Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Onko pakko pukea paikatut pöksyt? Villahousupakko ja muut veikeät lastenohjelmat ystävyydestä nyt Areenassa

Kollaasi kuvista 1970- ja 1980-luvun lastenohjelmista, kuten Villahousupakko, Vinski ja Vinsetti sekä Lintutyttö. Kuvien taustalla 1970-luvun tapetti.
Minä, siili ja tumpetti, Aikapoika ja mono, Villahousupakko, Vinski ja Vinsentti, Kolmas pyörä, Ystävyyden saari sekä Lintutyttö kertovat erilaisesta ystävyydestä. Kollaasi kuvista 1970- ja 1980-luvun lastenohjelmista, kuten Villahousupakko, Vinski ja Vinsetti sekä Lintutyttö. Kuvien taustalla 1970-luvun tapetti. Kuva: Yle Kuvapalvelu/Kollaasi: Hannele Yli-Viitala Villahousupakko

Miten käy, kun isä pakottaa pukemaan villahousut? Miten uudesta asuinpaikasta löytää ystäviä? Voiko jalkine puhua? Tällaisiin kysymyksiin vastaavat nyt Areenaan julkaistavat Villahousupakko, Kolmas pyörä, Aikapoika ja mono sekä moni muu 1970- ja 1980-luvulla ilmestynyt lastenohjelma. Nostalgisista lastenohjelmista osa jää Areenaan pysyvästi ja osa on katsottavissa vuoden ajan.

Toivotut: Villahousupakko ja muita tarinoita ystävyydestä

Mitenhän siinä oikein käy, kun koulussa onkin terveystarkastus ja jalassa on sydämen kuviolla paikatut villahousut? Kaikki ihan varmasti nauraa! Isä kaivaa naftaliinin hajuiset villahousut laatikosta silläkin uhalla, että niiden käyttäminen tietää taattua häpeää Timolle (Kyösti Väntänen). Villahousupakko hurmasi hauskuudellaan 1970-luvun lapset.

Ei mun keuhkot takapuolessa ole!― Timo elokuvassa Villahousupakko
Ote lastendraamasta Villahousupakko (1977).
Mitä häpeää se voikaan tuottaa, kun farkkujen alla onkin paikatut villahousut! Ote lastendraamasta Villahousupakko (1977). Kuva: Yle kuvapalvelu / Håkan Sandblom Villahousupakko

Millaista asiakaspalvelua saa apteekissa, kun pienen pojan näköinen asiakas puhuukin aikuisen miehen möreällä äänellä? Semmoinenhan voi olla mahdollista vain, jos jalassa on taikamono!

Aikapoika ja mono -elokuvassa Petriä (Kyösti Väntänen) harmittaa, kun perheeseen on syntynyt pieni nyytti, eikä aikapoika-Petrille enää riitä huomiota. Onneksi Petri löytää monon, jolla on aikaa rupatella pojan kanssa. Mutta jekkuihin mono ei halua suostua!

Kyösti Väntänen tv-draamassa Aikapoika ja mono (1976).
Joutaako mono jokeen vai voisiko siitä olla jotain iloa Petrille? Kyösti Väntänen tv-draamassa Aikapoika ja mono (1976). Kuva: Yle kuvapalvelu. Aikapoika ja mono

Entä käyvätkö valkoiset elefantinpoikaset kaupaksi? Vilkas mielikuvitus on rikkaus ja sitä myötä koko kaupungin Vinski on todellinen kroisos! Onneksi kaupungin apteekkari myy Vinskille (Pekka Kaartinen) näkymättömyyspulveria, jonka avulla voi kävellä myös seinien läpi.

Vinski seikkailee myös tarinassa Vinski ja Vinsentti. Tarinassa hassu apteekkari järjestää pojalle ystäväksi kesyn harakan, Vinsentin! Molemmat Vinskin seikkailut jäävät Areenaan pysyvästi katsottavaksi.

Helsinkiläinen Antti (Paavo Westerberg) seikkailee kesän saaristossa ohjelmassa Ystävyyden saari. Hajamielinen äiti on käpertynyt kirjoituskoneensa ääreen ja Antin on etsittävä itselleen ystäviä. Mutta missä on Antin isä?

Saako toista haukkua pläskipääksi, jos toinen on kiusannut ensin? Voiko kolme tyttöä tulla millään toimeen, jos on tottunut vain yhteen parhaaseen kaveriin? Ohjelmassa Kolmas pyörä pohditaan, onko kolmesta kaverista yksi aina ylimääräinen.

Onks Pipsa susta ihan nuija?― Jonna kysyy Nooralta ohjelmassa Kolmas pyörä

Irmeli (Mia Ehrnrooth) on Lintutyttö, jonka mielikuvitus vie hänet Intiaan, kadottaa koulun ja istuttaa vanhan miehen puuhun. Irmelillä ei ole kovin montaa hyvää ystävää, mutta yhden sellaisen hän saa vanhasta lehtorista (Ola Johansson). Professori heittäytyy innolla tytön leikkiin mukaan, vaikka muu naapurusto kaksikon ystävyyttä kummasteleekin.

Nyt Areenaan julkaistavista 1970- ja 1980-lukujen ohjelmista valtaosa on Raili Ruston ohjaamia, mutta Minä, siili ja trumpetti on Matti Ijäksen ohjaama. Tarinat kertovat erilaisesta ystävyydestä ja ne päättyvät usein oivaltavaan haikeuteen. Niin käy myös Ijäksen ohjelmassa.

Kun Ailu (Kimmo Lempinen) joutuu muuttamaan kesäksi saareen isänsä työn perässä, ei mukaan lähde leluja, ystäviä saati hiuksia! Nuori poika löytää tylsältä saarelta kesyn siilin sekä ruosteisen trumpetin. Ne avaavat pojalle oven luovuuteen.

Viistoistatuhattakaheksansataakolkytneljä.― Ailu kertoo siilinsä nimen elokuvassa Minä, siili ja trumpetti
Kimmo Lempinen lastendraaman pääosassa (1982)
Ailusta kesä saaressa ei kuulosta niin kovin hauskalta. Kimmo Lempinen lastendraaman pääosassa (1982) Kuva: Yle kuvapalvelu / Leif Öster. Minä, siili ja trumpetti

Lue lisää lastenohjelmista

Villahousupakko, 1977

Kylmänä talvipäivänä isä pakottaa Timon pukemaan farkkujen alle nöyryyttävät, paikatut villahousut. Paikkana punainen sydän! Timo pelkää, että koulun lääkärintarkastuksensa hänen villahousunsa paljastuvat, ja kaverit nauravat hänelle. Ainekirjoitukseen
keskittymisestäkään ei tule mitään. Lastennäytelmä on TV1 Lasten- ja nuorten toimituksen tuotanto vuodelta 1977.
Rooleissa mm.: Kyösti Väntänen - Timo, Juha Hyppönen - isä, Pirkkoliisa Tikka - opettaja,
Esa Pakarinen jr - lääkäri, Heikki Kahila - uutistenlukija
Käsikirjoitus - Asko Martinheimo
Laulujen sanat - Kaarina Helakisa
Musiikki - Kari Rydman ja Hillel Tokazier
Ohjaus - Raili Rusto

Koko kaupungin Vinski, 1969

Ken on hulivili kaupungin? Erikoisia kykyjä omaava poika Vinski selvittelee kimurantteja pulmia Hömpstadin kaupungissa. Miten on mahdollista, että herra Haljuliini vaihtaa nimensä Haitulitiiksi ja korttiringin ukot alkavat auttaa eukkojaan. Apteekkarilta ostettu näkymättömyyspulveri antaa mahdollisuuden moneen, “päin seiniä - seiniä päin”. Aapelin nuortenkirjaan perustuva tarina on TV1 Lasten- ja nuorten toimituksen tuotanto vuodelta 1969.
Rooleissa mm.: Pekka Kaartinen - Vinski, Tarmo Manni - apteekkari, Pekka Autiovuori - herra Haljuliini / Haitulitii, Maija Karhi - äiti, Aarno Sulkanen - isä, Kaarlo Wilska - Kulku-Roope
Käsikirjoitus - Tuovi Puupponen
Laulujen sanat - Pertti Reponen .
Musiikki - Kari Rydman
Ohjaus - Raili Rusto ja Leena Paavonen .

Vinski ja Vinsentti, 1970

Näkymättömyyspulveria ei ole enää saatavilla. Apteekkari tutustuttaa Vinskin harakkaan, jota tosin ei saa sanoa harakaksi. Kun Hömpstadin kaupunkiin tulee sirkus, niin Vinskillä ja Vinsentillä alkavat kiireet. Kuka vie kultasepänliikkeestä arvoesineitä? Aapelin nuortenkirjaan perustuva tarina on TV1 Lasten- ja nuorten toimituksen tuotanto vuodelta 1970.
Rooleissa mm.: Pekka Kaartinen - Vinski, Tarmo Manni - apteekkari ja Vinsentin ääni, Maija Karhi - äiti, Aarno Sulkanen - isä, Kaarlo Wilska - Kulku-Roope, Keijo Komppa - ylineuvos Pumpman, Ilari Paatso - konstaapeli
Käsikirjoitus - Tuovi Puupponen
Laulujen sanat - Pertti Reponen .
Musiikki - Kari Rydman
Ohjaus - Raili Rusto ja Leena Paavonen

Aikapoika ja mono, 1976

Petristä tulee perheen 'aikapoika', kun uusi vauva syntyy. Petrin on vaikea hyväksyä uutta tilannetta, kunnes avuksi tulee ihmeellinen puhuva mono, jonka kanssa Petri järjestää yllätyksiä vuoroin pikku-Petrinä, vuoroin aikuisen äänellä. Mono ei päästä Petriä itseäänkään ihan helpolla. Lasten elokuva on TV1 Teatteritoimituksen tuotanto vuodelta 1976.
Rooleissa mm.: Kyösti Väntänen - Petri, Tauno Söder - Monon ääni, Tarmo Manni - Aikapojan ääni, Milja Luukko - äiti, Timo Virkki - isä, Kaisa Martinkauppi - Jaana, Minna Salo - Orvokki, Ismo Kallio - opettaja Miettinen, Pekka Saaristo - kersantti Arvola, Maija-Leena Soinne - rouva Laatikainen
Käsikirjoitus - Jussi Helminen
Musiikki - Kari Rydman
Ohjaus - Raili Rusto
Ohjelma voitti parhaan ohjelman palkinnon ja palkinnon parhaasta käsikirjoituksesta Tshekkoslovakian television järjestämässä lasten- ja nuorten ohjelmien Prix Danube –kilpailussa vuonna 1977.

Minä, siili ja trumpetti, 1983

Isä vetää Ailun pään klaniksi ja niin käynnistyy isän ja pojan matka kesäksi saareen maaseudulle. Isä urakoi siltatyömaalla ja Ailu viettää päivät yksin. Kekseliäisyys on koetuksella, kun ympärillä on vain aikuisia omine kiireineen ja koukeroineen. Ailun ikiomaa seuraa ovat ympäröivä luonto, trumpetti ja siili. Koko perheen elokuva on TV1 Lasten- ja nuorten toimituksen tuotanto vuodelta 1983.
Rooleissa mm.: Kimmo Lempinen - Ailu, Risto Salmi - Ailun isä, Esko Pesonen - Kettunen, Sirkku Grahn - Kettusen vaimo, Timo Torikka - Jore, Jaana Järvinen - Lea
Käsikirjoitus ja ohjaus - Matti Ijäs
Musiikki - Bert Karlsson

Ystävyyden saari, 1984

Kymmenvuotias helsinkiläispoika Antti on tullut saaristoon lomalle äitinsä kanssa. Äiti kirjoittaa yötä päivää ja Antti juoksentelee omilla teillään. Hän kohtaa saariston lapsia ja ystävystyy heidän kanssaan. Loman loppuessa ero Ellinorasta on vaikeampaa kuin Antti ikinä saattoi aavistaa. Ohjelma on TV1 Lasten ja nuorten toimituksen tuotanto vuodelta 1984.
Rooleissa mm.: Paavo Westerberg - Antti, Ellinor Jansson - Ellinora, Peter Westerberg - Erik,
Elli Castrén - äiti, Hanna Westerberg - Helga Josefiina, Jaakko Kytömaa - suntio
Käsikirjoitus - Caj Westerberg
Ohjaus - Raili Rusto
Ohjelma voitti lasten näytelmäsarjan ensimmäisen palkinnon Golden Chest -TV-teatterifestivaaleilla Plovdivissa, Bulgariassa vuonna 1984.

Lintutyttö, 1985

Irmeli uppoaa usein mielikuvitusmaailmaansa. Kukaan ei ymmärrä Irmelin maailmaa kotona tai koulussa. “Ne on niitä Irmelin juttuja.” Tytön elämä muuttuu, kun hän ystävystyy vanhan lehtorin kanssa, joka osaa myös kuvitella. Ohjelma on TV1 Lasten ja nuorten toimituksen tuotanto vuodelta 1985.
Rooleissa mm.: Mia Ehrnrooth - Irmeli, Ola Johansson - lehtori, Hannele Laaksonen - äiti / Schiranza, Petri Johansson - talonmies, Pirjo Littunen - opettaja, Lassi Junkkarinen - Seppo
Käsikirjoitus - Tarja Istala
Musiikki - Esa Helasvuo
Ohjaus - Raili Rusto

Kolmas pyörä, 1989

Nora muuttaa uuteen kotiin ja kouluun, mutta tutustuminen uusiin ystäviin ei ota sujuakseen. Lohtua tuntuu tuovan vain päiväkirja. Myös Pipsan ja Jonnan ystävyys joutuu koetukselle Noran muuton myötä. Tyttöjen yritys ystävystyä keskenään on hankalaa. Onko jonkun aina oltava ylimääräinen kolmas pyörä? Ohjelma on TV1 Lasten ja nuorten toimituksen tuotanto vuodelta 1989.
Rooleissa mm,: Heini Miettinen - Nora, Elisa Salo - Pipsa, Juulia Salonen - Jonna,
Tiina Harpf - Jonnan äiti, Saana Saarinen - Pipsan äiti, Juha Hyppönen - Noran isä, Elmo Saarelainen - Pikku-Ville
Käsikirjoitus - Ilse Rautio
Ohjaus - Raili Rusto

Keskustele
  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Areenan käyttö jatkaa kasvuaan

    Areenan käyttö on vuoden aikana kasvanut kovaa vauhtia

    Kesän lähestyessä on hyvä tilaisuus katsoa, miten Areenan käyttö on kehittynyt. Ja kehitystä selvästi on. On ilo huomata, että suomalaiset ovat ottaneet Areenan aiempaa aktiivisempaan käyttöön monilla eri laitteilla. Areena on edelleen Suomen arvostetuin verkkopalvelu ja suositumpi kuin esimerkiksi kansainvälinen suoratoistojättiläinen Netflix.

  • Kirjautumalla enemmän irti Yle Areenasta

    Kirjautuminen helpottaa Areenan käyttöä

    Areenaa on jo jonkin aikaa muutettu ohjelmakirjastosta henkilökohtaisesti jokaista käyttäjää palvelevaksi video- ja audiopalveluksi. Henkilökohtaisuus toteutuu erityisesti silloin, kun käyttäjä kirjautuu Areenaan. Yle Tunnus on monissa Ylen palveluissa käytössä oleva kirjautumispalvelu, jonka avulla käyttäjä voi tunnistautua ja saada parempaa henkilökohtaista palvelua.