Hyppää pääsisältöön

Kun elämä on suorittamista – lopeta kilpaileminen, ala pyöriä ja kontata! Näin autat lastasi liikkumaan

Kaksi hymyilevää miestä joilla on lapsi joko sylissä tai selällä.
Strömsön jakso, jossa on innoitusta liikuntaan koko perheelle, on Areenassa 23.2. alkaen. Kaksi hymyilevää miestä joilla on lapsi joko sylissä tai selällä. Kuva: Yle / Marika Lytts-Råholm Strömsö (tv-ohjelma),liikkuminen,Intramural sports,lapset (perheenjäsenet),Jonas Sundström,fyysinen aktiivisuus

Kiipeä, juokse ja roiku. Siihen pienet kädet, jalat ja selät ovat luotuja, sanoo capoeira- ja akrobatiaopettaja Alexander Högström.

Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että lapset liikkuvat liian vähän. Alle kahdeksanvuotiaiden lasten pitäisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, mutta esimerkiksi noin kolmasosa 3-6 vuoden ikäisistä ei liiku tuntia enempää.

Mies lapsi selällään.
Alexander Högström ja hänen poikansa Villi harrastavat yhdessä lumilautailua. Mies lapsi selällään. Kuva: Yle / Marika Lytts-Råholm Strömsö (tv-ohjelma),liikkuminen,fyysinen aktiivisuus,Intramural sports,voimistelu,liikuntaharjoitukset

– Lapset haluavat kiivetä, laskea mäkeä, juosta ja riippua, mutta kaikki tehdään istuen. Jo varhaisesta iästä asti lapset istuvat pöydän ääressä, sanoo Högström, joka on työskennellyt lasten ja nuorten parissa jo 15 vuotta.

Ei ole mukava ajatus, että pienillä lapsilla on tulevaisuudessa someniska, mutta kyse on nyt suuremmasta kansanterveyttä uhkaavasta ilmiöstä. Högström näkee yhä enemmän lapsia, joilla on huono kehonhallinta.

– Myös lapsilla, jotka liikkuvat, on puutteita lihasvoimassa, koordinaatiossa ja liikkuvuudessa.

Järjestys on väärä, jos osaat hypätä kolme volttia, ennen kuin osaat ajaa pyörällä.

Ihmisen aktiivisuuden perusta luodaan ensimmäisinä elinvuosina. Ja Högström on vakuuttunut, että aikuinen on tärkeä esikuva.

– Lapset jäljittelevät, ja jos istut sohvalla tietokoneen ja puhelimen kanssa, hekin tekevät niin.

Ikuinen huono omatunto

Lähes jokaisella vanhemmalla on huono omatunto. Se kolkuttaa, kun jättää lapsen päiväkotiin, kun sanoo kaupassa ei 20:nnen kerran ja kun mikroaaltouuni kilahtaa ja einespinaattiohukaiset ovat taas lapsen ruokalistalla.

Onko tämä taas yksi artikkeli lisäämään huonoa omaatuntoa? Ehkä on.

Me aikuiset voimme tehdä paljon auttaaksemme lapsemme takaisin luonnollisiin liikkumistapoihin.

Mies makaa lattialla toinen jalka ylhäällä jonka päällä lapsi makaa suorana lentokonetta leikkien.
Lentokoneleikki on klassikko, jossa myös aikuisen tasapaino ja fysiikka harjaantuvat. Mies makaa lattialla toinen jalka ylhäällä jonka päällä lapsi makaa suorana lentokonetta leikkien. Kuva: Yle / Marika Lytts-Råholm Strömsö (tv-ohjelma),fyysinen aktiivisuus,liikkuminen,lapset (perheenjäsenet),Intramural sports,koululiikunta

Mutta se on onneksi helppoa, ainakin teoriassa, eikä se maksa mitään.

Ei tarvita muuta kuin avoin mieli ja ehkä vanha vieraspatja. Kärsivällisyydestä on myös apua, mutta palataan siihen myöhemmin.

Kuin karkkipäivä joka päivä

Nykyaikaiset sisäliikuntapuistot voivat olla hauskoja, ja Högströmillä ei ole oikeastaan mitään niitä vastaan, mutta hänestä niissä kaikkea on yli äyräiden. Tarvitsevatko pienet lapset todella niin paljon virikkeitä?

Se voi Högströmin mukaan johtaa siihen, että tavallisesta ja arkisesta liikkumisesta katoaa kaikki hohto.

– Järjestys on väärä, jos osaat hypätä kolme volttia, ennen kuin osaat ajaa pyörällä.

Se, mikä muuttuu arkiseksi, menettää hohtonsa. Se pätee niin liikuntaan kuin karkkipäiväänkin.

– Jos karkkipäivä on joka päivä, se ei enää tunnu miltään.

Tennispallon metsästys

Värikkäitä liukumäkiä sisältävien ylivirikkeellisten ympäristöjen sijaan Högström suosittelee liikunnan yksinkertaistamista. Hän haluaa palata ihmisen omaan kehoon ja riisua kaiken turhan pois.

– Kutsun sitä primitiiviseksi liikunnaksi, jossa lapsi on yhteydessä maahan. On kyse ryömimisestä ja pyörimisestä.

Vauva leikkii puukepillä.
Kymmenkuinen Signe opettelee kepissä roikkumista Vauva leikkii puukepillä. Kuva: Yle / Strömsö Strömsö (tv-ohjelma)

Aina ei tarvita isoja trampoliineja ja korkeita hyppyjä, jotka päätyvät vaahtokumimereen. Lapsilla on mielikuvitusta, ja he löytävät liikkumisen ilon pienin keinoin, kuten narujen ja patjojen avulla.

– Annan yleensä nelivuotiaiden juosta tennispallojen perässä. Heidän ilmeistään näkyy aito ilo.

Yksinkertaisin keinoin lapset saavat liikettä pieniin kehoihinsa.

– Meidän pitäisi panostaa enemmän keppeihin, puolapuihin ja renkaisiin. Lapset rakastavat sellaista.

Kuin kömpelö kirahvi päin hyppypukkia

Koululiikunta on jättänyt syvät jäljet moniin aikuisiin. Joillakin liian tiukat luistimet saivat varpaat särkemään jo viidessä minuutissa. Lisäksi oranssi jääpallo oli kova kuin elämä.

Toisille hyppypukki telinevoimistelussa oli kirjaimellisesti ylitsepääsemätön este. Häpeän epäonnistuneesta hypystä luokan edessä muistaa vielä aikuisenakin.

En voi silti kieltää häntä laskemasta pulkalla. Hän olisi yhtä hyvin voinut liukastua portaissa ja murtaa solisluunsa

Jos myös liikunnanopettajana työskennellyt Högström saisi päättää, tällainen kilpailukeskeinen ympäristö olisi mennyttä.

Hän haluaa nimittäin myös yksinkertaistaa koululiikuntaa ja ottaisi sen tilalle liikunnan, jossa harjoiteltaisiin perusmotoriikkaa.

– Keppien, pallojen ja renkaiden lisäksi harjoiteltaisiin tasapainoa, karhunkäyntiä ja ravunkäyntiä sekä päällä- ja käsilläseisontaa.

Mies makaa lattialla toinen jalka suorana jonka jalalla poika istuu.
Tämä liike vahvistaa aikuisen jalkoja ja vatsalihaksia, ja lapsella harjaantuu tasapaino. Mies makaa lattialla toinen jalka suorana jonka jalalla poika istuu. Kuva: Yle / Marika Lytts-Råholm Strömsö (tv-ohjelma),liikkuminen,voimistelu,Intramural sports

Mutta pari tuntia jumppaa viikossa ei riitä – liikunnasta pitää tulla osa arkea. Siksi välineitä pitää olla saatavilla muuallakin kuin jumppasalissa.

Kiellot ja kilpailut verottavat liikkumisen iloa

Högström kokee, että kieltojen ja rajoitusten määrä yhteiskunnassa on lisääntynyt.

– Tunneillani näen henkilökunnan kieltävän lapsia kiipeämästä puolapuihin. Lasten kiipeilykorkeutta kiipeilytelineissä on myös rajoitettu.

Lapset ovat myös kovia vertailemaan itseään toisiin, ja se verottaa liikkumisen iloa.

Huone tehty seikkailuradaksi renkailla, patjoilla ja tuoleilla.
Olohuoneesta voi tehdä kotisirkuksen jossa esimerkiksi vanhasta nojatuolista tulee trampoliini. Huone tehty seikkailuradaksi renkailla, patjoilla ja tuoleilla. Kuva: Yle / Strömsö Strömsö (tv-ohjelma)

Negatiivinen kierre vahvistuu, kun erilaiset kilpailut tulevat mukaan kuvaan.

– Me juoksemme, laulamme ja tanssimme kilpaa. Yhteiskunnassa kilpaillaan nykyään kaikessa.

Kaksi etuhammasta vähemmän

Lapsi on vanhempiensa silmäterä, ja useimmat vanhemmat pelkäävät lastensa puolesta. Sehän on selvää, mutta se ei tarkoita, että kaikki heidän tieltään pitää tasoittaa.

– Lapset saavat aina kolhuja. Se kuuluu asiaan. Jo parin minuutin kuluttua he jatkavat jo uusia leikkejä.

Högströmin perheeseen kuuluu kolme omaa ja kaksi puolison lasta, ja hän ymmärtää hyvin, geneettisen automatiikan lasten suojelemiseen. Hänen mukaansa on kyse kuitenkin omien pelkojensa voittamisesta.

Lapsen jalat roikkuu renkaissa.
Puiset renkaat maksavat hieman enemmän kuin vastaavat muoviset Lapsen jalat roikkuu renkaissa. Kuva: Yle / Strömsö Strömsö (tv-ohjelma)

Hän mainitsee kolmivuotiaan tyttärensä, jolta puuttuu kaksi etuhammasta. Se on tulosta kahdesta arjen onnettomuudesta polkupyörällä ja pulkalla.

– En voi silti kieltää häntä laskemasta pulkalla. Hän voi yhtä hyvin liukastua portaissa ja murtaa solisluunsa, sillä vahinko ei tule kello kaulassa.

Mitä enemmän lapset liikkuvat, tutkivat kehoaan ja kehittävät motoriikkaansa, sitä paremmat valmiudet heillä on ottaa vastaa kolhuja, kun he ovat vanhempia. Tämä on osa sitä ehkäisevää työtä, jota Högström haluaa vaalia.

– Pikkulapset ovat joustavia ja kestävät enemmän, kun taas kymmenvuotiaat ovat painavampia ja kankeampia. Silloin vammatkin ovat pahempia.

Anna aikaa eteiskriisistä huolimatta

Kaiken liikunnan ei tarvitse olla suunniteltua ja monimutkaista. Lapsilla on mielikuvitusta, joka ei maksa mitään. Monta kertaa se kaatuu vanhempiin ja heidän kärsivällisyytensä puutteeseen.

Aamu on venynyt, koska yksi lapsi on väsyneenä aamiaispöydässä ja toisella on kriisi eteisessä. Silti Högström kannustaa antamaan lapsen liikkua omilla ehdoillaan.

– Anna lapsen kiivetä itse autoon aamulla. Usein ylimääräistä aikaa on sentään kaksi minuuttia.

Tilastoja ja tutkimuksia voi lukea Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesin tulosraportista ja Liikuntaneuvoston tuoreesta raportista suomalaisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä.

Kommentit

Strömsö

Ruudussa

Strömsö Instagramissa