Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Suomi on nyt hyvin erilainen kuin 30 vuotta sitten – mutta arki kulkee samoja latuja

Suomi vuonna 1990 versus 2019 jutun pääkuva
Suomi vuonna 1990 versus 2019 jutun pääkuva Kuva: Helsingin kaupungin museo/Mikko Lehtola Yle tilastot

Toimittaessani Yle Oppimisen tulevaisuuskokonaisuutta tulin jossain vaiheessa ajatelleeksi, että vuosi 2050 tuntuu kovin kaukaiselta. Sitten aloin laskea, että itse asiassa ei se ole sen kauempana kuin vuosi 1990. Ja sehän oli aivan äsken. Aloin pohtia, miten Suomi on viimeisen 30 vuoden aikana muuttunut, ja onhan se: sen kertovat jo tilastotkin. Mutta itse asiassa monet arkisen elämän puitteet ovat kuitenkin ennallaan.

Ensimmäiseksi aloin miettiä, mikä olisi suurin ero päivittäisessä elämässäni vuoteen 1990 verrattuna. Aika pian vastaus löytyi rintataskustani: älykännykkä internet-yhteydellä. Se on muuttanut minun ja melkein kenen tahansa arjen toisenlaiseksi.

Internet toi mukanaan ihmelaitteen

Tänä päivänä en enää selaa paperilehtiä ruuhkabussissa, vaan vilkaisen otsikot puhelimesta. Saatan kuunnella kännykällä miljoonien levyjen kokoelmia tai katsella videoita striimauspalveluista. En enää lähde jonottamaan matkatoimistoon, vaan varaan itse matkani. Lisäksi maksan puhelimella laskuni ja etsin reittiohjeet sovelluksesta. Ja paljon muuta.

Niin ja tietysti somen kautta saan samantien yhteyden tuttaviini vaikka toisella puolella maapalloa. Eikä tämä enää tunnu edes kovin ihmeelliseltä.

Veikkaan, että jos vuoden 1990-luvun ihminen tempaistaisiin aikakoneella äkkiseltään tähän päivään, suurin ihmetyksen aihe olisi juuri tämä. 90-luvun alussa kun soiteltiin vielä lankapuhelimiin ja asioita hoidettiin kirjeillä ja korteilla, koska sähköposti ja internet olivat silloin käytössä lähinnä yliopistoissa.

Kummasti asiat kuitenkin silloinkin hoituivat.

Suomen tie vuodesta 1990 tähän päivään on ollut melkoista vuoristorataa

Oheisessa näkökulma-artikkelissa vertaillaan Suomea vuosina 1990 ja 2019. Näiden kahden vuoden vertailu ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä Suomen tie vuodesta 1990 nykypäivään ei ole ollut kovinkaan suoraviivainen. Itse asiassa se muistuttaa matkaa vuoristoradalla. Pääpiirteittäin sitä voi kuvata seuraavanlaisella tarinalla:

Vuonna 1990 elettiin syvän laman kynnyksellä. Bruttokansantuote syöksyi, konkurssit ja työttömyys räjähtivät. Muutama vuosi mentiin syvällä, mutta 90-luvun puolivälissä Suomi alkoi kuitenkin nousta. Kansantalous toipui, kun vienti alkoi taas vetää, työttömyys väheni ja bruttokansantuote palasi kasvu-uralle. Lama jätti kuitenkin jälkensä: monet laman uhreista eivät koskaan siitä toipuneet.

Suomi alkoi 90-luvulla myös suuntautua entistä enemmän länteen. Vuoden 1995 alussa Suomi liittyi Euroopan unioniin ja vuonna 2002 otettiin yhteisvaluutta euro käyttöön. Talous porskutti aina vuoteen 2008 asti ennennäkemättömän pitkää nousukautta ja Suomi kietoutui entistä tiukemmin osaksi maailmantaloutta hyvine ja huonoine puolineen. Suomesta tuli myös siirtolaisuuden vastaanottomaa: väkeä muutti Suomeen töihin varsinkin Virosta ja Venäjältä.

Nousukausi loppui äkisti vuonna 2008, kun kansainvälisen finanssikriisin seuraukset iskivät tännekin. Romahdus oli bruttokansantuotteella mitattuna 90-luvun lamaa rajumpi, mutta ei näkynyt samalla tavalla arjessa kuin 90-luvun lama. Samalla valtio alkoi kuitenkin velkaantua voimakkaasti.

Nyt vuoden 2019 alussa olemme taas selättäneet laman, mutta taivaanrannassa on jälleen monenlaisia epävarmuuksia. Niitä ovat esimerkiksi Brexit, päätään nostava protektionismi ja Kiinan talouden sakkaaminen.

Suomi on nyt koulutetumpi, ikääntyneempi, monikulttuurisempi, turvallisempi ja liikkuvampi.
Viimeinen saatavilla oleva tilastovuosi on 2017, joissakin tilastoissa 2016. Suomi on nyt koulutetumpi, ikääntyneempi, monikulttuurisempi, turvallisempi ja liikkuvampi. tilastot
Mobira Cityman painoi lähes kilon, oli parikymmentäsenttinen vonkale ja maksoi nykyrahassa yli 7000 euroa.

Edelläkävijöillä on toinen jalka tulevaisuudessa

Tieteiskirjailija William Gibsonin mukaan tulevaisuus on jo täällä, se ei vain ole jakautunut tasaisesti. Ja tottahan se on. Kun mietitään 90-luvun alkua, niin viitteitä nykyisestä oli jo silloin. Edelläkävijät kantoivat mukanaan hakulaitetta eli piipparia, joka puhelun tullessa osasi kertoa näytöllä, mistä numerosta oli yritetty soittaa. Sitten saattoi mennä lähimpään puhelinkoppiin ottamaan puhelun soittajalle. Silloin tämäkin tuntui jo melkoiselta keksinnöltä.

Toki matkapuhelimia oli myös. Bisnespiirien suosiossa ollut Mobira Cityman painoi lähes kilon, oli parikymmentäsenttinen vonkale ja maksoi nykyrahassa yli 7000 euroa.

Suomi on nyt parempituloinen, velkaantuneempi, palveluvaltaisempi ja on suuremmat tuloerot.
Suomi on nyt parempituloinen, velkaantuneempi, palveluvaltaisempi ja on suuremmat tuloerot. tilastot

Monet asiat arjessamme ovat melko lailla samoja – mutta eivät kuitenkaan

Paljon on siis muuttunut, mutta jos ajatellaan ihan arkista elämäämme, niin melko lailla samoja latuja se menee kuin 30 vuotta sitten.

Aamuisin menemme töihin tai opiskelemaan tyypillisesti edelleen bussilla, junalla tai omalla autolla. Ei lentävillä autoilla tai jalkakäytävien liukumatoilla, kuten aikanaan hurjimmissa kuvitelmissa visioitiin. Kuten usein, muutos tulikin odottamattomasta suunnasta. Tietokoneet, kännykät ja internet ovat vapauttaneet osan ihmisistä kokonaan työmatkoista: monia ammatteja voi harjoittaa etänä vaikka toiselta puolelta maapalloa. Monella ovat myös työkuviot muuttuneet: paljon teollisuuden työpaikkoja on siirtynyt ulkomaille.

Suomi on nyt autoistuneempi ja turvallisempi liikenteessä
Suomi on nyt autoistuneempi ja turvallisempi liikenteessä tilastot

Töiden jälkeen haetaan edelleenkin lapset tarhasta tai käydään ruokaostoksilla kaupassa. Tosin se kauppa on todennäköisesti paljon suurempi ja kauempana kuin 90-luvulla ja valikoimatkin ovat paisuneet. Otetaanpa vaikka oluthylly: 1990 tuntui uskomattomalta löytää kaupasta puolentusinaa ulkomaista olutta. Kun Alkon tuontimonopoli murtui EU-jäsenyyden myötä, niin nyt kaupoissa on oluthyllyjä metrikaupalla.

Ennen maitoa oli kolmea lajia nyt on laktoositonta, vitaminisoitua, luomua, kauraa, soijaa ja niin edelleen.

Sama pätee tietenkin kaikkeen muuhunkin. Erilaisia eksottisia mausteita, hedelmiä ja ruokalajeja on valtavasti enemmän saatavilla. Samoin tuotteista on erilaisia versioita: ennen oli rasvaton-, kevyt- ja täysmaito. Nyt on laktoositonta, vitaminisoitua, luomua, kauraa, soijaa ja niin edelleen.

Kaupan rakennemuutos on ollut kova

Myös kauppakeskusten kulta-aika oli vasta tulossa 90-luvun alussa. Kaupunkien keskustoista löytyi jo joitakin vastaperustettuja kauppakeskuksia, kuten Helsingin Forum, Tampereen Koskikeskus ja Turun Hansakorttelit. Itäkeskus oli toki jo olemassa, mutta paljon pienempänä. Sellot, Ideaparkit, Jumbot, Myllyt ja vastaavat olivat vasta tulossa.

Lisäksi meillä ei ollut vielä Ikeaa (Suomeen 1996), Clas Ohlsonia (2002), Hennes&Mauritzia (1997) tai Dressmania (2000), mutta ostosten teko hoitui silloinkin. Vaikkapa Anttilassa (konkurssiin 2016), Seppälässä (konkurssiin 2017), Hobby Hallissa (sulkenut myymälänsä) ja paikallisissa liikkeissä.

Myös aukioloajat olivat toisenlaiset: 1990 iltakymmeneen ja sunnuntaisin saivat olla auki koko Suomessa vain Helsingin Asematunnelin liikkeet. Eipä ihme, ettei ihmisillä ollut silloin niin paljon tavaraa kotona nurkissa kuin nykyään.

Ja tokihan tulevaisuus on nytkin jo täällä: monet tekevät ruokaostoksensa jo netin kautta, vaate- tai elektroniikkaostoksista puhumattakaan.

Suomessa on halvempaa ruokaa mutta kalliimpi asuminen.
Suomessa on halvempaa ruokaa mutta kalliimpi asuminen. tilastot

Ja sitten kun kaupat on käyty, on aika mennä kotiin. Se kotitalo näyttää todennäköisesti aika samanlaiselta kuin 90-luvullakin, sillä alle kolmasosa rakennuksista on valmistunut vuoden 1990 jälkeen.

Sitten käymme iltaruoan pariin. Valmistamme ne edelleenkin hellalla, uunissa tai mikrossa, mutta kuten edellä jo oli puhetta: valinnanvaraa on paljon enemmän, mutta silti ruokaan menee kotitalouksilta entistä selkeästi vähemmän rahaa. Myös ruokatottumukset ovat muuttuneet: syömme enemmän lihaa ja kasviksia, mutta vähemmän maitotuotteita.

Suomessa syödään nyt vähemmän maitotuotteita, enemmän lihaa ja kasviksia.
Suomessa syödään nyt vähemmän maitotuotteita, enemmän lihaa ja kasviksia. tilastot

Vapaa-ajalla on nykyisin valinnanvaraa enemmän

Iltaisin harrastusten kirjo on ainakin isoissa kaupungeissa enstistä monimuotoisempi. Lenkkeilyn tai hiihtämisen sijaan voimme harrastaa perhosvolttia, BMX:ää, olutjoogaa tai lähes mitä tahansa. Kaikenlaisia harrastuspiirejä löytyy mitä erilaisimpien yhteisten intressien tiimoilta. Maaseudulltakin käsin voi löytää samanhenkisiä ihmisiä somen ja internetin kautta, oli kyse sitten sotahistoriasta, soitinrakennuksesta tai kierrättämisestä.

Ja olohuoneen nurkasta löytyy edelleenkin se telkkari. Tosin se on litteämpi ja se saattaa löytyä myös makuuhuoneesta tai keittiöstä tai tietokoneen ruudulta.

Nykyisin seurustelemme vähemmän tuttaviemme kanssa.

Ja tarjontaa sieltä telkkarista löytyy paljon enemmän: vuonna 1990 TV-kanavia oli tyypillisesti vain kaksi tai kolme, ja siellä meni Ajankohtainen kakkonen, Kymppitonni ja Hyvät herrat. Tosi-tv:kään ei ollut silloin vielä rantautunut Suomeen, MTV:llä ei ollut vielä edes omaa kanavaa: se tuli vasta vuonna 1993. Nykyään telkusta näkyy yleensä ainakin 15 kanavaa. Lisäksi on Yle Areena, Netflix, HBO, C-More jne. Kuvavirtaan on helppo sukeltaa.

Ilmankos ajankäyttötutkimusten mukaan nykyisin katsomme enemmän televisiota kuin vuonna 1990, ja ylipäätään käytämme harrastuksiin enemmän aikaa. Ei liene yllätys, että vastaavasti sitten luemme vähemmän (uusimmat tilastot ovat vuodelta 2009).

Ja mikä on hieman surullista, mutta ei kovin yllättävää: seurustelemme vähemmän tuttaviemme kanssa.

Entäpä millainen on maailma 30-vuoden päästä?

Vuoteen 2050 on tosiaan sama aika kuin vuoteen 1990. Jätän varsinaisten tulevaisuuskuvien luomisenasiansa osaaville futuristeille. Muutaman ajatuksen haluaisin kuitenkin nostaa esille:

  • Maailma ei muutu samoja raiteita pitkin kuin viimeisen 30 vuoden aikana. 90-luvulta tähän päivään mielestäni suurin muutoksen tuoja on ollut internet, jonka seurauksia silloin oli vaikea kuvitella. Jokin uusi ns. gamechanger tulee varmasti nytkin. Tekoäly, synteettinen biologia, lohkoketjut ja esineiden internet ovat hyviä ehdokkaita teknologisella puolella. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat arvaamattomat seuraukset ja tekoälyn ja automatisaation aiheuttama palkkatyön katoaminen dystopiapuolella. Tällä hetkellä on vaikea kuvitella näiden kaikkia seurauksia arjessamme.
  • Tulevaisuus on tosiaan jo täällä, pitää vain osata katsoa oikeasta paikasta. Se voi löytyä vaikkapa tämän päivän heikoista signaaleista.
  • Veikkaan, että monet arkiset asiat ovat vuonna 2050 edelleen samalla tavalla, mutta jossain suhteessa kuitenkin erilaisia. Se muutos on hyvinkin saattanut tulla jostakin yllättävästä suunnasta, jota emme vielä osaa kuvitella. Kun vertaa tätä päivää ja vuotta 1990 niin tulee mieleen, että ihan kuin katsoisi samaa TV-sarjaa, mutta muutama osa on jäänyt välistä katsomatta. Entä sitten vuonna 2050? Olemmeko kenties saman sarjan uudella tuotantokaudella vai jossakin ihan muussa ohjelmassa?
Kommentit