Hyppää pääsisältöön

Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

Näytöllä salasana: 123456, poika katselee näyttöä, kuvattu takaviistosta
Näytöllä salasana: 123456, poika katselee näyttöä, kuvattu takaviistosta Kuva: imago/Ralph Peters/ All Over Press salasanat,Näyttökuva

Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000.

Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita. Sen pitäisi olla pitkä, mielellään sisältää useita sanoja.

Kun näitä päivittäin käytettäviä päteviä salasanoja vielä tarvitaan useita, joissain tapauksissa jopa kymmeniä, ei voida olettaa, että ne kaikki muistaisi. Mikä neuvoksi?

Petteri Järvinen ja Kyberuhkia ja somesotaa
Petteri Järvinen ja Kyberuhkia ja somesotaa Kuva: Johanna Aulén, Olli Kangassalo/Yle Petteri Järvinen

Aristoteleen kantapää kutsui apuun tietokirjailija ja tietoturvallisuusasiantuntija Petteri Järvisen ja kysyi häneltä, voiko salasanoihin enää luottaa? Miten kehittää turvallisia salasanoja, jotka eivät samantien unohdu?

Järvisen neuvo on käyttää salasanojen hallintaohjelmaa tai tallettaa salasanat muistitikulle, jota kantaa aina mukanaan. Ulkoa niitä ei kannata edes yrittää muistaa. Yhdestä asiasta ei kannata tinkiä: joka paikkaan pitää olla eri salasana!

Toimittaja Pasi Heikura ehdottaa salasanojen keksimiseen erästä helppoa suomen kieleen liittyvää kikkaa, sananmuunnoksia. Järvinenkin innostuu siitä. Kuuntele Aristoteleen kantapää -ohjelma, niin turvallisten salasanojen keksiminen sujuu sinultakin kuin leikki.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri