Hyppää pääsisältöön

Millaisia tunteita, makuja tai ajatuksia runous herättää? - Osallistu Tanssiva karhu -runopalkinnon lukuhaasteeseen!

Tanssiva karhu -palkinto 25 vuotta logo
Tanssiva karhu -palkinto 25 vuotta logo Kuva: Yle Tanssiva karhu,logo,konkreettinen runous,lyriikka

Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen.

Lue Tanssiva karhu -palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25 tai ​#dendansandebjörnen25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa. Runotoiveet osoitteeseen toive.runot@yle.fi

Tässä Tanssiva karhu -voittajia kautta aikojen. Valitse tästä yksi tai useampi palkittu teos nautittavaksesi.

Tanssivan karhun voittajat vuosina 1994 - 2018

  • 2018 Lassi Hyvärinen: Tuuli ja kissa
  • 2017 Sirpa Kyyrönen: Ilmajuuret
  • 2016 Anja Erämaja: Ehkä liioittelen vähän
  • 2015 Eino Santanen: Tekniikan maailmat
  • 2014 Juha Kulmala: Pompeijin iloiset päivät
  • 2013 Maria Matinmikko: Valkoinen
  • 2012 Henriikka Tavi: Toivo
  • 2011 Helena Sinervo: Väärän lajin laulut
  • 2009 Sanna Karlström: Harry Harlow'n rakkauselämät
  • 2008 Aki Salmela: Tyhjyyden ympärillä
  • Catharina Gripenberg: Ta min hand, det vore underligt
  • 2007 Tuomas Timonen: Oodi rakkaudelle
  • 2006 Kari Aronpuro: Gathandu
  • 2005 Ilpo Tiihonen: Largo
  • Peter Mickwitz: För vad kroppen är värd
  • 2004 Merja Virolainen: Olen tyttö, ihanaa!
  • 2003 Lauri Otonkoski: Olo
  • 2002 Aila Meriluoto: Kimeä metsä
  • 2001 Harri Nordell: Tomunhäikäisyvalo
  • Helena Sinervo: Ihmisen kaltainen
  • 2000 Jyrki Kiiskinen: Kun elän
  • 1999 Mårten Westö: Nio dagar utan namn
  • 1998 Anni Sumari: Mitta ja määrä
  • 1997 Mirkka Rekola: Taivas päivystää
  • 1996 Bo Carpelan: I det sedda
  • Lauri Otonkoski: Musta oli valkoinen
  • 1995 Pentti Holappa: Ankkuripaikka
  • Eva-Stina Byggmästar: Framåt i blått
  • 1994 Sirkka Turkka: Sielun veli

Millaisia ajatuksia, hajuja, makuja ja tunteita valitsemasi teos herätti. Jos et intoudu kirjoittamaan kokonaista blogimerkintää, niin jaa runoteoksen herättämät ajatuksesi tällä lomakkeella.

Herkuttele kirjabloggareiden lukukokemuksilla, joita kokoamme tähän kevään mittaan.

Lue lisää:

Anja Erämajan runoteos Ehkä liioittelen vähän pöydäklä kahvikupin vieressä

Luetut, lukemattomat: Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän

Erämajan runoissa on paljon hauskoja oivalluksia, jotka saavat katsomaan asioita uudesta kulmasta.

Lue lisää:

Anja Erämajan teos edessä ja takana metsää ja pensaita

Luettua elämää: Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän

Erämajan runoudessa tiivistyy ajan hektisyys ja suuret odotukset.

Lue lisää:

Sirpa Kyyrösen runoteos Ilmajuuret on Peikonlehti -kasvin ympäröimänä

Kirsin Book Club: Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret

Luin ja maistelin. Ilahduin, kun huomasin runon alkavan ”puhua” minulle. Luin uudelleen ja innostuin. Minähän taidan ymmärtää, mitä runoilija on halunnut sanoa.

Lue lisää:

Pöydällä Sirpa Kyyrösen runoteos Ilmajuuret

Reader, why did I marry him?: Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret

Ilmajuuria lukiessa tuntuu sydänalassa usein vähän samalta kuin katsellessa, miten ekaluokkalainen menee kouluun liian iso reppu selässään.

Lue lisää:

Lassi Hyvärisen teos Tuuli ja kissa huonekasvien keskellä

Kirja vieköön: Lassi Hyvärisen Tuuli ja kissa

Luin kokoelmaa satuna, jossa mielikuvitus ja assosiaatiot ryöpsähtelevät ja mielleyhtymät tanssahtelevat. Heitin logiikan syrjään ja nautin Hyvärisen mielenliikkeistä. Mainio!

Lue lisää:

Kirjabloggaaja Niina T. lukee Lassi Hyvärisen runoteosta Tuuli ja kissa

Yöpöydän kirjat: Lassi Hyvärisen Tuuli ja kissa

Minulle runot puhuivat antiikin kulttuurikehdon tuhoutumisesta, nykyajan ihmisen juurettomuuden tuskasta ja sodan pelosta.

Seuraa keskustelua lukuhaasteista ja lue muiden lukukokemuksista:

Keskustele
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri