Hyppää pääsisältöön

Tekoäly etsimään tukea tarvitsevia nuoria, ehdottaa kokoomuspoliitikko

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie esittää tukea tarvitsevien nuorten etsimistä tekoälyn avulla.

Talvitie ehdottaa etsivän nuorisotyön automatisoimista konkreettisena esimerkkinä siitä, miten tekoälyä voi hyödyntää.

”Meillä on kymmeniä tuhansia nuoria, jotka on syrjäytetty tai syrjäytyneet. Kun tunnistetaan jo riskit nuorten syrjäytymiseen, nuorta voitaisi tukea jo peruskoulussa. Tekoäly tekisi sen ”etsivän” ja ihmiset tekisi sen nuorisotyön", hän kaavaili.

Se tiedetään, että vanhempien matala koulutus, pitkäaikainen toimeentulotuen saanti, psykiatrinen diagnoosi ja muutokset perheolosuhteissa ennustavat nuorelle huonoa tulevaisuutta (12.11.2018).

Espoon kaupunki on jo kehittänyt keinot tunnistaa sellaisia perheitä, jotka muita todennäköisemmin päätyvät lastensuojelun asiakkaiksi.

Espoo alkaa yhdessä kumppaneidensa kanssa luoda eettisiä pelisääntöjä tekoälyn kehittämiselle ja käytölle, kertoi data-analytiikkakonsultti Tomas Lehtinen Tietoyhteiskunta-akatemia- seminaarissa (pdf).

Yle Kioskin puoluejohtajapaneelissa nähtiin tekoälylle käyttöä myös ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa.

Arvoa tuottaa muukin kuin palkkatyö

Puoluejohtajat pitivät yleisesti ottaen hyvänä kehityksenä sitä, että tekoäly hoitaisi yksinkertaiset työt. Tuottavuus kehittyy teknologian avulla. Uusia työpaikkoja syntyy, muttei ehkä yhtä paljon kuin niitä menetetään.

Perussuomalaisten Ville Tavio ja Kristillisten Sari Essayah muistuttivat siitä, että työ itsessään on arvokasta. Työn tuottavuus ja työn mielekkyys on syytä pitää erillään.

Kansalaisyhteiskunnassa, harrastustoiminnassa ja omaisten hoivaamisessa tehdään paljon sellaista työtä, jotka kukaan ei maksa.

Paneelia asiantuntijana kommentoinut filosofi Maija-Riitta Ollila kehottikin pohtimaan, voisiko yhteiskuntaa rakentavaa toimintaa arvostaa työntekoon rinnastettavalla tavalla.

Perusturva on ratkaistava. Miten palkkatyötä vaille jäävien toimeentulo turvataan - kustannammeko kaikille yhtäläisen perustulon ilman kysymyksiä, vai edellytämmekö aktiivisuutta työnhakijana? Kuinka paljon byrokratiaa tämä vaatii?

Teknologiavisionääri: Stipendirahoituksella yhteiskunnallista arvoa

Tekoälystä yhteiskunnallisena ja taloudellisena muutosvoimana lennokkaasti kirjoittava tekoälytutkija, riskisijoittaja Kai-Fu Lee esittää uutuuskirjassaan AI Superpowers (2018) tulonjakomallin, joka huomioisi yhteiskunnallista arvoa tuottavan muun-kuin-palkkatyön omana uutena työn muotonaan (ks. Lee 12.10.2018 How AI can coexist with humans).

Leen mielestä lisäbyrokratia on valtioille kustannustensa arvoinen satsaus, jotta kaikki voivat elää ihmisarvoista elämää, jossa voivat kokea olevansa tarpeen ja tekevänsä yhteiskunnan arvostamia asioita.

Arvokysymyksien - usein työlästä - käsittelyähän politiikka on, muistutti kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (Sininen tulevaisuus).

Yle Kioskin puoluejohtajapaneeliin osallistuivat myös SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari ja Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sekä puheenjohtajat Li Andersson (Vas.), Anna-Maja Henriksson (RKP) ja Pekka Haavisto (Vihreät).

Paneelia asiantuntijana kommentoinut tekoälytutkija, professori Jaakko Lehtinen piti poliitikkojen tekoälytietämystä korkeatasoisena. Twitterissä aihetta kommetoivat mm. opiskelijat ja tutkijat.

Paneelin juonsi Matti Riitakorpi. Katso keskustelu kokonaisuudessaan Yle Areenasta.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Areenan käyttö jatkaa kasvuaan

    Areenan käyttö on vuoden aikana kasvanut kovaa vauhtia

    Kesän lähestyessä on hyvä tilaisuus katsoa, miten Areenan käyttö on kehittynyt. Ja kehitystä selvästi on. On ilo huomata, että suomalaiset ovat ottaneet Areenan aiempaa aktiivisempaan käyttöön monilla eri laitteilla. Areena on edelleen Suomen arvostetuin verkkopalvelu ja suositumpi kuin esimerkiksi kansainvälinen suoratoistojättiläinen Netflix.

  • Kirjautumalla enemmän irti Yle Areenasta

    Kirjautuminen helpottaa Areenan käyttöä

    Areenaa on jo jonkin aikaa muutettu ohjelmakirjastosta henkilökohtaisesti jokaista käyttäjää palvelevaksi video- ja audiopalveluksi. Henkilökohtaisuus toteutuu erityisesti silloin, kun käyttäjä kirjautuu Areenaan. Yle Tunnus on monissa Ylen palveluissa käytössä oleva kirjautumispalvelu, jonka avulla käyttäjä voi tunnistautua ja saada parempaa henkilökohtaista palvelua.