Hyppää pääsisältöön

Valkoisen ja miehisen Oscar-gaalan on muututtava

Danai Gurira elokuvassa Black Panther
Danai Gurira elokuvassa Black Panther, jolla on yhteensä seitsemän Oscar-ehdokkuutta. Danai Gurira elokuvassa Black Panther Kuva: Walt Disney Co./Everett Collection/All Over Press Black Panther,Danai Gurira,Oscars,Oscar-gaala 2019

Mitä maailman himoituimmalle elokuvapalkinnolle kuuluu juuri nyt? Elokuva-asiantuntija ja Teeman Oscar-kommentaattori Anna Möttölä kirjoittaa voimistuneen kritiikin kohteeksi joutuneesta Oscar-gaalasta.

Oscar-gaala 2019 suorana Teemalla ja Areenassa 25.2. aamuyöllä klo 01.30 alkaen ja suomeksi tekstitettynä seuraavana iltana klo 20.

Tunnelmat Oscar-gaalan alla ovat tuuliset. Voittajasuosikkien suhteen kisa on avoimin vuosiin. Juhlalta puuttuu juontaja, kun koomikko Kevin Hart vetäytyi tehtävästä homofobisten kommenttiensa vuoksi. Samalla gaalan suosiota yritetään nostaa muun muassa suuren yleisön megaelokuvilla.

Oscar-palkinnot jakava Academy of Motion Picture Arts and Sciences kamppailee gaalalähetyksen laskevien katsojalukujen paineessa ja on viime kuukausina esittänyt erilaisia kikkoja tilanteen kääntämiseksi. Viimeisin oli päätös siirtää osa palkinnoista jaettavaksi mainostauoilla. Pöyristystä herättänyt esitys peruttiin pikavauhtia.

Akatemian sisällä taas on myllertänyt jo muutamia vuosia, kun järjestö on yrittänyt vastata viime yhä voimistuneempaan kritiikkiin äänestäjäkuntansa ja sen esille nostamien elokuvien monimuotoisuuden puutteesta.

91. gaalan aattona Oscarit tuntuvatkin olevan tienhaarassa. Mitä maailman himoituimmalle elokuvapalkinnolle kuuluu?

Jordan Peele oscar-palkinnon kanssa 2018
Jordan Peele voitti 2018 Oscarin alkuperäiskäsikirjoituksesta kauhukomediaan Get Out. Jordan Peele oscar-palkinnon kanssa 2018 Kuva: Elizabeth Goodenough/Everett Collection Jordan Peele,Oscar-palkinto

Ehdokaselokuvat valikoituvat kapeasta joukosta

Ken tulee valituksi, kuka jää huomiotta – Oscar-ehdokkuudet herättävät joka vuosi kiihkeää keskustelua. Periaatteessa mahdollisten ehdokaselokuvien joukko on valtava: tämän vuoden kisassa ehdokaskelpoisia pitkiä elokuvia oli 347 kappaletta. Kelvollisia olivat kaikki elokuvat, jotka saivat ensi-iltansa 31. joulukuuta 2018 mennessä ja joita esitettiin kaupallisessa teatterissa Los Angeles Countyn alueella vähintään seitsemänä peräkkäisenä päivänä.

Käytännössä ehdokkaat kuitenkin valikoituvat varsin kapeasta joukosta angloamerikkalaista valtavirtaelokuvaa. Syynä tähän on muun muassa Oscar-kampanjoinnin kalleus. Ennen kaikkea katseet ovat 2010-luvulla kääntyneet Oscar-äänestäjiin eli akatemian jäseniin.

Academy of Motion Pictures Arts and Sciences ei paljasta jäsenlistaansa, mutta raporttien mukaan se on koko historiansa ollut keski-iän ylittäneiden valkoisten miesten valtakuntaa. He eivät ole yhtenäinen joukko eivätkä jaa kaikessa samaa makua. Mutta äänestäjäkuntana he ovat tuottaneet yksipuolisia ehdokaslistoja, joilta muun muassa naistekijät ja erilaiset vähemmistöt ovat toistuvasti jääneet syrjään.

Laura Harrier ja John David Washington istuvat pöydän ääressä. Kuva elokuvasta Blackkklansman.
BlacKkKlansman, ohjaus Spike Lee. Laura Harrier ja John David Washington istuvat pöydän ääressä. Kuva elokuvasta Blackkklansman. Kuva: Focus Features/Everett Collection/All Over Press BlacKkKlansman,Laura Harrier,John David Washington,Oscars,Oscar-gaala 2019

Uusia äänestäjiä kiihtyvällä tahdilla

Tilanne kärjistyi vuonna 2016, kun näyttelijäkategorioiden kaikki ehdokkaat olivat toista vuotta peräkkäin – joskaan eivät toki Oscar-historiassa poikkeuksellisesti – valkoisia ja #OscarsSoWhite nousi jälleen ykkösuutiseksi.

Ongelman ratkaisemiseksi akatemian johto päätti kiihdyttää strategiaansa äänestäjäkunnan monimuotoistamiseksi. Kun vuosina 2004–2012 akatemiaan oli Hollywood Reporter -lehden mukaan kutsuttu vuosittain keskimäärin 133 uutta jäsentä, vuoden 2016 gaalan jälkeen kutsu lähti 322:lle elokuva-alan ammattilaiselle.

Seuraavina kolmena vuotena akatemiaan kutsuttiin yli 2300 uutta jäsentä, erityisesti naisia, nuorempaa polvea, tekijöitä eri maista ja etnisistä taustoista.

Kutsun ovat saaneet muun muassa näyttelijät Tiffany Haddish (Girls Trip), Daisy Ridley (Star Wars), Gal Gadot (Wonder Woman) ja Maggie Cheung (In the Mood for Love). Osalle, kuten ohjaaja Barry Jenkinsille (Moonlight ja tämän vuoden ehdokas If Beale Street Could Talk), kunnia lankesi jo Oscar-ehdokkuuden myötä.

Akatemiassa on nyt noin 7000 jäsentä, joista edelleen noin 70 prosenttia on miehiä ja 90 prosenttia valkoisia.

Mukaan on kutsuttu myös merkittäviä tienraivaajia vuosien takaa. Yksi heistä on Julie Dash, jonka elokuva Daughters of the Dust vuodelta 1991 oli ensimmäinen kaupallisen teatterilevityksen Yhdysvalloissa saanut afroamerikkalaisen naisen ohjaama elokuva.

Tavoitteena on moninaisempi, nykyaikaisempi jäsenistö, joka nostaisi esille monipuolisemman valikoiman tekijöitä ja tarinoita.

Muutos on hidasta. Akatemiassa on nyt noin 7000 jäsentä, joista edelleen noin 70 prosenttia on miehiä ja 90 prosenttia valkoisia. Mutta jotain on selvästi tapahtumassa.

Ehdokasvalinnoissa on alkanut näkyä tietoinen pyrkimys uudelleenarvioida, millainen on Oscar-elokuva ja -elokuvantekijä. Tuloksena on ollut kiinnostavan ristivetoisia ehdokaslistoja.

Olivia Colman puhujapöntössä kuningatar Annen roolissa. Kuva elokuvasta The Favourite.
Olivia Colman elokuvassa The Favourite. Olivia Colman puhujapöntössä kuningatar Annen roolissa. Kuva elokuvasta The Favourite. Kuva: Fox Searchlight Pictures The Favourite,Olivia Colman,Oscar-gaala 2019,Yorgos Lanthimos

Naiset puuttuvat jälleen parhaan ohjaajan ehdokkaista

Viime vuonna perinteisten prestiisielokuvien kuten Synkin hetki rinnalle nousivat muun muassa uuden polven afroamerikkalaisen ohjaaja Jordan Peelen kauhusatiiri Get Out ja vasta Oscar-historian viidentenä naisena ohjausehdokkuuden napanneen Greta Gerwigin teinityttötarina Lady Bird.

Meksikolaismestari Guillermo del Toro puolestaan keräsi jättipotin mykästä naisesta ja kalamiehestä kertovalla fantasiaelokuvallaan The Shape of Water.

Tänä vuonna ehdokkaana on asetelmaltaan vanhanaikainen Green Book, mutta myös Spike Leen ärhäkkä BlacKkKlansman. Kumpikin elokuva kuvaa Yhdysvaltain rasistista historiaa, mutta aivan eri kulmilta ja eri tavoin tähän päivään kiinnittyen.

Kreikkalaisen auteurin Yorgos Lanthimosin ja näyttelijäkolmikko Olivia Colmanin, Rachel Weiszin ja Emma Stonen The Favourite puolestaan sijoittaa naisten väliset suhteet tarinan keskiöön ja vääntää pukudraaman riemukkaasti vänkyrälle.

Lapset ja lastenhoitaja halaavat toisiaan meren rannalla. Kuva Alfonso Cuarónin elokuvasta Roma (2018).
Roma, ohjaus Alfonso Cuarón. Lapset ja lastenhoitaja halaavat toisiaan meren rannalla. Kuva Alfonso Cuarónin elokuvasta Roma (2018). Kuva: Carlos Somonte/Participant Media/REX/All Over Press Alfonso Cuarón,Oscar-palkinto,elokuvat,Roma

Kansainvälinen elokuvamaailma on voimalla mukana. Puolalainen Cold War nappasi merkittäviä ehdokkuuksia, ja ohjaaja Alfonso Cuarónin mestarillinen Roma tuonee jälleen palkintosateen Meksikoon. Espanjan- ja mixteconkielisellä Romalla on erittäin hyvät mahdollisuudet nousta kaikkien aikojen ensimmäiseksi ei-englanninkieliseksi parhaan elokuvan palkinnon voittajaksi.

Harmeja toki riittää tälläkin kertaa, silmiinpistävimpänä naisehdokkaiden puuttuminen jälleen ohjaajakategoriasta. Tämä on erityisen turhauttavaa vuotena, jolloin naiset vastasivat niin monesta erinomaisesta elokuvasta. Mihin unohtui esimerkiksi Marielle Heller, joka ohjaaman elokuvan Can You Ever Forgive Me? näyttelijät Melissa McCarthy ja Richard E. Grant ovat kyllä Oscar-ehdokkaina?

Oscarit eivät ole yhteispäätöksellä myönnettävä jurypalkinto vaan suljetun äänestyksen tulos, emmekä koskaan saa tietää, kuinka lähelle ehdokkuutta tai voittoa jokin elokuva pääsi. Silti Oscar-lista on akatemian omakuva. Kaikessa ristiriitaisuudessaan se kertoo, millaisena akatemia haluaa itsensä nähdä ja näyttäytyä, keiden tarinoita juhlistaa ja millaisia esikuvia luoda.

 Richard E. Grant ja Melissa McCarthy puhelinkopin luona. Kuva elokuvasta Can You Ever Forgive Me?
Can You Ever Forgive Me?, ohjaus Marielle Heller. Richard E. Grant ja Melissa McCarthy puhelinkopin luona. Kuva elokuvasta Can You Ever Forgive Me? Kuva: Fox Searchlight/Everett Collection/All Over Press Can You Ever Forgive Me?,Richard E. Grant,Melissa McCarthy,Marielle Heller,Oscar-gaala 2019

Kadonneiden miljoonien jäljillä

Elokuva-akatemian toinen suuri päänvaiva ovat gaalan jyrkästi laskeneet katsojaluvut. Vuonna 2010 palkintojenjakoa katsoi Yhdysvalloissa keskimäärin reilut 40 miljoonaa katsojaa. Viime vuoteen tullessa luku oli pudonnut kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolle 26,5 miljoonaan.

Jos gaalan hohto yhä himmenee, laskee myös sen televisiointioikeuksien arvo ja mainostajien kiinnostus. Ja vaikka Oscar on elokuvamaailman kirkkain palkinto, osoitus kollegoiden arvostuksesta, se perustettiin elokuvien markkinointikeinoksi. Jos Oscarit eivät enää kiinnosta suurta yleisöä, mitä niistä on jäljellä?

Korjatakseen tilanteen akatemia on pyrkinyt trimmaamaan gaalalähetystä katsojaystävällisempään mittaan. Vuoden 2018 gaala kesti kolme tuntia ja 53 minuuttia, mutta tänä vuonna akatemian johto on vannonut leikkaavansa keston kolmeen tuntiin. Juuri tästä syystä he parisen viikkoa sitten ilmoittivat, että kuvauksen, leikkauksen, maskeerauksen ja live action -lyhytelokuvan palkinnot jaettaisiin mainostauoilla.

Varsinkin elokuvailmaisulle niin olennaisten kuvauksen ja leikkauksen sysääminen kakkoskategoriaan herätti hetkessä niin suurta tyrmistystä elokuvantekijöiden keskuudessa, ettei akatemian auttanut kuin pyörtää päätöksensä.

Bradley Cooper ja Lady Gaga elokuvassa A Star Is Born.
Bradley Cooper ja Lady Gaga elokuvassa A Star Is Born. Bradley Cooper ja Lady Gaga elokuvassa A Star Is Born. Kuva: Warner Bros. Entertainment & Metro-Goldwyn-Mayer Pictures Bradley Cooper,Lady Gaga,A Star Is Born,Oscar-gaala 2019
Lipputuloissa laskettuna parhaan elokuvan ehdokaskaarti on yksi kovimmista vuosiin.

Jo ennen tätä akatemian johto oli joutunut perumaan aikeensa uudesta populaarielokuvan kategoriasta, Academy Award for Outstanding Achievement in Popular Film -palkinnosta. Akatemian jäsenistö, lehdistö ja elokuvafanit olivat tyrmänneet idean keinotekoisena temppuna kosiskella kassamagneettien fanikuntia, ylenkatseellisena ja määritelmältään epämääräisenä.

Idea oli pöhkö, mutta katsojaluvuista huolestuneiden johtajien ajatuksenjuoksun kyllä ymmärtää. Oscar-keskustelussa usein toistetun näkemyksen mukaan ehdokkaiksi nimittäin nimetään liikaa pienen yleisön elokuvia.

Argumentti on, että jos pääehdokkaina olisi enemmän suuria yleisösuosikkeja, niiden fanit kerääntyisivät miljoonittain ruutujen ääreen kannustamaan omiaan – kuten vuonna 2004, jolloin Taru Sormusten Herrasta -fantasiatrilogian päätösosa Kuninkaan paluu putsasi palkintopöydän 11 voitolla ja gaala keräsi Yhdysvalloissa lähes 44-miljoonaisen ennätysyleisön.

Megaelokuvien haalimiseksi parhaan elokuvan ehdokkaiden määrä nostettiinkin vuoden 2010 kisaa varten viidestä kymmeneen. Pari vuotta myöhemmin sääntöä muokattiin taas, ja nykyisin kategoriaan valitaan ehdokkaita viidestä kymmeneen kappaletta.

Tulokset ovat olleet epätasaisia, mutta tänä vuonna strategia pääsee todella testiin. Lipputuloissa laskettuna parhaan elokuvan ehdokaskaarti on nimittäin yksi kovimmista vuosiin. Kahdeksan ehdokkaan joukossa ovat muun muassa valtavia katsojamääriä keränneet ja yleisönsä hurmanneet A Star Is Born sekä Bohemian Rhapsody, molemmat klassisia tarinoita tähteydestä ja musiikista.

Näyttelijä Rami Malek poseeraa Freddie Mercuryn roolissa lavalla. Kuva elokuvasta Bohemian Rhapsody.
Rami Malek elokuvassa Bohemian Rhapsody. Näyttelijä Rami Malek poseeraa Freddie Mercuryn roolissa lavalla. Kuva elokuvasta Bohemian Rhapsody. Kuva: 20th Century Fox/New Regency Bohemian Rhapsody,Freddie Mercury,Rami Malek,Oscars,Oscar-gaala 2019,elokuvat

Mustat supersankarit ovat juuri sitä mitä Oscarit kaipaavat

Ennen kaikkea kategoriassa on mukana Black Panther, Marvel-studion elokuva, joka viimein rikkoi supersankarielokuvien Oscar-lasikaton nappaamalla parhaan elokuvan ehdokkuuden ja vielä kuusi muuta päälle. Ironista on, että kuopatun populaarielokuvan kategorian oli mitä luultavimmin tarkoitus varmistaa juuri Black Pantherille sija Oscareissa.

Akatemian muutoksesta toivottavasti kertoo, ettei elokuva moisia apuja tarvinnut. Se ei etene gaalailtaan parhaan elokuvan ennakkosuosikkina, mutta on kiinnostavaa nähdä, millainen vaikutus sen mukanaololla on.

Black Panther ei ole vain huikea menestys – sen maailmanlaajuiset lipputulot ovat yli 1,3 miljardia dollaria – vaan kulttuuri-ilmiö, mustan ohjaajan elokuva mustasta supersankarista, afrofuturistinen seikkailu, jonka suosio on ylittänyt kaikki rajat.

Enemmän kuin pelkkiä kassamenestyksiä, juuri tällaisia tarinoita Oscarit kaipaavat.

Michael B. Jordan ja Chadwick Boseman taisteluasetelmissa. Kuva elokuvasta Black Panther.
Black Panther, ohjaus Ryan Coogler. Michael B. Jordan ja Chadwick Boseman taisteluasetelmissa. Kuva elokuvasta Black Panther. Kuva: Walt Disney Co./Everett Collection Black Panther,Michael B. Jordan,Chadwick Boseman,Oscars,Oscar-gaala 2019

Kirjoittaja Anna Möttölä on Oscar-entusiasti, HIFF – Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalin toiminnanjohtaja ja elokuvakriitikko. Hän kommentoi tämänvuotisen Oscar-gaalan suoraa lähetystä yhdessä J.P. Pulkkisen ja Susani Mahaduran kanssa.

Oscar-gaala 2019 suorana Teemalla ja Areenassa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 24.–25.2. klo 1.30 alkaen. Punaisen maton osuus klo 1.30, palkintogaala klo 3.00.
Suomeksi tekstitetty uusinta Teemalla maanantai-iltana 25.2. klo 20. Areenassa 7 päivää.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Oscar-gaala