Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Viulutaiteilija Paavo Pohjola ei halua kouluttaa kilpailijoita – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros viulutaiteilija Paavo Pohjolasta.
”Hyvää yritetähän, mutta priimaa pukkaa tulemahan!” Lassi Rajamaan piirros viulutaiteilija Paavo Pohjolasta. Lassi Rajamaan piirros viulutaiteilija Paavo Pohjolasta. Kuva: Lassi Rajamaa Paavo Pohjola,Lassi Rajamaa

Helmikuun 22. päivänä syntynyt viulutaiteilija ja pedagogi Paavo Pohjola ei halua kouluttaa kilpailuvoittajia, vaan monipuolisia muusikoita. Pohjola korostaa yhteissoiton merkitystä, sillä harvoista tulee solisteja, suurin osa löytää paikkansa orkesterista.

Helmikuun 22. päivänä 1934 seinäjokelaiselle muusikolle, Heino Jalmari Pohjolalle ja hänen puolisolleen Ellille syntyi kolmas poika, Paavo. Esikoinen Ensti oli 6-vuotias ja toiseksi syntynyt Erkki kolmen. Kaksi vuotta myöhemmin veljekset saivat vielä pikkusiskon Maija-Liisan.

Isättömät Pohjolat

Heino Pohjola kuoli äkillisesti juuri sodan kynnyksellä. Elli jäi yksin neljän pienen lapsen kanssa ja elätti perheensä sekalaisilla töillä.

Sodasta ja pula-ajasta huolimatta Pohjolan perheessä harrastettiin musiikkia. Radiosta kuunneltiin konsertteja ja itse soitettiin; Ensti selloa, Paavo pianoa ja viulua, Liisa pianoa ja Erkki - joka ensin oli kiinnostuneempi urheilusta kuin musiikista - alttoviulua.

Paavo ja Liisa – tuleva Duo Pohjola - keikkailivat erilaisissa juhlatilaisuuksissa ja hankkivat ruokarahaa.

Seinäjoella toimi harrastajaorkesteri, jonka takapulttiin Paavo pääsi soittamaan. Paikkakunnalla vieraili myös usein taiteilijoita pitämässä solistikonsertteja. Seinäjoella oli vilkas musiikkielämä.

Voittoisa viulistilupaus

Paavo osallistui 14-vuotiaana Helsingissä teinien kulttuuripäiville. Hän soitti viulua ja pikkusisko Liisa säesti. Paavo voitti oman sarjansa.

Kaksi vuotta myöhemmin sama toistui Oulussa. Paavoa kutsuttiin ”illan sensaatioksi”.

Ensti, joka esikoisena oli isän korvike nuoremmille lapsille, oli Paavolle musiikillinen esikuva. Ensti lähti Helsinkiin opiskelemaan lääketieteelliseen tiedekuntaan ja jatkoi samalla sello-opintoja. Myös Paavo kävi kouluaikana satunnaisesti viulutunneilla Helsingissä.

Wieniin vaikka velkarahalla

Päästyään ylioppilaaksi 1953 Paavo opiskeli viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa Arno Granrothin johdolla, mutta vain muutaman kuukauden. Wien veti nuorta viulunsoitonopiskelijaa vahvasti puoleensa. Paavo otti velkaa ja matkusti jatkamaan opintojaan Wieniin.

Paavo opiskeli Wienissä kolme vuotta mm. prof. Ernst Morawecin johdolla. Hän tutustui Wienin musiikkielämään ja hankki kokemusta ja lisätuloja avustamalla Wienin valtionoopperan orkesterissa. Sodassa vaurioitunut oopperatalo oli avattu korjauksen jälkeen 1955.

Salzburgissa järjestettiin Mozart-juhlavuoden kunniaksi vuonna 1955 kansainvälinen viulukilpailu. Tämä oli harvoja kilpailuja, joihin Paavo Pohjola koskaan osallistui. Hän selvitti Salzburgissa tiensä finaaliin.

Konserttimestari kiertää maailmaa

Paavo Pohjolan ensikonsertti Sibelius-Akatemiassa 1955 oli menestys. Häntä tervehdittiin ”huomattavana kotimaisena viululahjakkuutena”.

Seuraavat vuosikymmenet Pohjola työskenteli orkesterimuusikkona. Hän oli konserttimestarina Heidelbergissa (1960–62), Hannoverissa (1962–63), Radion sinfoniaorkesterissa (1963–65) ja Tukholman Filharmonisessa orkesterissa (1965–1974). Tukholmassa hän oli myös Drottningholmin oopperaorkesterin konserttimestarina (1966–73).

Suomen kansallisoopperan orkesterin konserttimestarina hän oli vuoden 1977–78.

Kamarimusiikkihaave ei toteutunut

Lukuisten sinfonia- ja oopperaorkesterien konserttimestarin pestien jälkeen Paavo Pohjola siirtyi kamarimusiikin pariin. Duo Pohjolan lisäksi hän oli ehtinyt soittaa lukuisissa kamarimusiikkikokoonpanoissa.

Isoveli Erkki oli perustanut Tapiolan kuoron vuonna 1963. Kuoron yhteyteen oli ajan mittaan kehkeytynyt kamariorkesteri, joka Paavo Pohjolan johdolla itsenäistyi Espoon kamariorkesteriksi vuonna 1974.

Espoon kamariorkesteri toimi harrastuspohjalta kymmenen vuotta. Se esiintyi Suomessa mm. Helsingin Juhlaviikoilla ja keikkaili ulkomailla. Ohjelmistossa oli teoksia mm. sellaisilta säveltäjiltä kuin Joonas Kokkonen, Einar Englund, Einojuhani Rautavaara, Arnold Schönberg, György Ligeti ja Dmitri Shostakovitsh.

Espoon kamariorkesterin taiteellisena johtajana Pohjola halusi kehittää orkesterista vapaan, ammattimaisen kokoonpanon, jossa soittajille maksettaisiin palkkaa kamarimusisoinnista. Hanke oli pitkään myötätuulessa, mutta kaatui lopulta kunnallispoliittisiin ristiriitoihin.

Hyviä orkesterimuusikoita, ei kilpailuvoittajia

Vuosina 1982–97 ollessaan Sibelius-Akatemian kamarimusiikin lehtori Paavo Pohjola loi vireästi toimivan kansainvälisen suhdeverkoston.

Tämän jälkeen Pohjola siirtyi jälleen Ruotsiin; Malmön Musiikkikorkeakouluun kamarimusiikin vierailevaksi opettajaksi 1993–97 ja professoriksi 1997–2003.

Paavo Pohjola on ollut muusikkona oman tiensä kulkija. Jos hän viulistina on ollut lähinnä itseoppinut, on hän opettajana ollut oppilailleen omistautuva, herkkävaistoinen pedagogi.

Pohjolan periaatteena on ollut kasvattaa hyviä, monipuolisia muusikoita, ei kilpailuvoittajia. Pedagogina hän on korostanut yhteissoiton merkitystä, sillä suurin osa jousisoittajista löytää paikkansa orkesterista, vain harvasta tulee solisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Ahava, Outi: Paavo Pohjola 80 vuotta. Syntymäpäiväkonsertin käsiohjelma 22.2.2014.
Lehtonen, Tiina-Maija: Tapiolan kuoron isä Erkki Pohjola. Yle Klassinen. Musiikin syntymäpäiväkalenteri 4.1.2019.
Wikipedia: Paavo Pohjola.

Kuuntele
Leiviskä, Helvi: Sonaatti viululle op. 21 nro 1. Paavo Pohjola, viulu & Liisa Pohjola, piano.