Hyppää pääsisältöön

"Ydinkäyttöiset pölynimurit tulevat käyttöön 10 vuodessa" – tulevaisuuden ennustuksissa on paljon huteja, mutta myös huimia osumia

Pääkuva: nainen pitää kristallipalloa
Pääkuva: nainen pitää kristallipalloa Kuva: Annukka Palmén-Väisänen/Yle ennustukset

Tulevaisuuden ennustaminen on aina kiehtonut ihmismieltä. Jo antiikin aikoina Delfoin oraakkelilta pyydettiin ennustuksia sotien lopputuloksista ja Nostradamuksen teksteissä nähdään edelleenkin yhtä ja toista. Tokihan tulevaisuutta voi ennustaa, eri asia on osuuko ennustus kohdalleen. Vaikkei osuisikaan, niin vanhat ennusteet voivat kertoa mielenkiintoisia asioita.

Ennustamiseen liitetään usein kristallipalloja, povauskortteja ja muuta mystistä. Oikeasti ennustamme päivittäin ihan huomaamattamme. Kun esimerkiksi puntaroimme vaihtoehtoisia ajoreittejä, ennustamme samalla mahdollisia ruuhkia. Tai kun ostamme asuntoa tietyltä alueelta, arvelemme, että siellä päin asuntojen hinnat eivät heti laske. Kun täytämme veikkauskuponkia, saatamme jo ajatella ihan ennustavamme.

Perimmiltään ennustamisen problematiikka on yksinkertainen: ne joko onnistuvat tai epäonnistuvat. Toteutumisen tietää sitten vasta myöhemmin. Onnistuneen ennusteen tekijä voi paukutella henkseleitään visionäärin sädekehä päänsä päällä, kun taas pieleen menneelle ennustukselle saatetaan naureskella vuosikymmeniä. Yhden neuvon voi guruksi haluavalle antaa: ennusta mahdollisimman laajoja kokonaisuuksia, niin joku yksittäinen asia voi hyvinkin osua kohdalleen. Ja kuten Nostradamus teki, laadi niistä mahdollisimman monitulkintaisia.

Wiion tulevaisuuslait

Edesmennyt viestinnän professori Osmo A. Wiio tunnetaan hänen laatimistaan Wiion laeista. Muutama näistä vuosina 1970-73 laadituista laeista käsitteli tulevaisuutta. Näistä esimerkiksi laki "laitteita käytetään toisiin tarkoituksiin kuin mihin laitteen keksijä on tarkoittanut" tuntuu nykyisin hyvin osuvalta, kun ajattelemme vaikka mihin kaikkeen nykyään käytämme matkapuhelintamme. Ja tietokirjojen kustantajat ovat karvaasti saaneet kokea, että Wiion toinen laki "viihteestä voidaan maksaa, tietoaines halutaan ilmaiseksi" pitää todella paikkansa.

Läheinen tulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan― Osmo A. Wiio

Kaikkein tunnetuin Wiion tulevaisuuslaki väittää, että läheinen tulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan. Wiio tarkoitti sitä, että uusiin teknologioihin liittetään hurjia odotuksia ja ajatellaan, että ne ihan kohta ovat yleisesti käytössä. Wiion laki pitää paikkansa, kun ajatellaan vaikka kodinhoitorobotteja ja 3D-tulostimia: kaikesta hypestä huolimatta meillä ei ole niitä vieläkään kotonamme. Toisaalta nämä teknologiat saattavat pitkällä aikavälillä muuttaa yhteiskuntaamme tavoilla, joita emme osaa tällä hetkellä edes kuvitella.

Nämä lait on hyvä muistaa kun käymme läpi menneitä ennustuksia.

Pieleen menneitä teknologiaennusteita

Hyvin usein kun puhutaan ennusteista, ne koskevat teknologiaa ja keksintöjä. Onkin varmasti helpompi ennustaa uusia keksintöjä kuin niiden yhteiskunnallisia seurauksia. Jo 60-luvulla salainen agentti Maxwell Smartilla oli käytössään kenkäpuhelin, mutta kuka silloin olisi arvannut, miten älypuhelimet internet-yhteyksineen ovat muuttaneet maailmaamme ja käyttäytymistämme. Digihälystä kertovassa artikkelissa on tästä hyvä esimerkki.

Tämä puuhastelu vaihtovirran kanssa on vain ajanhukkaa, kukaan ei tule koskaan käyttämään sitä― Thomas Alva Edison

Pieleen menneitä ennusteita on listannut esimerkiksi Forbes-lehti artikkelissaan 15 huonointa teknologiaennustetta. Tässä niistä muutamia ikäjärjestyksessä:

1876

"Amerikkalaiset tarvitsevat puhelinta – me emme. Meillä on riittävästi juoksupoikia viemässä viestejä."
William Preece, British Post Office

1889

"Tämä puuhastelu vaihtovirran kanssa on vain ajanhukkaa, kukaan ei tule koskaan käyttämään sitä."
Thomas Alva Edison

1903

"Hevonen on ja pysyy. Auto on vaan hetken muotijuttu."
– Michigan Savings Bankin toimitusjohtaja

1946

"Televisio ei pysy markkinoilla kuin 6 kuukautta. Ihmiset kyllästyvät töllöttämään vanerilaatikkoa huoneen nurkassa ilta toisensa perään."
Darryl Zanuck, 20th Century Fox

1955

"Ydinkäyttöiset pölynimurit tulevat käyttöön 10 vuodessa."
Alex Lewyt, Lewyt Vacuum Cleaner Companyn toimitusjohtaja

1959

"Ennenkuin ihminen pääsee kuuhun, posti liikkuu New Yorkista Australiaan ohjattavilla raketeilla"
Arthur Summerfield, U.S. Postal Service, pääjohtaja

1966

"Postimyynti tulee floppaamaan."
– Time Magazine

1981

"Matkapuhelin ei korvaa lankapuhelinta."
Marty Cooper, keksijä

1995

"Ennustan, että internet on vain hetkeksi leimahtava muotioikku ja kuolee 1996."
Robert Metcalfe, 3Comin perustaja

2005

"Kiinnostavia videoita ei vain kerta kaikkiaan ole kovin paljoa."
Steve Chen, YouTuben toimitusjohtaja ja perustaja ennakoidessaan yhtiönsä tulevaisuudennäkymiä.

2007

"iPhone ei tule koskaan saamaan merkittävää markkinaosuutta."
Steve Ballmer, Microsoftin toimitusjohtaja

Kuten huomaamme, pieleen menneet ennustukset voivat toisaalta liioitella ja toisaalta vähätellä muutosta. Mielenkiintoista on, että Forbesin listasta ehdottomasti suurin osa on vähättelyä – ei suinkaan ylioptimistisia odotuksia. Ehkä kaikkein kuuluisin vähättely listasta kumminkin puuttuu: IBM:n pääjohtajan Thomas J. Watsonin nimittäin kerrotaan ennustaneen vuonna 1943, että maailmassa riittää markkinoita ehkä viidelle tietokoneelle. Mahdollisesti se puuttuu listasta siksi, että on kiistanalaista sanoiko hän tosiaan niin.

Joskus osuu nappiin – ainakin osittain

Talouden kasvuluvut ovat ehkä maailman eniten ennustettuja asioita. Suomessakin taloudellisia ennusteita laativat kaikki suurimmat pankit, valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, eri tutkimuslaitokset jne. Usein ne eroavat toisistaan ja aina joku niistä osuu lähimmäksi – ja seuraavana vuonna ehkä taas joku muu.

Mielenkiintoisempia toteutuneita ennusteita ovat jotkin teknologiaennusteet edellisiltä vuosikymmeniltä. Varsinkin sellaiset, joissa tulevaisuutta on pyritty myös visualisoimaan.

Seuraavassa Philco-Ford yhtiön videossa ennustetaan tulevaisuuden kotia vuodelle 1999. Videossa ennustetaan ja visualisoidaan verkko-ostaminen ja nettipankki hämmästyttävän tarkasti, kun otetaan huomioon että ennuste on vuodelta 1967 – siis ajalta paljon ennen kotitietokoneita, jolloin internetiä edeltävä ARPAnet oli lähinnä vain Yhdysvaltojen puolustusvoimien käytössä.


Mielenkiintoista on, että verkko-ostamista kutsutaan videolla nimellä "fingertip-shopping", senhän voisi suomentaa vaikka näppiostamiseksi. Videossa on vain pieni klippi Philco Fordin koko ennusteesta. Pidemmässä versiossa kaikki ennusteet eivät osu yhtä nappiin, vaikka siinä onkin hahmoteltu mm. taulutelevisio ja koululaisen läksyt verkossa.

Entäs tuon videon maailmankuva? Palataan siihen vähän tuonnempana.

Lähelle on helpompi osua kuin kauaksi

Ennusteiden osuvuuteen vaikuttaa toki aikajänne: on helpompaa ennustaa vaikkapa 10 vuoden päähän kuin 100 vuoden päähän. Esimerkiksi Itse Thomas Alva Edison (keksi mm. hehkulampun, fonografin ja elokuvaprojektorin) visioi 1911 ilmestynessä Miami Metropolis -lehdessä tulevaisuutta sadan vuoden päähän. Hänen visioissaan vuonna 2011 olisimme osanneet muuttaa minkä tahansa metallin kullaksi ja niinpa ajelisimme kullasta valmistetuilla takseilla. Kirjat tehtäisiin nikkelistä, joka olisi kevyttä ja halpaa. Talot puolestaan rakennettaisiin teräksestä.

Toisaalta Edison ennusti aivan oikein hieman lähemmäksi, että pian ihmiset lentävät paikasta toiseen suurissa koneissa, sähköjunat matkaavat hirmuista vauhtia ja höyrykone vetelee viimeisiään.

Ehkäpä tämän vuoksi AT&T:n mainosvideo vuodelta 1993, jossa ennustetaan sähköiset kirjat, autonavigaattori ja tablettitietokoneet, ei tarkkanäköisyydestään huolimatta säväytä samalla tavalla kuin Philco-Fordin ennuste vuodelta 1967. Vuonna 1993 kannettavat tietokoneet olivat jo laajamittaisesti käytössä ja samana vuonna Mosaic-selaimen myötä alkoi myös internetin leviäminen.

Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ennusteet kertovat usein oman aikansa arvoista

Tulevaisuuden maailmojen maalailu on tunnetusti science fiction -kirjallisuuden peruskauraa. Ja kun puhutaan yhteiskunnallisista ja kulttuurisista muutoksista, niin aletaan jo lähestyä tulevaisuuden tutkimusta. Tärkeää on kuitenkin huomata, että tulevaisuuden tutkimuksessa ei suinkaan puhuta ennustamisesta vaan ennakoinnista. Tulevaisuudentutkija ei revittele tulevaisuuskuvia – esimerkiksi skenaarioita – omasta päästä vaan taustalla on huolellinen työ.

Tulevaisuudentutkimuksen perusteista kerromme enemmän erillisessä artikkelissa.

Usein teknologiset ennusteet ovat oman aikansa kulttuurin ja arvojen vankeja: vaikka ne teknologisesti osuvatkin oikeaan, niin moni muu asia on pielessä. Kulttuurifilosofi Marshall McLuhan totesikin: ihminen katsoo tulevaisuuteen peruutuspeilin kautta.

Esimerkiksi Philco-Fordin ennustevideoita katsoessa herää monenlaisia kysymyksiä: miksi vuoden 1999 tulevaisuudessa roolimallit ovat edelleen vuodelta 1967 eli rouva shoppailee ja aviomies maksaa laskut?

Perheenäidin avuksi on myös kehitetty monenlaisia laitteita, esimerkiksi illallinen valmistuu 3 minuutissa. Rouvalle jää entiseen verrattuna paljon enemmän aikaa, jonka hän käyttää kotonaan saviruukkujen tekemiseen. Miksei sitten vaikkapa kodin ulkopuolella oman uran luomiseen? Tai miksei aviomies tee ruokaa, varsinkin kun se on niin helppoa?

Paleofuture sivustolta löytyy paljon mielenkiintoisia ennusteita eri vuosikymmeniltä, myös yhteiskunnallisista muutoksista. Ne sisältävät yleensä oman aikansa arvoja, joita projisoidaan tulevaisuuteen. Lopputulos saattaa olla omituinen, mutta sisältää silti jotain oikeaa. Joka tapauksessa ne ovat varsin mielenkiintoisia. Seuraavassa on tästä hyvä esimerkki:

Sanomalehtiartikkeli avioliiton tulevaisuudesta 1933
Sanomalehtiartikkeli avioliiton tulevaisuudesta 1933 Kuva: Oakland Tribute 1933 avioliitot,Ennuste

Tässä Oakland Tribunen artikkelissa vuodelta 1933 Ira S. Wile niminen lääkäri ennustaa, että sadan vuoden päästä ihmisiä valvotaan koko ajan ja heitä koskevat tiedot kirjataan ylös (ennusteessa ei kuitenkaan puhuta tietokoneesta vaan erilaisista kortistoista). Tietoja kerättäisiin ihmisen koko eliniän ajalta heti syntymästä lähtien. Esimerkiksi synnytyksenaikaiset fyysiset ja psyykkiset vammat kirjattaisiin heti muistiin. Ja kun joku haluaisi mennä naimisiin, niin se ei kävisikään noin vaan, vaan virkailijat tutkisivat hänen kortistonsa ja etsisivät niiden perusteella hänelle sopivan parin. Eihän puolison valintaa toki voi jättää ihmisen oman harkinnan varaan!

Ennuste kuullostaa lähinnä aikansa lapselta, sillä 1930-luvulla rodunjalostuksella (eugeniikalla) oli kannattajia tiedemiesten ja poliitikkojen parissa eri puolilla maailmaa. Toisaalta monet tämän päivän deittisovellukset toimivat samalla tavalla, tosin onneksi vapaaehtoisuuden pohjalta. Nykyään viranomaisten tietokannoista meistä kaikista löytyy hyvin yksityiskohtaisia tietoja, kuten esimerkiksi terveystietoja Kanta-palvelusta. Onneksi Suomessa on kuitenkin tietosuoja, eivätkä viranomaiset voi noin vain yhdistellä eri tietokantoja.

Jos ihmisen elämä ei näytä kelvolliselta lisääntymistarkoituksiin, niin hänen sukusolunsa yksinkertaisesti heitetään roskikseen...― Biologi James Bonner

Toisaalta emme voi tietää, mitä asenneilmapiirissä tulevaisuudessa muuttuu. Nykyajalle vieraat rotuhygieniset ajatukset näyttävät heräävän aina uudestaan.

Siitä on hyvä esimerkki Walter Cronkiten vuonna 1967 tekemä haastattelu, jossa biologi James Bonner visioi hurjaa tulevaisuutta: kaikki ihmiset steriloidaan heidän tultuaan sukukypsiksi, mutta sitä ennen heidän sukusolujaan otetaan talteen. Kun he sitten kuolevat, viranomaiset päättävät kuolleen henkilön saavutusten ja terveystietojen perusteella, hedelmöitetäänkö hänen sukusoluistaan uusia lapsia. Jos ihmisen elämä ei näytä kelvolliselta lisääntymistarkoituksiin, niin hänen sukusolunsa yksinkertaisesti heitetään roskikseen. Huh, huh...

Kovin omituiselta tuntuu myös RAND Corporationin vuonna 1967 julkaisema ennuste vuodelle 2020. Kun nykyään ajattelemme, että robotit ehkä hoitavat tulevaisuudessa kotityömme, niin RAND ennusti, että jalostaisimme superälykkäitä eläimiä, jotka hoitaisivat ne puolestamme. Esimerkiksi älykkäät apinat hoitaisivat puutarhaa, siivoaisivat tai toimisivat jopa autonkuljettajina. Tämän ennustetaan jopa vähentävän liikenneonnettomuuksia!

Katso ennustuskoneesta mitä asiantuntijat ennustivat 50 vuotta sitten tälle päivälle

Vuonna 1968 yhdysvaltalainen Foreign Policy Association julkaisi artikkelikirjan, jossa pyrittiin selvittämään seuraavan 50 vuoden aikaisen yhteiskunnallisen ja kansainvälisen toiminnan seurauksia. Kirjoittajina oli eri alojen tunnettuja asiantuntijoita mm. Herman Kahn. Ennusteet käsittelivät yhteiskunnan eri aloja opetuksesta ja viestinnästä aina energiaan ja talouteen.

Klikkaa siis ennustuskoneen nappia, niin saat kirjan ennusteen joltakin alalta sattumanvaraisesti. Olemme myös arvioineet, kuinka hyvin ennuste on toteutunut.

Huom! Kirja on julkaistu suomeksi vuonna 1970, joten siinä puhutaan ennusteista vuodelle 2020. Ennusteiden kieliasu on suomennoksesta.

Ennustus­kone

      EDIT: 1.3: Korjattu toimimattomia linkkejä. 26.8.2019 Korjattu toimimattomia linkkejä.

      Keskustele