Hyppää pääsisältöön

Ulkolinja: Valko-Venäjä, diktatuuri Euroopassa

Stalinin perintö elää Valko-Venäjällä, joka liittoutuu yhä tiukemmin Venäjän kanssa kansan vastustuksesta huolimatta.
Isänmaalliset paraatit ovat arkea Minskin kaduilla. Stalinin perintö elää Valko-Venäjällä, joka liittoutuu yhä tiukemmin Venäjän kanssa kansan vastustuksesta huolimatta. Kuva: Magneto presse Yle TV1

TV1 torstaina 21.2.2018 klo 22.05 - 23.05, uusinta sunnuntaina 24.2. klo 23.15, Areenassa

Pitskunyn kylän halki kulkee idän ja lännen erottava raja, joka syntyi Neuvostoliiton hajottua. Rautaesirippu erottaa Euroopan ja neuvostoaikaan jumiutuneen Valko-Venäjän tasavallan.

Kaksi kertaa vuodessa portti Eurooppaan avautuu pariksi tunniksi. Kylän väkeä kerääntyy portille jo aamuvarhaisella. He ovat odottaneet vuoden tai enemmänkin viisumia, joka antaa luvan viettää vuorokauden rajan toisella puolella.

Kun kylän keskelle vuonna 2004 vedettiin raja, asuintalot jäivät Valko-Venäjän ja hautausmaa Liettuan puolelle.

Yksinvaltainen presidentti hallitsee pelolla

Valko-Venäjä, Euroopan viimeinen diktatuuri, on jäänyt Neuvostoliiton ajan eläväksi museoksi. Maassa kutsutaan salaista poliisia yhä KGB:ksi, käytössä on kuolemanrangaistus, kadut on nimetty Marxin ja Engelsin mukaan. Leninin patsas hallitsee pääkaupungin Minskin keskustaa.

Stalinin perintö elää ja maa on liittoutunut Venäjän kanssa kansan vastustuksesta huolimatta.

Entinen kolhoosipäällikkö, presidentti Aljaksandr Lukašenka on hallinnut maata 25 vuotta. Kaikkivaltias presidentti vetoaa isänmaallisuuteen ja torjuu salaliittoa, jolla uskoo lännen uhkaavan. Maan nykytilannetta kiristää Moskovan tiukka valvonta ja pelko sisällissodasta, jollaista naapurimaassa Ukrainassa on käyty vuodesta 2014.

Protestit lyövät säröä itsevaltaan

Pitskunyn kylä kuvastaa Euroopan ja Venäjän välillä käytävää kovaa peliä. Toisella puolella ovat Baltian maat ja Puola, jotka Neuvostoliiton hajottua liittyivät Natoon. Toisella puolella on Valko-Venäjä, josta on tullut Moskovan etuvartio ja Kremlin vaikutuspiirin viimeinen strateginen linnake.

Ranskalainen dokumentti Valko-Venäjä, diktatuuri Euroopassa kuvaa, kuinka valkovenäläiset ovat panttivankeina uusien rajojen välissä. Kun toinen puoli maasta tähyilee Moskovan suuntaan, toinen puoli yrittää protestoida itsevaltaista koneistoa vastaan.

Biélorussie, une dictature ordinaire. Belarus: An Ordinary Dictatorship. Ohjaus: Manon Loizeau. Tuotanto: Magnéto Presse/Arte, Ranska, 2018.

  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.