Loviisan Sanomat esittää 5.2. pääkirjoituksessaan usein toistetun väitteen, että Ylen sisällöt verkossa ajavat muut mediayhtiöt Suomessa ahtaalle. Kaupallisen median ahdinko on todella valitettava. Yle ei kuitenkaan ole aiheuttanut muutoksia, jotka ovat johtaneet monen sanomalehden nykyiseen tilanteeseen.
Ihmiset käyttävät mediaa uusin tavoin kaikkialla maailmassa. Siksi myös tiedonvälityksen painopiste on siirtynyt ja siirtyy jatkuvasti verkkoon. Näin myös Ylen on palveltava suomalaisia verkossa.
Eduskunta on säätänyt Ylen julkisen palvelun tehtävästä Yle-laissa. Sekä suomalaisten, että koko media-alan etu on monimuotoinen kotimainen media. Julkisen palvelun tehtävä määritellään kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeista käsin, eikä suhteessa muuhun mediaan.
Loviisan sanomien mukaan Svenska Yle raportoi ahkerasti ruotsinkielisten sanomalehtien talousvaikeuksista, mutta eivät näe omaa osuuttaan ongelmassa. Kirjoituksessa esitetään että Yle Östnylandilla Porvoossa olisi käytössä 13 verovaroin palkattua reportteria. Todellinen luku on 10, ja määrä on pysynyt samana pitkään, vaikka toimituksessa tehdään nykyään televisio- ja radiolähetysten lisäksi myös verkkosisältöjä. Ylen roolia ja osuutta mediamarkkinoilla on käsitelty vastikään Svenska Ylen Spotlight-ohjelmassa 27.1.
Kotimaisen median asemaa haastavat eniten uudet median käyttötavat ja globaalien toimijoiden tulo markkinoillemme. Ylen heikentäminen tässä tilanteessa ei paranna sanomalehtien asemaa, eikä sananvapaus kehity rajoittamalla julkaisualustojen käyttöä.
Gunilla Ohls
HR-, viestintä- ja strategiajohtaja, Yle
Marit af Björkesten
johtaja, Svenska Yle
