Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Ensimmäinen suomalainen säveltäjä Erik Tulindberg unohtui kokonaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Erik Tulindbergistä.
Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Erik Tulindbergistä kädessään tuntemattoman taiteilijan varjokuva. Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Erik Tulindbergistä. Kuva: Lassi Rajamaa Erik Tulindberg,Lassi Rajamaa

Suomen ensimmäinen taidemusiikin säveltäjä, klassismia edustanut Erik Tulindberg unohdettiin kokonaan yli sadaksi vuodeksi. Hänen kuusi jousikvartettoaan löytyivät sattumalta Helsingin yliopiston kirjastosta 1925 ja viulukonserttonsa Tukholman musiikkiakatemian kirjastosta 1956.

Erik Eriksson Tulindberg syntyi Saarenpään kylässä Vähässäkyrössä 22. päivänä helmikuuta 1761. Hänen isänsä oli maanmittari, joka oli lähetetty Pohjanmaalle 1760 toimittamaan isojakoa, uudistusta jolla Ruotsi-Suomessa korvattiin vanha sarkajako.

Konsertissa, krouvissa tai ilotyttöjen parissa

Tultuaan 15-vuotiaana ylioppilaaksi 1776 Tulindberg kirjautui opiskelijaksi Turun akatemiaan.

Opiskelutoverin mukaan Erikillä oli hyvä pää, tavattoman nopea käsityskyky, iloinen luonteenlaatu, mutta hän oli vallaton.

– Hänen seurustelutapansa olivat suhteellisen sivistyneet, joten hän oli tervetullut kaikkialle. Mutta kevytmielisenä, bakkanaalisena ja hekumoiden Freyjan palvonnassa hän käytti vain vähän aikaa opiskeluun, oli milloin konsertissa, milloin krouvissa, milloin ilotyttöjen parissa; näihin paikkoihin hän aina vei minut mukanaan, opiskelutoveri kertoi.

Huvittelusta huolimatta Erikin opinnot etenivät ja hän valmistui maisteriksi 1782. Suomalaisen saarnan vaiheita käsittelevän pro gradu -tutkielman hän teki professori Henrik Gabriel Porthanille, ajan suurelle kulttuurivaikuttajalle.

Unohdettu klassikko

Kun viulisti Erik Tulindberg, matematiikan dosentti viulisti Isak Nordbergin ja kemian dosentti sellisti Anders Röring konsertoivat Turun akatemian salissa 1782, Porthan luonnehti esiintyjiä todellisiksi virtuooseiksi.

Tulindberg herätti Turussa huomiota musikaalisuudellaan. Hän soitti taitavasti viulua ja selloa, ja hänellä oli laaja nuottikokoelma, 150 painettua tai käsinkirjoitettua teosta, mm. Haydnia, Mozartia, Stamizia ja Boccherinia.

Tulindberg oli varhaisina Turun vuosinaan myös ahkera säveltäjä. Häneltä tunnetaan viulukonsertto, kuusi jousikvartettoa sekä Polonaise con variazioni sooloviululle. Hänen tiedetään säveltäneen toisenkin viulukonserton, mutta teos on kadonnut.

Suomen ensimmäinen taidemusiikin säveltäjä, klassismia edustanut Erik Tulindberg unohdettiin kuitenkin täysin yli sadaksi vuodeksi. Hänen musiikkiaan ei soitettu, ja sävellyskäsikirjoitukset hautautuivat arkistoihin.

Tulindbergin jousikvartetot löytyivät Helsingin yliopiston kirjastosta 1925. Kvartettojen toisen viulun äänilehdet puuttuivat, samoin joitakin alttostemmoja, mutta Toivo Haapanen, John Rosas, Kalevi Aho ja Anssi Mattila täydensivät puuttuvat osuudet myöhemmin.

Vuonna 1783 kantaesitetyn viulukonserton käsikirjoitus löytyi Tukholman musiikkiakatemian kirjastosta 1956.

Virkamieheksi Ouluun

Vuonna 1784 Erik Tulindberg, 23-vuotias maisteri, siirtyi Turusta Ouluun auttamaan isäänsä lääninkamreerin tehtävissä. Vuodesta 1794 hän toimi itse lääninkamreerina.

Hän solmi 1787 avioliiton Oulun varakkaimman miehen, hovineuvos Johan Mattsinpoika Nylanderin tyttären Margareta Kristinan kanssa. Avioliitosta syntyi seitsemän lasta.

Vuonna 1797 Tulindbergiä kohtasi suuri kunnia, kun hänet valittiin Tukholman Kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi. Syynä huomionosoitukseen saattoi olla musiikkiakatemian perustajalle Patrick Alströmerille omistettu viulukonsertto.

Tulindberg ei viihtynyt Oulussa, vaan toivoi siirtoa Turkuun. Mahdollisuudet harrastaa musiikkia Oulussa eivät olleet lainkaan samat kuin Turussa. Oulussa ei ollut konserttielämää, musisointi oli vain pienen piirin kotoista seurustelua.

Giuseppe Acerbin piirros Pohjanlahden ylittämisestä 1799.
Italialaisen tutkimusmatkailijan Giuseppe Acerbin piirros matkasta Vaasasta Ouluun, joka tehtiin pitkin meren jäätä, rannikkoa seuraten. Giuseppe Acerbin piirros Pohjanlahden ylittämisestä 1799. Giuseppe Acerbi

Sellisti Acerbin kvartetissa

Huhtikuussa 1799 oululaisessa musiikkielämässä tapahtui jotain poikkeuksellista; italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi ja ruotsalainen taiteenystävä ja kirjailija, eversti A.F. Skjöldebrand pysähtyivät Lapin-matkallaan kaupunkiin kahdeksi kuukaudeksi.

Acerbi muisteli musikaalista kevättä myöhemmin:

– Oulussa teki oleskeluni miellyttäväksi se, että kaupungissa sattui olemaan kaksi musiikin harrastajaa, joista toinen soitti selloa ja toinen alttoviulua. Matkakumppanini soitti viulua ja minä klarinettia, joten saatoimme hyvin esittää kvartettisoittoa.

Oululaiset musiikinharrastajat olivat sellisti, lääninkamreeri Erik Tulindberg ja alttoviulisti, piirilääkäri Henrik Deutsch.

Skjöldebrand muisteli Oulun kotimusisointia:

– Ensimmäisellä kerralla olimme kutsuneet ainoastaan maaherran, vapaaherra Silfverhjelmin ja talonomistajan perheineen. Mutta kun näin, että monet kaupungin hienostosta, erityisesti naiset, seisoivat kadulla kuullakseen musiikkia, menin ulos ja pyysin heitä tulemaan sisään.

Kotikonsertteja järjestettiin joka viikko.

Acerbin piirros runonlaulajista pirtissä 1799.
Giuseppe Acerbin piirros suomalaisista runonlaulajista. Acerbin piirros runonlaulajista pirtissä 1799. Giuseppe Acerbi

Acerbi sovitti runosävelmän kvartetille

Tulindberg, joka oli myös suomalaisen kansanmusiikin ja – runouden tuntija, perehdytti Acerbin aihepiiriin. Acerbi sävelsi klarinettikvarteton, jonka hitaassa Runa Finnoise –osassa hän käytti suomalaista kansansäveltä. Hän muisteli oululaisyleisöä:

– Meitä katsomassa oli aina kaupungin rouvien ja nuorten neitojen viehättävä piiri ja heidän takanaan herrat ja muut, jotka halusivat meitä kuunnella. Sävelsimme kvartettoja nimenomaan tälle yleisölle ja muun muassa sovitin kvartettimme soitettavaksi heidän rakastamansa runosävelmän, johon liitin muutaman pienen muunnelman.

Acerbiin teki vaikutuksen yleisön harras vastaanotto, jota hän kuvasi muistelmissaan.

– Minun on mahdotonta kuvailla vaikutusta, jonka se teki kuulijoihimme. Heidän mykkä ja järkkymätön tarkkaavaisuutensa ei antanut meille koskaan aihetta vaatia hiljaisuutta. Tuhatkertaisesti korvasi vaivani vaivihkainen silmäys, joka osoitti kuinka kuuntelijat olivat pelkkänä korvana. Suuren maalarin siveltimelle sopisi aiheeksi tämä yleisö, joka enin osa ei ole koskaan kuullut neljän soittimen täydellistä harmoniaa.

– Kaikkien silmät olivat kiinnittyneet meihin. Eräät tuntuivat kasvojensa joka ilmeellä seuraavan melodian vaihtelua, eräät koettivat pitämällä suutaan auki ikään kuin imeä harmoniaa, eräät löivät tahtia jalalla, eräät nyökyttämällä päätään. Toiset myötäilivät sävelmän vaihtelua vartalollaan kuin musikaalisen kouristuksen vallassa. Vihdoin joidenkuiden liikkumattomuus oli erikoinen vastakohta toisten jatkuvalle huojunnalle. Kaikki tämä muodosti ainoalaatuisen kuvaelman.

Kuninkaan ja tsaarin virkamies

Suomen sodan jälkeen 1809, kun Suomi ei ollut enää osa Ruotsia, vaan kuului autonomisena alueena Venäjään, Tulindbergin toive toteutui, hän pääsi muuttamaan perheineen takaisin Turkuun.

Kenraalikuvernööri Mihail Barclay de Tolly myönsi hänelle kamarineuvoksen arvon, ja vuodet 1809–1812 hän oli Suomen hallituskonseljin valtionvaraintoimituskunnan puheenjohtaja. Vuonna 1811 Tulindbergistä tuli Turun ja Porin läänin lääninkamreeri.

Erik Tulindberg kuoli lavantautiin Turussa 1. syykuuta 1814. Hän oli kuollessaan 53-vuotias.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Acerbi, Giuseppe: Matka halki Suomen v. 1799. WSOY 1983.
Acerbi, Giuseppe: Matka Lapissa v. 1799. WSOY 1963.
Lappalainen, Seija: Tulindberg, Erik (1761-1814). Kansallisbiografia. SKS 5.8.2016.
Maasalo, Kai: Erik Tulindberg. Suomen säveltäjiä I osa. WSOY. Porvoo 1965.
Oramo, Ilkka: Tulindbergin jousikvartetot. Musiikinhistoriaa verkossa. Sibelius-Akatemia 2016.
Saarenheimo, Eero: Retki Euroopan ääreen. Giuseppe Acerbi ja hänen Lapin-matkansa 1799. Otava. Keuruu 1989
Wikipedia: Erik Tulindberg.
Wikipedia: Giuseppe Acerbi.

Kuuntele
Tulindberg, Erik: Viulukonsertto nro 1 B-duuri. Kuudennen kerroksen orkesteri, sol. Kreeta-Maria Kentala, viulu.
I Allegro


II Romance. Grazioso.

III Rondo. Tempo di Menuetto.