Hyppää pääsisältöön

Ulkolinja: Valko-Venäjä, diktatuuri Euroopassa

Stalinin perintö elää Valko-Venäjällä, joka liittoutuu yhä tiukemmin Venäjän kanssa kansan vastustuksesta huolimatta.
Isänmaalliset paraatit ovat arkea Minskin kaduilla. Stalinin perintö elää Valko-Venäjällä, joka liittoutuu yhä tiukemmin Venäjän kanssa kansan vastustuksesta huolimatta. Kuva: Magneto presse Yle TV1

TV1 torstaina 21.2.2018 klo 22.05 - 23.05, uusinta sunnuntaina 24.2. klo 23.15, Areenassa

Pitskunyn kylän halki kulkee idän ja lännen erottava raja, joka syntyi Neuvostoliiton hajottua. Rautaesirippu erottaa Euroopan ja neuvostoaikaan jumiutuneen Valko-Venäjän tasavallan.

Kaksi kertaa vuodessa portti Eurooppaan avautuu pariksi tunniksi. Kylän väkeä kerääntyy portille jo aamuvarhaisella. He ovat odottaneet vuoden tai enemmänkin viisumia, joka antaa luvan viettää vuorokauden rajan toisella puolella.

Kun kylän keskelle vuonna 2004 vedettiin raja, asuintalot jäivät Valko-Venäjän ja hautausmaa Liettuan puolelle.

Yksinvaltainen presidentti hallitsee pelolla

Valko-Venäjä, Euroopan viimeinen diktatuuri, on jäänyt Neuvostoliiton ajan eläväksi museoksi. Maassa kutsutaan salaista poliisia yhä KGB:ksi, käytössä on kuolemanrangaistus, kadut on nimetty Marxin ja Engelsin mukaan. Leninin patsas hallitsee pääkaupungin Minskin keskustaa.

Stalinin perintö elää ja maa on liittoutunut Venäjän kanssa kansan vastustuksesta huolimatta.

Entinen kolhoosipäällikkö, presidentti Aljaksandr Lukašenka on hallinnut maata 25 vuotta. Kaikkivaltias presidentti vetoaa isänmaallisuuteen ja torjuu salaliittoa, jolla uskoo lännen uhkaavan. Maan nykytilannetta kiristää Moskovan tiukka valvonta ja pelko sisällissodasta, jollaista naapurimaassa Ukrainassa on käyty vuodesta 2014.

Protestit lyövät säröä itsevaltaan

Pitskunyn kylä kuvastaa Euroopan ja Venäjän välillä käytävää kovaa peliä. Toisella puolella ovat Baltian maat ja Puola, jotka Neuvostoliiton hajottua liittyivät Natoon. Toisella puolella on Valko-Venäjä, josta on tullut Moskovan etuvartio ja Kremlin vaikutuspiirin viimeinen strateginen linnake.

Ranskalainen dokumentti Valko-Venäjä, diktatuuri Euroopassa kuvaa, kuinka valkovenäläiset ovat panttivankeina uusien rajojen välissä. Kun toinen puoli maasta tähyilee Moskovan suuntaan, toinen puoli yrittää protestoida itsevaltaista koneistoa vastaan.

Biélorussie, une dictature ordinaire. Belarus: An Ordinary Dictatorship. Ohjaus: Manon Loizeau. Tuotanto: Magnéto Presse/Arte, Ranska, 2018.

  • Lokakuun Riemulauluissa Antti Kleemolan musiikkia

    Lokakuun Riemulaulujen teemana on Sun puolella.

    Sun puolella -Riemulauluissa 24.10. klo 10 Lahden Gospelkuoron valoisa ja voimakas soundi yhdistyy Kleemolan tarinallisiin kappaleisiin. Ohjelmassa keskustellaan erityisesti nuorten auttamisesta ja siitä, mikä luo toivoa elämän heikkoina hetkinä.

  • Mika Ihamuotila aloittaa Toivomus-keskustelusarjan uuden kauden

    Toivomus-keskustelusarja TV1:llä 2.9.2021 alkaen

    Keskustelusarjan Toivomus (En önskan) uuden kauden aloitusjaksossa Mika Ihamuotila kertoo sairastumisestaan, joka rohkaisi hänet vaihtamaan alaa. Sarjan neloskausi esitetään Yle TV1:llä 2.9.2021 alkaen.

  • Trauma - henkirikoksen jäljet kertoo rankoista henkirikoksista uhrien omaisten äänellä

    Yle Areenassa 30.8. ja Yle TV1:llä 5.9. alkaen

    Trauma – henkirikoksen jäljet on kahdeksanosainen sarja ihmisistä, jotka ovat menettäneet läheisensä yllättäen mielivaltaisen henkirikoksen uhrina. Jokainen tarina elämästä trauman jälkeen on henkilökohtainen ja omanlainen. Sarjan juontaja Jere Tiihonen kuljettaa katsojaa rankkojen kertomuksien läpi. Sarjaa esitetään Yle TV1:ssä sunnuntaisin 5.9. alkaen. Yle Areenasta kaikki jaksot voi katsella jo 30.8. alkaen.