Hyppää pääsisältöön

Trifonovin Rahmaninov vetää mukaansa ja yllättää

Äkkiseltään luulisi, että kun nuoren polven venäläinen pianotähti Daniil Trifonov viimeinkin levyttää Rahmaninovin pianokonserttoja, luvassa on täyslaidallinen romanttista tykitystä. Minä en laisinkaan pidä romanttisesta tykityksestä, ja kuitenkin pidän Trifonovin Rahmaninovista, joten sen on pakko olla jotain muuta - parempaa.

Trifonov / Rahmaninov
Trifonov / Rahmaninov Uudet levyt

Deutsche Grammophonin tallissa uraansa tekevä Trifonov on aikeissa levyttää Rahmaninovin neljä konserttoa kahdella levyllä. Ensimmäinen levyistä ilmestyi viime vuoden lopulla ja on kerännyt jo melko tavalla huomiota. Enkä ihmettele - kakkoskonserton alkutahdit imaisevat vastustamattomasti mukaansa, ja kun sen on saanut nautiskeltua, Rahmaninovin raikas sovitus Bachin sooloviulupartitasta tuulettaa korvat valmiiksi konserttoon numero neljä.

Kakkoskonserttoa pidetään venäläisen myöhäisromantiikan syvällisen lyyrisenä huipentumana, neloskonserttoa puolestaan kosmopoliittisen jazzillisena. Trifonov tekee tämän eron selväksi, mutta silti tulkinnat yllättävät. Kakkoskonsertto on Trifonovin näpeissä klassinen, puhdaslinjainen ja tekstuureiltaan kirkas, mikä tekee sen kuuntelusta virvoittavan kokemuksen. Trifonovin ylivertainen pianotekniikka ilmeisesti mahdollistaa sen, että ääni kantaa takomatta, käsien tekstuurikerrokset erottuvat ja klassinen näkemys ylipäänsä kuuluu sävelmassojen alta.

Neljännessä konsertossa kosketuksen keveys ja ilmaisun räjähtävyys korostuvat entisestään, jolloin uskaliaat harmoniat tuntuvat luontevilta. Keskimääräisestä pianotitaanista poiketen Trifonov antaa loistavasti tilaa orkesterille kun musiikki sitä vaatii, ja Philadelphian orkesteri täyttää tilan hallituilla orkesteriväreillä. On vaikea uskoa, että neljäs konsertto on taltioitu konserttitilanteessa, mutta yleisön vaimea yskintä ja kahina on jätetty todisteeksi. Äärimmäisen täsmällisyyden ja kelluvan vapauden yhdistelmä on vastustamaton.

Hienoa ja yllättävää että Trifonov onnistui vetämään minutkin Rahmaninovin pianokonserttojen ihmeelliseen maailmaan. Jään innolla odottamaan Trifonovin seuraavaa levyä.

"Destination Rachmaninov - Departure". Sergei Rahmaninov: Pianokonsertot nro 2 c-molli ja 4 g-molli. J.S. Bach (transkr. Rahmaninov): Sarja sooloviulupartitasta E-duuri. - Daniil Trifonov, piano, ja Philadelphia-orkesteri/Yannick Nézet-Séguin. (Deutsche Grammophon, 00289 483 5335)

Kuuntele Uudet levyt 12.2.2019, toimittajana Kare Eskola.

  • Krishna Nagarajan nyky(kansan)musiikki hurmaa rytmisellä eloisuudella

    Levyarvio

    Italialais-intialainen, Suomeen kotiutunut Krishna Nagaraja tunnetaan viulistina ja alttoviulistina etenkin periodi- ja kansanmusiikkipiireissä. Viime vuodet hän on laatinut Sibelius-Akatemiaan taiteellista väitöskirjaa laveasta polska-aiheesta. Projektin tuloksia on nyt kuultavissa Challenge Classicsin uutuuslevyllä, joka todistaa Nagarajan taidot säveltäjänä. Tales of Norway sisältää norjalaiseen perinteeseen linkittyvää, nykykansanmusiikista ponnistavaa, läpisävellettyä musiikkia, jonka rytminen leikkisyys ja eloisa fantasia tekevät vaikutuksen.

  • Tuplalevyllinen perusteellista klarinetti- ja elektroniikkatutkimusta

    Levyarvio

    Amerikkalainen klarinetisti Lucy Abrams-Husso on kotiutunut Suomeen jo vuosia sitten ja tekee nyt Sibelius-Akatemiassa väitöskirjatutkimusta aikamme amerikkalaisesta ja suomalaisesta klarinettimusiikista. Tutkimusprojektin tuloksia kuullaan SibaRecordsin julkaisemalla tuplalevyllä, joka sisältää seitsemän laajaa teosta klarinetille ja elektroniikalle. Musiikinkuluttajalle tällainen kerta-annos on vähintäänkin riittävä, mutta teosten soinnillinen ja dramaattinen moninaisuus pitää kuulijan mielenkiintoa yllä ja haastaa sopivasti myös perusteellista tutkija-muusikkoa.

  • Lisää sävyjä Vasksin mystiikkapaatokseen

    Levyarvio

    Latvialainen Peteris Vasks on viime vuosina noussut maailmanmaineeseen hempeyttä ja paatosta sekoittavalla versiollaan mystisestä minimalismista. Vasksin luottopianisti Reinis Zarins onneksi tarjoaa päivitystä Vasksin säveltäjäkuvaan Ondinen julkaisemalla uutuuslevyllä, jonka ohjelmistoon sisältyy myös säveltäjän kapinallista ja särmikästä varhaistuotantoa.

  • Kuherruskuukausi Sibeliuksen parissa

    Levyarvio

    Viime syyskuussa Nicholas Collon aloitti Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, ja lähes saman tien suhde laitettiin koetukselle suomalaisittain vaativalla levytyksellä. Sibeliuksen seitsemäs sinfonia sekä näyttämömusiikkisarjat Kuningas Kristian II ja Pelleas ja Melisande tietysti sujuvat RSO:lta kuin vettä valaen, mutta Collonin tulkinnallinen näkemys joutuu kestämään vertailun pitkään perinteeseen. Onneksi Ondinen julkaisema levytys hehkuu kapellimestarin ja orkesterin kuherruskuukauden auvoa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua