Hyppää pääsisältöön

Ulkolinja: Miehemme Kairossa – länsimaat ummistavat silmänsä Egyptin ihmisoikeusrikkomuksilta

Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi hallitsee maata itsevaltiaan ottein.
Egyptissä erilaiset ihmisoikeusrikkomukset ovat arkipäivää. Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi hallitsee maata itsevaltiaan ottein. Yle TV1,Ulkolinja: Miehemme Kairossa

TV1 torstaina 7.3.2019 klo 22.05 - 23.00, uusinta sunnuntaina 10.3. klo 23.01, Areenassa

Egyptin pääkaupungissa Kairossa kuohui vuonna 2011. Vanha valta kaatui, kun Tahririn aukion vallankumous päätti presidentti Hosni Mubarakin 30-vuotisen vallan. Maasta toivottiin Lähi-idän suurinta demokratiaa.

Arabikevät jäi kuitenkin lyhyeksi.

Vuonna 2013 valtaan nousi Abdel Fattah al-Sisi, jota on alusta asti syytetty ihmisoikeusrikkomuksista. Presidentti itse esiintyy Egyptin pelastajana ja ainoana, joka voi saada maansa järjestykseen. Huhtikuussa 2018 al-Sisi valittiin jatkokaudelle 97 prosentin kannatuksella – ilman vastaehdokkaita.

Länsimaat sivuuttavat ihmisoikeusrikkomukset

Al-Sisi johtaa Egyptiä itsevaltiaan ottein. Mielivaltaiset pidätykset, kidutus ja kansalaisten tahdonvastaiset katoamiset ovat arkipäivää. Sananvapautta ei tunnusteta.

Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi hallitsee maata itsevaltiaan ottein.
Tahririn aukion vallankumouksen jälkeen Egyptiin toivottiin demokratiaa. Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi hallitsee maata itsevaltiaan ottein. Kuva: GGA Production Yle TV1,Ulkolinja: Miehemme Kairossa

Ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että ainakin 323 pidätettyä on kuollut vankeudessa vuoden 2013 jälkeen, 60 000 on pidätetty poliittisista syistä ja yli 15 000 siviiliä on joutunut sotaoikeuden eteen, mukaan lukien 150 lasta.

Italialainen dokumentti Ulkolinja: Miehemme Kairossa (12) tutkii Lähi-idän itsevaltaisimman hallinnon otteita. Ohjelmassa kuullaan kidutettujen kertomuksia sekä selvitetään, miten länsimaat sivuuttavat maassa tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset.

Länsimaiden johtajat Yhdysvalloissa ja Euroopassa pitävät Egyptiä liittolaisenaan ja vaalivat suhteitaan al-Sisiin. Onko taloudellinen ja poliittinen yhteistyö hallitsijan kanssa lännelle eduksi?

Italialaisen opiskelijan kuolemasta diplomaattinen kriisi

Egypti tuli eurooppalaisten kotiovelle, kun Cambridgen yliopiston opiskelija Giulio Regeni katosi Kairossa 25. tammikuuta 2016. Italialaismies löytyi kuolleena ojasta yhdeksän päivää myöhemmin. Puolipukeissa löydetyssä ruumiissa oli julman kidutuksen merkkejä.

Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi hallitsee maata itsevaltiaan ottein.
Ihmisoikeusjärjestöt kampanjoivat italialaisopiskelijan murhan selvittämiseksi. Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi hallitsee maata itsevaltiaan ottein. Yle TV1,Ulkolinja: Miehemme Kairossa

Regenin katoamispäivänä Kairossa olivat käynnissä turvatoimet, joilla estettäisiin vallankumouksen viisivuotispäivän protesteja. Italialainen tutki maan ammattiliittoja, joihin kuului myös katumyyjiä.

Italian viranomaiset epäilivät, että Regeni pidätettiin tuolloin, mutta Egyptin hallitus on kiistänyt osallisuutensa nuoren miehen kuolemaan.

Murhan aiheuttama diplomaattinen pattitilanne osui arkaan hetkeen Egyptin ja Italian välille, koska italialainen energiayhtiö ENI kehitti suurta Zuhrin kaasukenttää itäisellä Välimerellä. Kaasulöydön ansiosta Egypti saattoi tulla omavaraiseksi energiantuottajaksi. Kaasukenttä toi italialaiselle yritykselle noin 6.4 miljardin dollarin tuotot.

Our Man in Cairo. Ohjaus: Bence Máté. Tuotanto: Gioia Avvantaggiato/G&GA Production, Italia, 2018.

Keskustele