Hyppää pääsisältöön

Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

Öljytuotannon muokkaamaa merimaisemaa Stavangerin rannikolta.
Öljyteollisuus muokkasi Stavangerin merimaisemaa. Öljytuotannon muokkaamaa merimaisemaa Stavangerin rannikolta. Stavanger,öljynporaus

Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

Kesä 1969, Stavanger, Länsi-Norja.

Turska ja silli eivät ota enää noustakseen. Kansainvälisten öljy-yhtiöiden tekemät koeporaukset ovat osoittautuneet vesiperiksi vuodesta toiseen ja yhtiöt ovat aikeissa vetäytyä. Köyhtynyt Stavanger on kriisin partaalla.

Mutta sitten, sopivasti joulun alla, amerikkalainen Phillips Petroleum osuu ennätyksellisen suureen öljyesiintymään ja käynnistää muutoksen, joka tekee pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan.

Palkittu norjalainen draamasarja Unelmien maa (Lykkeland) kertoo ajasta, joka muovasi nyky-Norjaa pysyvästi. Sarjassa seurataan neljän nuoren aikuisen ja heidän läheistensä elämää öljyryntäyksen riepottelemassa yhteiskunnassa, jossa ihmiset rakentavat tulevaisuuttaan dramaattisen muutoksen keskellä.

Unelmien maan ensimmäinen tuotantokausi kuvaa tapahtumia vuoteen 1972 asti eli ajankohtaan, jolloin Norjan valtion omistama öljy-yhtiö Statoil perustetaan. Sarjaan on tekeillä toinen kausi, joka käsittelee öljy-yhteiskunnan vaiheita vuosina 1977–1980.

Öljykriisit kiihdyttivät Norjan talouskasvua

Norjan geologinen tutkimuslaitos (NGU) arvioi vuonna 1958, ettei Norjan rannikolta tulla löytämään öljyä. Kesällä 1967 kuitenkin tehtiin toivoa herättänyt löytö noin 250 kilometriä Stavangerin rannikolta.

Kahteen vuoteen öljyä ei löydetty lisää, ja koeporaukset oltiin lopettamassa, kunnes yhdysvaltalainen öljy-yhtiö Phillips Petroleum Company ilmoitti ennätyssuuresta löydöstä, jonka johdosta paikalle perustettiin pian Pohjanmeren ensimmäinen öljykenttä, Ekofisk.

Norja suhtautui öljyn tuomiin mahdollisuuksiin huolellisesti ja perusti vuonna 1972 kansanedustuslaitoksen päätöksellä valtionyhtiö Statoilin kehittämään maan öljyn- ja kaasuntuotantoa.

Vuosien 1974 ja 1979 öljykriisit nostivat öljyn hintaa merkittävästi ja mahdollistivat Norjan talouden mittavan kasvun. Kalastajakansasta tuli pian vaurasta, ja tätä nykyä jokainen norjalainen on maan omassa valuutassa miljonääri.

Käytäntöön on tullut uusi, hieman arveluttava hinnoittelutapa: alhaisempi hinta paikallisilta asukkailta, korkeampi hinta ulkomaalaisilta.― Ulkomaanraportti: Norjan öljy (1974)

Vuoden 1973 reportaasi Öljyryntäys Pohjanmerelle kurkistaa paitsi elämään Ekofiskin öljynporauslautoilla myös amerikkalaisten öljyeksperttien takapihoille ja murroksen kynsissä olevaan Aberdeeniin ja Stavangeriin.

“Stavangerilainen perheenemäntä huomaa öljyn vaikutuksen kukkarossaan: hinnat ovat nousseet”, kertoo vuoden 1974 Ulkomaanraportti: Norjan öljy. Torikauppiaille ulkomaalaisten ilmestyminen katukuvaan tarkoittaa kuitenkin vilkastunutta kaupankäyntiä.

Moni paikallinen on vuokrannut talonsa amerikkalaiselle öljyteknikolle ja muuttanut kesämökille asumaan. “Useimmat stavangerilaiset joutuvat kuitenkin kovan hintatason uhriksi, ja asuntopula tuo mukanaan monia muita sosiaalisia ongelmia.”

Ohjelma kuitenkin ennustaa öljyn koituvan kokonaisvaikutuksiltaan koko kansan hyödyksi.

Norjan historian pahin ympäristöonnettomuus ja yli sata kuolonuhria

Vuonna 1977 Ekofiskin öljykentällä sijaitsevalla öljynporauslautalla räjähti. Syyksi varmistui väärin asennettu varoventtiili, ja tutkimukset osoittivat vuorossa olleiden työntekijöiden työskennelleen yli kolmekymmentä tuntia yhtäjaksoisesti. Henkilökunta evakuoitiin, mutta vuoto saatiin tukittua vasta seitsemän päivää myöhemmin. Mereen valui öljyä mittavat 12 000–20 000 kuutiota.

Vuonna 1980 majoitustilana käytetty öljynporauslautta Alexander Kielland kaatui myrkyssä, ja 123 henkeä sai surmansa. Onnettomuudesta pelastuneiden mukaan ensin kuului kova jysäys, ja asuntolautta alkoi kallistua nopeasti. Parikymmentä minuuttia myöhemmin koko lautta kaatui mereen ylösalaisin.

Kova merenkäynti vaikeutti pelastustöitä, ja viimeiset onnettomuudesta selvinneet saatiin poimituiksi pelastusveneistä helikopteriin vasta 11 tunnin kuluttua lautan kaatumisesta.

Onnettomuuden syyksi todettiin lautan yhden tukijalan pettäminen siinä olleen rakennevirheen vuoksi. Lautta saatiin ylös merestä vasta pari vuotta myöhemmin, ja ruumiiden etsimisen ja viimeisten teknisten tutkimusten jälkeen se upotettiin mereen lähelle Stavangeria.

Suuronnettomuus oli norjalaisille katkera muistutus siitä, että nyt kymmenen vuotta jatkunut öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa― Ulkomaanraportti: Norjan öljy (1980) summaa Aleksander Kielland -öljynporauslautan kohtalokkaan onnettomuuden

Vuoden 1980 reportaasi Ulkomaanraportti: Norjan öljy keskittyy pohtimaan öljyryntäyksen vaikutuksia kymmenen vuotta ensimmäisen suuren löydöksen jälkeen ja haastattelee muun muassa porauslautalla työskentelevää putkimies Toivo Eloa, jonka ammattitovereita menehtyi Alexander Kiellandin onnettomuudessa.

Lautalla työskennellään 12-tuntisia päiviä 14 vuorokautta yhteen soittoon, jota seuraa kahden viikon palkaton vapaajakso maissa. “Se kaksi viikkoa maissa on varmasti paljon raskaampaa”, Elo vihjaa joidenkin työntekijoiden kuluttaviin vapaa-ajanviettotapoihin.

Puhtaampaa tulevaisuutta likaisella rahalla

Nykyään Norja pyrkii olemaan ilmastopolitiikan edelläkavijä. Se tukee avokätisesti sähköautoilua, tuottaa sähkönsä puhtaalla vesivoimalla ja aikoo olla hiilineutraali vuonna 2050. Lisäksi Norja on rahoittanut Amazonin sademetsien suojelua ja lahjoittanut rahaa YK:n ilmastorahastoon.

Samaan aikaan Norja suunnittelee kaasun- ja öljynporauksen laajentamista arktisella alueella, vaikka se sotii Pariisin ilmastosopimusta vastaan. Vientituotteena fossiiliset polttoaineet eivät näy Norjan omissa päästöissä muuten kuin tuotannon osalta.

Artikkelia koostaessani havaitsin, että Norjan maine ilmastopioneerina on siis hyvin ristiriitainen. Moni kukkaro on toki mustan kullan pulskistama, mutta saako öljyn tahrimasta rahasta olla ylpeä vielä tänäkin päivänä?

Mikko Pienipaavola

Keskustele
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.