämmöien sekasotku?
Mikko Vuorenpää:
No, täs ei tarvii ajatella edes yrittäjää, riittää jos ajattelee yliopiston professorii, et hän pystyis pitään luennon täst aiheesta jotenki, et joku ymmärtää. Ei mitenkään oo kohtuullinen et tilanne on näin tulkinnanvarainen.

Turkka Rautajuuri:
Joku Turun kaupungin konsernihallinnon sihteereistä kysyi minulta, että taikka sanoi, että kun tulit tänne ja aloit tekemään yritystoimintaa, niin etkö sä tiennyt, että yritystoiminta sisältää riskejä. Sanoin, että kyllä, se oli minulla äärimmäisen hyvin tiedossa, mutta ikinä mulla ei ollut tiedossa sitä, että mun olisi pitänyt ajatella, että ne riskit muodostaa viranomainen.

Haastateltavat:
Turkka Rautajuuri, Turku
Tapio Kinanen, asianajaja
Mikko Vuorenpää, professori, Lapin yliopisto

MOT: Mies, joka selätti verottajan
TV1 maanantaina 11.2. klo 20 ja Yle Areena klo 12