Hyppää pääsisältöön

Jussi Halla-ahon tytär osallistui nuorten ilmastolakkoon isän vastustuksesta huolimatta – Perussuomalaisten puheenjohtaja ei usko, että pelastumme ympäristötuholta

Jussi Hauta-aho taluttaa pyörää
Jussi Hauta-aho taluttaa pyörää Kuva: Marko Oikarinen Jussi Halla-aho

Jussi Halla-aho viihtyy luonnossa. Lapsuusmuistot kalareissuilta ja lähiluonnosta ovat jääneet mieleen. Hän kertoo omien lastensa olevan huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta ei usko itse, että ilmaston lämpeneminen saadaan kuriin.
Tämä on Yle Luonnon juttusarja, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat luontosuhteestaan.

Mustakypäräinen hahmo pyöräilee sitkeästi lumimassan läpi. Valkoinen kulkupeli ei säätä hätkähdä, mutta Perussuomalaisten puheenjohtaja saa tehdä kunnolla jalkatyötä pitääkseen renkaat turvallisella uralla Helsingin kaduilla.

– Tarvitsen tietyn annoksen raitista ilmaa aamuin illoin, mutta minulla ei ole minkäänlaista räntäahdistusta. Pidän kaikenlaisista keleistä, Jussi Halla-aho sanoo.

Vaakaräntä ei hetkauta miestä eikä puoluetta, jonka ehdokkaat ovat jo jalkautuneet toreille ja kylänraiteille. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka eivät ole puolueen kovinta ydintä, mutta ne saattavat näissä vaaleissa nousta puheenaiheiksi jopa perussuomalaisten vaalikojuilla.

Ilmastonmuutos on puhuttanut Halla-ahojen perheessäkin. Hänen tyttärensä osallistui tammikuussa nuorten ilmastolakkoon eduskuntatalon rappusilla – isän mielipiteestä huolimatta. Isä ja tytär kävivät periaatteellisen keskustelun, onko mielenosoitus riittävän hyvä syy olla poissa koulusta.

– Olen aina yrittänyt teroittaa, että julistamalla tai mieltä osoittamalla ilmastonmuutos ei pysähdy. On vaara, että ihminen kokee näin tehneensä ilmastoteon, Jussi Halla-aho sanoo.

Hän kertoo myös keskustelustaan toisen lapsensa kanssa, joka ihmetteli, mikseivät poliitikot hoida ilmastoasioita kuntoon. Halla-aho esitti vastakysymyksen: olisitko valmis siihen, että puhelimesi maksaa 10 000 euroa ja saisit sellaisen vain kerran kymmenessä vuodessa?

– Ilmastonmuutos johtuu juuri tällaisista asioista – heitämme kaiken pois, mitään ei korjata. Elämäntapamme on sellainen, että sitä pitäisi muuttaa.

Mutta on Halla-aholla ympäristöahdistuksesta omakohtaistakin kokemusta 1980-luvulta.

– Minulla oli hyvin voimakas angsti erilaisten asioiden suhteen. Kyse ei ollut pelkästään Tšernobylistä tai ydinvoimasta, oli myös otsonikysymys, ja Euroopassa puhuttiin paljon jokien saastumisesta.

Jussi Halla-aho pyöräilee lumisella kadulla
Jussi Halla-aho pyöräilee lumisella kadulla Kuva: Marko Oikarinen Jussi Halla-aho

Halla-aho ei usko, että ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä

Jussi Halla-aho pysähtyy kadunkulmaan. On liukasta, ja autoilijoiden liikkeitä on vaikea ennustaa. Hän hyppää satulasta ja siirtyy taluttamaan pyöräänsä jalkakäytävällä. Keskitalven nollakeleillä pitää olla varovainen, ja tällaisiahan pääkaupungin talvikelit yhä useammin ovat.

Jussi Halla-aho on ilmastonmuutospessimisti. Hän ei usko, että ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä nykyisillä keinoilla.

– Ei varmasti saada, tilanne vain pahenee. Oma toivoni, sikäli kun sitä on, perustuu siihen, että maailmassa tapahtuu jokin suuri häiriö, joka pakottaa järjestämään palikat uudelleen taloudessa. Muuten ei ole mitään toivoa, että päästäisiin päästövähennystavoitteisiin. Siinä mielessä olen ihan tyytyväinen presidentti Trumpin toimiin, vaikka ne näyttävätkin kaoottisilta.

Halla-aho näkee, että Trumpin politiikan seurauksena voi lisääntyä protektionismi eli kotimaisten tuottajien suojeleminen ulkopuoliselta kilpailulta. Tämä taas vähentäisi hänen mukaansa hiilivuotoa Kiinan ja Intian kaltaisiin maihin, missä tuotetaan ja mistä kuljetetaan tavaroita halvalla.

On poliittisesti vaikea sanoa ihmisille, että heidän pitäisi olla köyhempiä.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta pääsi viime vuoden lopulla yksimielisyyteen Suomen ilmastopolitiikan tavoitteista. Sähkön- ja lämmöntuotannon tulisi olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä ja EU:n hiilineutraali ennen vuotta 2050. Perussuomalaiset jättäytyi ainoana puolueena linjauksen ulkopuolelle.

Puolue on sitä mieltä, että tavoitteet tulevat Suomelle liian kalliiksi ja ongelmiin tulisi puuttua siellä, missä puuttuminen on helpointa ja halvinta.

– Meidän ei pidä liian ylös nostetulla kansallisella rimalla ajaa tuotantoa sinne, missä se saastuttaa enemmän.

Konkreettisiin ympäristöongelmiin kuten likaisiin uimarantoihin tai huonoon hengitysilmaan on helpompi puuttua, mutta kun syyt ovat järjestelmätasolla ihmisten elämäntavoissa ja maailmankaupassa, se on jo paljon hankalampaa, pohtii Jussi Halla-aho.

– On poliittisesti hyvin vaikeaa sanoa ihmisille, että teidän kuuluisi olla köyhempiä, kaikki on liian halpaa ja teidän täytyisi muuttaa omaa elämäntapaanne, jotta asioihin voitaisiin oikeasti vaikuttaa. Tämä johtaa siihen, että ihmiset alkavat harrastaa anekauppaa osoittamalla mieltä tai vastustamalla täysin periferisiä ongelmia tai jotain, jolla on symboliarvoa, kuten ydinvoimaa. Ympäristökeskustelu on tänä päivänä ideologista ja identiteettipolitiikkaa.

Lapsuuden lähiö antoi turvallisia luontokokemuksia

10-vuotiaan Jussi Halla-ahon kalansaalis on hauki
Jussi Halla-ahon kotialbumista 10-vuotiaan Jussi Halla-ahon kalansaalis on hauki Jussi Halla-aho

Kellastuneen valokuvan keskellä seisoo pikkupoika kalansaaliinsa kanssa. Kuvan on ottanut Jussi Halla-ahon äiti. 10-vuotias Jussi on napannut tamperelaisesta Peltolammin pikkujärvestä komean hauen.

Junaradan kyljessä sijaitseva Peltolammi uimarantoineen oli aikanaan samannimisen kerrostalolähiön keidas. Kalliot ja lähimetsät olivat mieluisia leikkipaikkoja, eikä autoliikennettäkään ollut liikaa.

– Se oli asuinympäristö, jossa pienemmätkin lapset pystyivät kulkemaan turvallisesti. Talot muodostivat puolisuljetun takapihan, jossa vallitsi jatkuva kommunikaatio parvekkeella olevien äitien ja pihalla leikkivien lasten välillä, Jussi Halla-aho muistelee.

Hän kertoo, ettei tiedä enää, mitä omat lapset tekevät ulkona kavereiden kanssa. Halla-aho arvelee, että nykylasten arkipäiväinen kontakti kuraan, hiekkaan ja veteen on ylipäänsä vähäisempää.

– Eikä ennen ollut samanlaisia kiinnekohtia sohvaan, mitä nykyään nuorilla on.

Aamu-usvainen metsälampi Alajärvellä on ollut aika kokonaisvaltainen kokemus.

Halla-aho vietti lapsuudenkesänsä Alajärvellä, joka on hänelle vieläkin hyvin tärkeä paikka. Mieleenpainuvimmat luontoelämykset ovat juuri sieltä peräisin.

– Aamu-usvainen metsälampi Alajärvellä on ollut aika kokonaisvaltainen kokemus. Kun suunnistaa metsässä, kun oikeasti lähtee tieltä pois ja pääsee paikkoihin, joihin ei johda mikään reitti, silloin voi kokea voimakkaita esteettisiä elämyksiä, hajuelämyksiäkin. Olen joskus ottanut teltan mukaani, kun olen ollut yksin liikkeellä.

Jussi Halla-aho taluttaa pyörää
Jussi Halla-aho taluttaa pyörää Kuva: Marko Oikarinen Jussi Halla-aho

Sähköautoilla ei ilmasto pelastu

Vaikka Jussi Halla-aho pyöräilee Helsingissä arkiset työmatkansa, ei hän niiden yhteydessä mieti sen kummemmin luontoasioita. Halla-ahon puolue on automiesten asialla. Se ei lämpene kaupunkibulevardeille eikä autottomille keskustoille, joiden havainnekuvissa näkyy paljon vihreää. Perussuomalaisten puoluetoimisto sijaitsee kuitenkin Isolla Roobertinkadulla, yhdellä pääkaupungin vanhimmista kävelykaduista.

Jussi Halla-aho taluttaa pyöränsä lumen peittämän pyörätelineen luo. Sen eteen ja kylkeen on pysäköity pakettiautoja, joiden välistä puskee pieni lumiaura väylää puhtaaksi. Se joutuu tämän tästä väistämään jalankulkijoita ja jakeluautoja.

– Tyypillinen kävelykatu, Halla-aho hymähtää.

Etelä-Helsingissä kävelykadun liepeillä näkyy parkkiruuduissa sähköautoja. Perussuomalaisten mielestä niillä ei ilmastoa kuitenkaan pelasteta eikä hallituksen ja eduskunnan tavoite saada Suomen teille neljännesmiljoona sähköautoa vuoteen 2030 mennessä ole puolueen mielestä edes realistinen.

– Pääministerin on helppo puhua, että kyllä sähköautolla pääsee. Tavallinen ihminen miettii viiden tonnin autonhankintaa eikä sadan tonnin Teslaa, tuhahtaa Halla-aho.

Hän muistuttaa, ettei sähköauto ole päästötön. Hänen mielestään on ristiriitaista vastustaa ydinvoimaa, jos samalla halutaan korvata polttomoottorit sähkömoottoreilla. Puolueen mielestä polttoaineveroa pitäisi mieluummin laskea.

– Tasaverot kuten polttoainevero osuvat kipeimmin niihin, joilla ei mene muutenkaan hyvin tai joilla eläminen on muutenkin kallista. Täällä on pitkät etäisyydet ja täällä on kylmä. Ei pidä panna mahdottomiin tilanteisiin ihmisiä, joilla ei ole vaihtoehtoja yksityisautoilulle.

Tuulivoima on terveys- ja maisemahaitta

Perussuomalaisten ympäristöohjelma pitää ydinvoimaa Suomen sähköntuotannon selkärankana. Ohjelman mukaan energiantuotannon pitäisi olla myös ekologisesti kestävää, mutta tässä kohtaa törmätään ongelmiin.

Jos RKP:n voimaeläin on leppäkerttu, niin Perussuomalaiset yhdistetään lepakoihin – räjähteleviin sellaisiin. Puolueen työmieheksi tituleerattu Matti Putkonen todisteli pari vuotta sitten ympäristöystävällisenä pidetyn tuulivoiman epäiltyjä terveyshaittoja karuilla lepakkotarinoilla. Putkonen oli löytänyt netistä tekstiä, jonka mukaan infraäänet räjäyttävät lepakoita tuulivoimaloiden läheisyydessä. Väitteessä sekoittuivat fakta ja fiktio, eikä näyttöäkään asiasta ole. Puolue kuitenkin vaatii, että tuulivoiman turvallisuus tutkitaan perusteellisesti.

– Epäilyt terveyshaitoista tyrmätään helposti huuhaana. Ihmisille, jotka kokevat kärsivänsä niistä, haitat ovat erittäin todellisia. Asia täytyy silloin ottaa vakavasti, muotoilee Jussi Halla-aho.

Puolue arvostelee tuulivoiman tukemista, ja sen mielestä voimalat ovat myös maisemahaitta. Sen sijaan fossiilisen turvevoiman käyttö saa puolueen tuen. Perussuomalaiset vastustaa turvetuotannon lakkauttamista, koska se lisäisi työttömyyttä.

Puuta pitäisi käyttää ja polttaa ja sillä pitäisi rakentaa, mutta kuitenkaan metsiin ei saisi koskea.

Perussuomalaisilla ei siis ole yhtä kova hoppu päästä eroon fossiilisista energianlähteistä kuin muilla. Halla-ahoa ärsyttää nykyinen keskustelu, jossa puun käyttöä halutaan lisätä, mutta toisaalta vaaditaan hakkuiden vähentämistä ja vanhojen metsien suojelua. Perusuomalaiset ovat tyytyväisiä nykyisiin hakkuumääriin.

– Jos fossiiliset polttoaineet korvataan puun polttamisella kuten biomassalla, miten yhdistämme tämän siihen, ettei puita saa kaataa? Puuta pitäisi käyttää ja polttaa ja sillä pitäisi rakentaa, mutta kuitenkaan metsiin ei saisi koskea. Tämä on ihan mahdoton yhtälö, hän puuskahtaa.

Jussi Halla-aho taluttaa pyörää
Jussi Halla-aho taluttaa pyörää Kuva: Marko Oikarinen Jussi Halla-aho

Kalareissuille pitäisi päästä useammin

Haukikuvan ottamisesta Tampereen Peltolammilla on kulunut reilusti yli 30 vuotta. Kuvan pikkupojan takana näkyvä maisema on muuttunut, Peltolammille on tullut lisää rakennuksia, ja uimarannalla on uudenaikainen leikkipaikka. Muukin maailma on tässä välissä muuttunut.

Jussi Halla-aho kertoo, että rannat tai luonto itsessään eivät olleet lapsuudessa se tärkein juttu, vaan se, mitä siellä tehtiin.

– Siihen aikaan paikat olivat vain metsiä tai kallioita. Nyt luontoon meneminen on tietoisempaa. Maailmaa tulee havainnoitua hiukan laajemmin kuin lapsena, eikä vain sitä välitöntä olemistaan tai tekemistään.

Halla-ahon kalaretket suuntautuvat yhä lapsuuskesien Alajärvelle, vaimon kesäpaikkaan Espoon Luukkiin ja joskus Kalajoellekin. Hän tunnustaa, ettei mistään nouse mahtisaaliita, mutta jotain kumminkin.

– Espoosta on tullut ihan hyvin haukia. Ollaan yritetty vanhimman pojan kanssa käydä jonkin verran virvelöimässä, hänellä on mielenkiintoa siihen. Mutta viimeiset vuodet ovat olleet kiireisiä, ja kaikki harrastaminen on jäänyt vähiin.

Yle Luonto haastattelee vaalien alla eduskuntapuolueiden puheenjohtajat heidän luontosuhteestaan ja puolueen ympäristökannoista. Artikkelit ilmestyvät torstaisin ja sunnuntaisin 28.2. - 28.3. osoitteessa yle.fi/luonto. Sunnuntaina 3.3. vuorossa on Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Lue lisää:

Omistatko bensasyöpön auton? Ylen ilmastokysely puolueille paljastaa, että se voi tulla vieläkin kalliimmaksi
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys - tutki, kuka päästöistä oikeastaan on vastuussa

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Lasten luontoilta: Vikkelä näätä, punainen puunrunko ja sairas koivu?

    Asiantuntijat vastaavat lasten luontokysymyksiin.

    Yle Radio Suomen Luontoillassa pohditaan tällä kertaa nuorimpien kuuntelijoiden soittamia ja lähettämiä kysymyksiä kotimaan eläimistä ja kasveista. Juuri nyt kevät etenee kovalla vauhdilla ja myös lapsille syntyy aiheeseen liittyen paljon havaintoja ja ihmeteltävää.

  • Karhupentueet ovat heränneet talviuniltaan – pennuilla on edessään vaaran vuosi, mutta emo suojelee niitä henkensä uhalla

    Pentujen ainut turva on oma karhuemo.

    Karhupentueen puolen vuoden nokoset ovat ohitse. Pesue viettää ensimmäiset päivät kotikolon edustalla – pennut leikkivät lumipälvillä, ja emo makoilee kuivassa varvikossa viimevuotisia marjoja ja pikkuötököitä napostellen. Kauaa eivät kuitenkaan pelkät alkupalat riitä, ja on lähdettävä etsimään tuhdimpaa ateriaa.

  • Villiyrtit – pihapiirin vihreät voimavihannekset

    Villiyrtit ovat täynnä ravintoa.

    Kiinnostaako horta ja hortailu, mutta et tiedä mistä aloittaisit? Villiyrtit ovat alkukesästä parhaimmillaan. Pihan ravintopommit kannattaa poimia talteen nuorina versoina, sillä niiden maku muuttuu kesän myötä usein kitkeräksi. Uusia syötäviä kasveja tulee pihapiiriin pitkin kesää, mutta nyt ovat ajankohtaisia nokkonen, vuohenputki, maitohorsma, voikukka ja pieni, tiivis kuusenkerkkä.

  • Näin Suomen kevät etenee – katso Yle Luonnon kevätseurannan upeat kuvat kartalla!

    Seuraamme kevään etenemistä päivittäin.

    Kevät tulee nyt jättiaskelin! Selaa Yle Luonnon kuvagalleriaa, niin näet miten kevät etenee ympäri Suomea. Upeita maisemia, muuttolintuja, kevään ensi kukkasia – vihdoinkin luonnossa on taas valoa ja värejä! Osallistu sinäkin ja lähetä meille kevätkuva paikkakunnaltasi tunnisteella #ylekevätseuranta tai artikkelista löytyvällä lomakkeella.