Hyppää pääsisältöön

Äänestätkö vaaleissa vai jätätkö äänestämättä? Kerro miksi

Äänestätkö vaaleissa vai jätätkö äänestämättä?
Äänestätkö vaaleissa vai jätätkö äänestämättä? Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle äänestäminen

Onko perheessäsi äänestetty vai ei? Miten perheesi esimerkki on vaikuttanut sinun äänestyskäyttäytymiseen? Mikä sinua motivoi äänestämään? Mitkä asiat vaikuttavat äänestyspäätökseesi? Koetko voivasi vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vai et?

“Jos perheessä ei ole koskaan äänestetty niin on epätodennäköistä, että lapsikaan aikuisena äänestää”, sanoo sosiologian professori Jani Erola Turun yliopistosta.

Äänestämättä jättämisen taustalla on kokemus siitä, että asioihin ei pysty vaikuttamaan. Tottumuksella ja perheen esimerkillä on suuri vaikutus. Lapsuudenperheen vaikutus ulottuu keski-ikäiseksi saakka.

“Äänestäminen siirtyy hyvin konkreettisesti mallioppimisen kautta”, sanoo sosiologian professori Jani Erola Turun yliopistosta.

Lapsuudenkodin esimerkki vaikuttaa

Lapsuudenkodin esimerkki vaikuttaa myös siihen, että ajatteleeko ihminen voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan. Poliittinen osallistuminen on yhteiskunnallisen osallisuuden yksi tärkeä mittari.

“Me voidaan ajatella, että se on yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tai huono-osaisuuden mittari myöskin”, sanoo Erola.

Hyväosaiset äänestävät vaaleissa, mutta eivät välttämättä tunne huonommassa asemassa olevien maailmaa. Kun köyhät ja vähemmän koulutetut eivät äänestä, niin silloin kaikkien ääntä ei kuulla yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

“Silloin se ei ole kaikkien demokratiaa. On iso kysymys, että millä saadaan ihmiset osallistumaan”, sanoo sosiologian professori Jani Erola.

Äänestämättä jättäviä ei pidä syyllistää

Erolan mukaan äänestämättä jättäviä ei pidä syyllistää vaan keksiä keinoja mistä voisi saada myönteistä esimerkkiä äänestämiseen.

“Kyllähän voisi ajatella, että yhteiskunnallisten epäkohtien kokeminen voisivat ajaa äänestämään”, pohtii Erola.

Erola tutkii sosiaalista periytyvyyttä. Koulutus, varallisuus ja myös äänestäminen ja puoluekanta siirtyvät sukupolvelta toiselle. Arvot ja asenteet siirtyvät perheessä eteenpäin. Perheellä on asemien takia yhteisiä intressejä.

“Jos perheessä on aina negatiivisesti aina puhuttu jostain poliittisesta suuntauksesta, se nostaa lapsen kynnystä äänestää sellaista puoluetta ja toisin päin tietysti myös”, kertoo Erola.

Äänestäminen on aina yhteiskunnallista vaikuttamista huolimatta lopputuloksesta.

“Poliittinen toiminta kehystetään nykyään niin, että kuka voittaa ja kuka häviää vaaleissa. Pitäisi ajatella, että kaikki voittaa riippumatta lopputuloksesta. Vaikka äänestäisit oppositioon joutuvaa puoluetta, se on itsessään jo yhteiskunnallista vaikuttamista”, sanoo Jani Erola Turun yliopistosta.

Äänestätkö vai et? Onko perheessäsi äänestetty vai ei? Miten perheesi esimerkki on vaikuttanut sinun äänestyskäyttäytymiseen? Mikä sinua motivoi äänestämään? Mitkä asiat vaikuttavat äänestyspäätökseesi? Koetko voivasi vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vai et?

Täytä lomake.
  • Tänä kesänä Radio 1:ssä on Uuden maailman heinäkuu

    Tarkastelussa Kanadan ja Yhdysvaltojen arki ja historia.

    Sydänkesällä vietetään Uuden maailman heinäkuuta Yle Radio 1:ssä. Teemakuukausi tutkii Kanadan ja Yhdysvaltojen arkea ja historiaa. Yhdysvallat on paljon enemmän kuin Trump tai Hollywood, ja Kanadassa on muutakin kuin metsiä, nuorekas pääministeri ja punapukuisia ratsupoliiseja.

  • Oletko kohdannut epäasiallista kohtelua seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella? Kerro, millaista?

    Oletko kokenut tai pelännyt syrjintää?

    Onko pelko mahdollisesta syrjinnästä tai huonosta kohtelusta vaikuttanut siihen, mitä työpaikkoja tai koulutus-, harrastus- ja ammattialoja olet pitänyt itsellesi mahdollisena tai sopivana? Kerro tarkemmin, miten? Onko sinulla myönteisiä kokemuksia sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen suhtautumisesta työelämässä, koulutuksessa tai harrastuksissa?

  • Kohti sydänkesää - minkälaista musiikkia haluaisit kuulla? Toivoa voi jo nyt

    Juhannusta lähestyttäessä on taas musiikkitoiveiden aika.

    Juhannusta lähestyttäessä on taas musiikkitoiveiden aika. Mitä haluaisit kuulla näin kesällä? Toivemusiikin ei tarvitse olla kesäistä, eikä sen tarvitse muistuttaa lintujen liverrystä. Eikä konsertin pääpaino ole kuoromusiikissa, vaikka vierailevana juontajana onkin kohta Kanadaan muuttava kuoronjohtaja Kari Turunen. Illassa soi konserttimusiikki laidasta laitaan.

  • Hartauspuhujat elokuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat elokuussa 2019

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta) Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.