Hyppää pääsisältöön

Petteri Orpo kasvoi mieheksi Suomi-rockin pauhatessa – tällainen on kokoomuslaisen puoluejohtajan kulttuurikartta

Petteri Orpo taustalla violeteilla spoteilla valaistu näyttämösali.
Petteri Orpo taustallaan Harjun nuorisotalon juhlasali. Petteri Orpo taustalla violeteilla spoteilla valaistu näyttämösali. Kuva: Yle / Inkeri Kuisma Petteri Orpo,Harjun nuorisotalo,Kansallinen Kokoomus,Eduskuntavaalit 2019,puolueen puheenjohtaja

Taiteen kuuluu herättää tunteita, ärsyttää ja ravistella, sanoo Petteri Orpo. Pahastujia hän neuvoo miettimään, mitä kantaa ottavalla esityksellä halutaan viestiä.

Petteri Orpo valitsee haastattelupaikaksi entisen Harjun ruumishuoneen. Punatiilinen, hieman kirkkomainen rakennus Helsingin Kalliossa muuntui nuorisotaloksi vuonna 1986.

Paikka saa Orpon muistelemaan kaiholla omaan nuoruuttaan Satakunnassa ja kehumaan nuorisotiloja nuorten syrjäytymisen estäjinä.

Bänditoimintaa painottava Harjun nuorisotalo muistuttaa häntä nostalgisesti Köyliön Lallintalosta. Orpon vanhemmat päästivät poikansa Köyliön Lallintalolle, kun tämä oli 8-luokkalainen 1980-luvun alkupuoliskolla. Viikonloppuisin siellä esiintyi suomalaisia huippubändejä, kuten Juice Leskinen Grand Slam, Popeda ja Dingo.

Orpo kiittää nuorisotaloja, koska ne kasvattavat uusia kulttuurin harrastajia ja antavat nuorille tekemistä ja ystäviä.

– Syrjäytyminen on mielestäni yksi suurimpia ja kamalimpia asioita, mitä meillä Suomessa tapahtuu. On mahtavaa, jos joku löytää paikkansa bändistä rumpalina, kitaristina tai laulajana ja saa siitä uskon ja luottamuksen itseensä.

Nykynuorten elämää ja harrastusmahdollisuuksia hän sanoo seuraavansa 11- ja 14-vuotiaiden lastensa kautta. Harrastustapoja ja -paikkoja on hänestä paljon tarjolla.

Lallintalon jälkeenkin Suomi-rock on soinut

Suomalainen populaarikulttuuri on selvästi Orpon heiniä.

Teininä huoneen seinät oli päällystetty Hanoi Rocks -yhtyeen kuvilla, nyt aikuisena Nightwish on nähty keikalla Turussa, Raskasta joulua -konsertissa on käyty ja Apulantaa Orpo kiittää “rajusta energiasta”.

Kotona Turussa vaimo on soittanut Maija Vilkkumaata koko liiton ajan. Orpo kertoo, että Vilkkumaa on ollut tekemässä ensimmäistä levyään juuri Harjun nuorisotalon kellarin studiotiloissa.

Turun Ruisrockissa Orpo laskee käyneensä paria poikkeusta lukuun ottamatta joka kesä 30 vuoden ajan.

– Tunnustetaan nyt tämäkin. Olen ollut sekä Pate Mustajärven että Antti Tuiskun keikoilla. Kaksi kovin erilaista keikkaa, mutta aivan mahtavat show-miehet, kerta kaikkiaan hienoja ja mieleenpainuvia, hän muistelee Ruisrockia.

Nuorena Orpo olisi kauhistunut uusinta Seitsemää veljestä

Iän myötä ymmärrys on kasvanut. Turun kaupunginteatterin Seitsemän veljestä, joka sai ensi-iltansa marraskuussa 2017, oli Orpon mukaan hieno ohjaus. Joskus nuorempana se olisi perinteitä rikkovana häntä kauhistuttanut. Nuorena hän ei omien sanojensa mukaan ymmärtänyt kaikkien taiteen lajien ja taitavien tekijöiden arvoa.

Klassisen musiikin konserteissa Orpo on käynyt harvoin, mutta pikku hiljaa baletin taiturimaisuus on valjennut.

– Tyttäreni on harrastanut ihan pikkutytöstä lähtien balettia Turussa, ja siitä on tullut aivan mahtava osa meidän elämää!

Toivelaulukseen Orpo valitsee Elastisen Katse eteen ja ylös vuodelta 2015. Se on Orpon mielestä positiivinen ja intoa täynnä.

– Se sopii minusta tähän aikaan, kun meillä on niin paljon kaikennäköistä synkkää ympärillä.

Elastinen
Elastinen esiintyy Ylen TV2:lla nähdyssä Rauhassa Live@Mediapolis-ohjelmassa 2015 Elastinen elastinen

Taiteen pitää herättää tunteita

Taiteen kuuluu Orpon mielestä olla kantaa ottavaa, herättelevää ja ravistelevaa. Siitä saa ärsyyntyä, mutta pahastua siitä ei pidä.

– Taide, joka ei herätä jotain tunteita ihmisessä, on oikeastaan taustamusiikkia. Väärää taidetta ei ole, eikä ole syytä tuomita jotain, josta ei itse pidä, hän sanoo.

Kun katsoo kantaa ottavaa näytelmää tai performanssia, niin Orpo neuvoo pahastumisen sijaan miettimään, mitä esityksellä halutaan viestiä.

Poliitikoista saa tehdä pilkkaa, minä kestän sen.

Orpo on ollut kulttuurintekijöiden kritiikin kohteena ja kokee tulleensa haastetuksi. Se kuuluu poliitikon ja ministerin ammattiin. Hän muistaa nähneensä imitointia ja irvailua, ja Eduskunta-näytelmässäkin seikkaili Petteri Orpo -niminen hahmo.

– Poliitikkoja saa arvostella. Meistä saa tehdä pilkkaa, minä kestän sen. Pitää aina miettiä, mikä se ajatus on siinä taustalla. En ole samaa mieltä läheskään aina, mutta se on osa tätä yhteiskuntaa.

Joskus tuohtumus ja tunne epäreilusta kohtelusta kuitenkin valtaavat mielen. Näin tapahtuu, kun Orpo kokee, että hänen sanomisiaan on vääristelty.

– Mutta taiteilijalla on taiteilijan vapaus, hän lohduttaa itseään.

Yhteiskunnan tuettava sekä harrastajia että huippuja

Entä pitäisikö kulttuurin tuottaa elämyksiä, hyötyä vai rahaa? Orpon mielestä kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia.

Elämäniloa, upeita hetkiä, sisältöä elämään, Orpo luettelee. Veroeuroja kulttuuri tuottaa esimerkiksi silloin, kun taiteesta, tanssista tai musiikista tulee elantoa tuova ammatti.

Kulttuurin käsitteen alle mahtuu Orpon mukaan kaikkea kirjastojen ja Kansallisbaletin väliltä. Taidetta, tanssia ja musiikkia, jota tehdään joko omaksi iloksi tai ammattimaisesti.

Yhteiskunnan tukea hän haluaisi jaettavan jatkossakin mahdollisimman laajalle repertuaarille. Harrastajille, järjestöille, koulutukseen sekä kansalliselle huipputaiteelle. Sitä hän ei halua arvioida, keneltä tukia pitäisi ottaa pois.

Kulttuurin tukeminen on arvovalinta

– Sivistys ja kulttuuri ovat Kokoomuksen DNA:ssa ja ytimessä. Ne ovat olleet meille aina äärettömän tärkeitä ja ovat jatkossakin, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo linjaa.

Yhden todisteen väitteelleen hän löytää edellisistä hallitusneuvotteluista neljä vuotta sitten. Silloin laadittiin neljän miljardin euron säästöohjelmaa valtion budjettiin. Orpo muistaa saaneensa läpi kulttuurin määrärahojen leikkausten perumisen.

– Tein silloin esityksen kulttuurin säästön nollaamisesta, se oli muutamia kymmeniä miljoonia euroja.

– Se oli yksi arvovalinta. Valitettavasti liikkumavaraa ei kaikille arvovalinnoille ollut, mutta päätös kertoo ainakin siitä, kuinka tärkeässä roolissa oli kulttuuri silloin.

Mihin kulttuuri tärkeysjärjestyksessä sijoittuu esimerkiksi verrattuna vanhustenhoitoon, sitä Orpo ei halua määritellä.

– Sanoisin, että suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvat sekä hyvät palvelut että kulttuuri ja muu henkinen sisältö. Ne ovat osa meidän hyvinvointia.

Kuuntele Paula Jokimiehen toimittama haastattelu kokonaisuudessaan Yle Areenassa.

Puoluejohtajien kulttuurikartan jaksot kuullaan torstaisin Radio Suomessa klo 20.15: Pekka Haavisto 31.1., Jussi Halla-aho 7.2., Anna-Maja Henriksson 14.2., Li Andersson 21.2., Petteri Orpo 28.2., Sampo Terho 7.3., Sari Essayah 14.3., Juha Sipilä 21.3. ja Antti Rinne 28.3.

Lue lisää:
Pekka Haavisto rakastui suomalaiseen designiin jo teininä – tällainen on vihreän puoluejohtajan kulttuurikartta
Jussi Halla-ahon mielestä kirjastoissa pitäisi olla hiljaa niin kuin ennen – tällainen on perussuomalaisen puoluejohtajan kulttuurikartta
Elämä ilman Abbaa olisi synkkää – tällainen on RKP:n puoluejohtajan kulttuurikartta
Taide saa tuottaa myös pahaa mieltä – tällainen on Vasemmistoliiton puoluejohtajan kulttuurikartta
Kulttuurikonservatiivi, joka rakastaa progea, fantasiaa ja Tuulen viemää – tällainen on sinisen puoluejohtajan kulttuurikartta
Rakkaus kirjoihin syntyi äidin nauhoittamien äänikirjojen myötä – tällainen on kristillisen puoluejohtajan kulttuurikartta
Politiikan murheet haihtuvat seikkailuelokuvia katselemalla – tällainen on keskustalaisen puoluejohtajan kulttuurikartta
Elvis oli yksi esikuvista – tällainen on demarien puoluejohtajan kulttuurikartta

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi