Hyppää pääsisältöön

Prisma: Ihmiskehon ihmeet – elimistö muuttuu ja uusiutuu koko elinikänsä ajan

Ihmiskeho on kaikista elävistä organismeista kehittynein, mutta tiedämmekö siitä vieläkään kaikkea?
Yksi maailman hurjapäisimmistä pyöräilijöistä Danny MacAskill taituroi linnan muurilla Skotlannissa. Ihmiskeho on kaikista elävistä organismeista kehittynein, mutta tiedämmekö siitä vieläkään kaikkea? Kuva: BBC Yle TV1,Prisma: Ihmiskehon ihmeet

TV1 keskiviikkoisin 27.2. - 13.3.2019 klo 19.00 - 19.55, uusinta sunnuntaisin ja maanantaisin, Areenassa 59 päivää

Ihmiskeho on kaikista elävistä organismeista kehittynein. Matka vastasyntyneestä kohti aikuisuutta merkitsee jatkuvaa muutosta. Ihmisen kasvu ei kuitenkaan pysähdy, sillä kehomme muuttuu ja uusiutuu koko elinikänsä ajan.

Ihminen on ikävuosiaan nuorempi. Kehon biljoonat solut uusiutuvat kaiken aikaa. San Franciscossa Kaliforniassa asuva triathlonisti Lewis Hollander on 87-vuotta vanha ja täydellinen esimerkki asiasta. Lewis on todiste elämää ylläpitävästä huikeasta kasvusta.

Monen ikätoverin istuessa keinutuolissa, Lewis koettelee elimistönsä suorituskyvyn rajoja. ”Kysymys kuuluu, milloin ihminen on vanha. Vanha on, kun lakkaa unelmoimasta. En ole vielä tehnyt sitä.”

Lewis kykenee kilpailemaan, koska hän on elimistöltään suurimmaksi osaksi huomattavasti nuorempi kuin 87-vuotias. Elimistössä tapahtuu jatkuvasti korjausta ja kunnossapitoa niin sisäisesti kuin ulkoisesti.

Kehon jotkin osat voivat tuntua pysyviltä, mutta nekin uusiutuvat. Luissakin kudos muovautuu jatkuvasti kantasolujen jakautuessa. Koko luusto uusiutuu noin kymmenessä vuodessa. Lewisillä on meneillään siis yhdeksäs luusto. ”Toivon elämänlaatuni säilyvän hyvänä noin 107-vuotiaaksi. Se on tavoitteeni”, teräsmies sanoo.

Ihmiskeho on kaikista elävistä organismeista kehittynein, mutta tiedämmekö siitä vieläkään kaikkea?
Teräsmies, 87-vuotias Lewis Holland harrastaa triathlonia. Ihmiskeho on kaikista elävistä organismeista kehittynein, mutta tiedämmekö siitä vieläkään kaikkea? Yle TV1,Prisma: Ihmiskehon ihmeet

Ihmisen elämäntaival sisältää hämmästyttävän fyysisen muutoksen. Yhdestä ainokaisesta solusta kasvaa aistiva, ajatteleva, tiedostava ja liikkuva yksilö, jolla soluja on kaikkiaan 37 biljoonaa.

Muodonmuutoksen tuottavat lukemattomat, näkymättömät tapahtumasarjat, joiden ansiosta ihminen voi lapsena kasvaa pituutta sentin viikossa – ja syntymästä aikuisikään pituus voi nelinkertaistua.

Elimistön toiminnasta kertyy lisää tietoa sitä mukaan kuin tutkimusmenetelmät kehittyvät. Ihmiskeho on kaikista elävistä organismeista kehittynein, mutta tiedämmekö siitä vieläkään kaikkea?

BBC:n kolmiosainen dokumenttisarja Prisma: Ihmiskehon ihmeet auttaa oivaltava grafiikan avulla ymmärtämään mitä kehossamme todella tapahtuu kun ihminen vaikkapa kasvaa, oppii uusia taitoja ja kohtaa ympäröivän maailman aiheuttamia ärsykkeitä.

Sarjan aloitusjaksossa tavataan teräsmies Lewis Hollander sekä tutkitaan, miksi ihmisen lapsuusvaihe on paljon pidempi kuin muilla lajeilla? Mikä laukaisee muutoksen, jossa lapsesta kehittyy aikuinen? Entä mitä hedelmöityshetkellä tapahtuu?

Ihmiskeho on kaikista elävistä organismeista kehittynein, mutta tiedämmekö siitä vieläkään kaikkea?
Norjan Eiksmarkassa partiolaiset testaavat avannossa kylmyyden sietokykyä. Ihmiskeho on kaikista elävistä organismeista kehittynein, mutta tiedämmekö siitä vieläkään kaikkea? Kuva: BBC Yle TV1,Prisma: Ihmiskehon ihmeet

Ihmisen kasvua käsittelevän dokumenttisarjan toisessa osassa tutustutaan hengissä säilymisen keinoihin. Kehomme pystyy reagoimaan ärsykkeisiin monin tavoin, ja juuri se pitää meidät hengissä. Refleksit suojaavat monilta ulkoisilta vaaroilta, ja edistyksellinen immuunijärjestelmämme puolustaa kehoa sisältä päin.

Sarjan kolmannessa jaksossa selvitetään, mitä kehossa tapahtuu kun opimme uusia taitoja, kuten kävelemään ja ajamaan polkupyörällä? Mitä aivoissamme tapahtuu kun syntyy uusia muistoja, ja miltä ne näyttävät? Rytmitajun ja puhumaan oppimisen välillä on havaittu olevan erikoinen yhteys.

Secrets of the Human Body. Tuotanto: BBC, Britannia, 2018. Lukijana on Valtteri Tuominen.

Keskustele