Hyppää pääsisältöön

Lakeuksien savanni

Itseoppineen taiteilijan Alpo Koivumäen pihapiirissä asustaa noin sata jätemateriaalista tehtyä eläintä

Kun pellot pantiin pakettiin EU:n myötä, alkoi Alpo Koivumäen elämässä uusi luku. Hän alkoi tehdä kotipihalleen eläinveistoksia, joista syntyi lopulta kokonainen savanni. Romumetallista, puusta, kumista ja jätemuovista tehdyt eläimet ovat ihastuttaneet taidenäyttelyissä ulkomaita myöten.

Koriste
Koriste koristeet

Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla
Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla kartat,egenland_karta

Pohjalaisella pihamaalla kaikuu päättäväinen pauke, kun taiteilija Alpo Koivumäki paukuttaa vasaralla juomatölkkiä littanaksi.

– Se olisi saanut tuosta olla soukempi, mutta laitan sen nyt…

Alpo sovittaa tölkistä ja heijastimesta muovaamaansa silmää uusimmalle luomukselleen.

– Tuo harja on tehty muovisista viinapulloista, mutta minä en ole tyhjännyt yhtään. Niitä tuodaan värkiksi mulle.

Kun sopiva kohta on löytynyt, Alpo poraa silmän paikalleen. Heijastinsilmä vilkkuu elävästi. Otuksen kyljessä lukee “Villasarvikuono, elänyt Siperian aroilla 14 000 vuotta sitten”.

Lippalakkipäinen mies tekee vanhasta juomatölkistä silmää Villasarvikuono-veistokselle.
Lippalakkipäinen mies tekee vanhasta juomatölkistä silmää Villasarvikuono-veistokselle. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,jätteet,työkalut,alpon savanni
Mies tekee suurta, jätemateriaalista tehtyä villasarvikuono-veistosta.
Mies tekee suurta, jätemateriaalista tehtyä villasarvikuono-veistosta. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,Villasarvikuono,egenland_nummijärvi

Villasarvikuono on kohta valmis ja liittyy muiden Alpon savannin eläinten joukkoon täällä Kauhajoen Nummijärven kylässä, Alpon kotipihan näyttelyssä.

Entisellä perunapellolla ja sen ympäristössä majailee värikäs joukko eläimiä, yllä huojuvat kaljatölkkipalmut. Keskellä aukeaa hymyilee nainen, käärme käsissään.

Alpon veistokset ovat ilmekkäitä ja eläimet on kuvattu usein liikkeessä: Sarvikuonot samoilevat ruohikossa, sonni on hyökkäämässä sarvet tanassa. Kotka levittää siipensä ja hirvi astelee ylväästi ympärilleen tähyillen.

Syyskuinen tihkusadekaan ei näitä elinvoimaisia eläimiä lannista.

Maanviljelys loppui – tilalle tuli taide

Tavatessa ja kättä puristaessa Alpon katse on ujo, mutta arkuus haihtuu ja silmiin syttyy innostunut tuike, kun hän pääsee kertomaan veistoksistaan:

– Yleensä katson ensin kuvasta ja yritän sitä mittasuhdetta saada mahdollisimman likelle. Sanotaan, että se on kuvan ja oman ajattelun kompromissi, mistä se tulee.

Traktorinrenkaasta tehty karhuemo seisoo poikasineen hetteikön reunassa epäröiden. Toinen poikanen hiipii lähemmäs, toinen pakenee emonsa jalkoihin.

– Tämä rengas on mielenkiintoinen materiaali. Jos sen kääntäisi toisin päin, niin se hyvin paljon matkisi hylkeennahkaa, Alpo miettii.

– Ja rengas on siitäkin hyvä materiaali, että eihän luonnon eläimissä suoraa pintaa oikein ole.

Autonrenkaista ja muusta jätemateriaaleista tehty karhu.
Autonrenkaista ja muusta jätemateriaaleista tehty karhu. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,karhu,egenland_nummijärvi

Autonrenkaista ja muista jätemateriaaleista tehdyt karhuemo ja poikaset.
Autonrenkaista ja muista jätemateriaaleista tehdyt karhuemo ja poikaset. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,jätteet,karhu,egenland_nummijärvi

Jo lapsena Alpo maalasi vesiväreillä ja veisteli puusta pikkulintuja, mutta ajan veivät sitten arjen askareet. Taide palasi elämään takaisin myöhemmin.

Näyttelyistä, ulkomaan residensseistä ja muusta huomiosta hän ei osannut aloittaessaan haaveillakaan. Oli vain tärkeää tehdä jotain ja toteuttaa itseään.

Pitkään Alpo eli maanviljelijän arkea, asui synnyinkodissaan kolmen iäkkään tätinsä kanssa, viljeli maata ja hoiti karjaa. Nummijärveä kauemmas ei juuri tullut asiaa, välillä käytiin kaupassa Kauhajoen keskustassa.

Vuonna 1995 alkoi uusi vaihe, kun viljely kävi kannattamattomaksi. Melkein kuusikymppinen, riuska mies ei jaksanut olla tyhjän panttina.

Alposta kuoriutui kokopäiväinen taiteilija.

Hän alkoi tehdä eläinveistoksia. Ensimmäisenä syntyi kurki.

– Ihailin kurjen lentokuvaa, tällekin oli tarkoitus tehdä semmoinen kaula, kun isot linnut juoksee kaula oikosena ja irtoaa maasta. Mutta kun mettästä löysin tuommoisen oksan kaulaksi, mulla oli kiusaus pistää sille se. Ei se nyt lentohon lähre, se jäi tänne savannille.

Metallista ja puusta tehty kurki-veistos.
Kaikki alkoi kurjesta. Metallista ja puusta tehty kurki-veistos. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,Kurki,egenland_nummijärvi

En skulptur som föreställer ett lejon, gjord av skrotmetall.
En skulptur som föreställer ett lejon, gjord av skrotmetall. Kuva: Yle/Kaisa Kumpula veistos

Romu- ja jätemateriaalista tehtyjä lintu-veistoksia.
Romu- ja jätemateriaalista tehtyjä lintu-veistoksia. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,jätteet,linnut,alpon savanni

Veistokset syntyvät muun muassa romumetallista, vanhoista autonrenkaista, jätemuovista ja puusta. Niitä lähiseudun asukkaat tuovat Alpolle materiaaleiksi.

Vuosien työ maanviljelijänä on koulinut Alposta taitavan työkalujen käyttäjän. Vaikka ikää on jo karttunut, hän jaksaa vielä nostella raskaitakin lasteja.

Mulla on ollut alusta alkaen hyvä itsetunto, en ole yhtään pelännyt, että muut nauraisivat.― Alpo Koivumäki

Pohjanmaan perukoilta maailmalle ystävän avulla

Loviisa Kautiainen vieraili ensimmäisen kerran savannilla vuonna 1998. Silloin Alpon pihalla käyskenteli jo parisenkymmentä eläintä.

– Hämmästyin ja ihastelin Alpon otuksia, ne olivat niin voimakkaita ja persoonallisia. Mietin, että miten ihmeessä täällä Kauhajoen perukoilla syntyy noin yksilöllistä ja hienoa jälkeä. Muistan nuo tunnelmani vieläkin.

Myös itse taiteilija teki vaikutuksen tultuaan tuvasta tervehtimään vieraita. Ujo, harvasanainen ja kiltin oloinen mies oli vastakohta teoksilleen.

Loviisa ystävystyi Alpon kanssa.

Sitten silmiin osui ilmoitus Maaseudun sivistysliiton kampanjasta, jossa kartoitettiin maaseudun taiteilijoita ja kehotettiin ilmiantamaan ITE-taiteilija.

Loviisa päätti kertoa kampanjalle Alposta ja ryhtyi itse tämän avustajaksi. Hän kuskasi Alpoa näyttelyihin ja auttoi käytännön asioissa. Nummijärvellä koko elämänsä asuneelle Alpolle näyttelyt ja muu julkisuus merkitsi suurta muutosta.

Nainen seisoo sarvikuono-veistoksen vieressä sitä katsellen, ja hymyilee.
Loviisa Kautiainen ihastui Alpon ilmeikkäisiin eläimiin. Nainen seisoo sarvikuono-veistoksen vieressä sitä katsellen, ja hymyilee. Kuva: Yle / Rasmus Tåg nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,jätteet,Loviisa Kautiainen

– Kun Alpon töitä oli esillä Helsingin kaupungin taidemuseossa vuonna 2001, oli matka Helsinkiin Alpon elämän toinen. Ensimmäisen Alpo teki vuonna 1959, kun hän makasi armeija-aikaan kuukauden Tilkan sairaalassa keuhkokuumeen vuoksi, kertoo Loviisa.

Loviisa on myös matkustanut Alpon mukana ulkomaille, näyttelyihin ja residensseihin ja toiminut käännösapuna.

– Vaikka Alpo osaa muun muassa englantia hienosti, sen puhuminen ja ymmärtäminen on hänelle välillä haasteellista, kun hän opiskellut kieliä yksin.

Romuraudasta ja muista jätemateriaaleista tehdyn veistoksen yksityiskohta, jossa ulpukoita ja niiden lehtiä.
Romuraudasta ja muista jätemateriaaleista tehdyn veistoksen yksityiskohta, jossa ulpukoita ja niiden lehtiä. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,jätteet,ulpukat,alpon savanni
Yksityiskohta romumetallista tehdystä sinivalas-veistoksesta.
Yksityiskohta romumetallista tehdystä sinivalas-veistoksesta. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,jätteet,Sinivalas,alpon savanni

Alpo on kutsuttu residensseihin Ranskan La Fabuloserie -museoon sekä kahdesti Kartause Ittingen-museoon Sveitsin Frauenfeldiin, joille hän on tehnyt veistokset paikan päällä.

Veistokset on otettu innostuneesti vastaan. Kartause Ittingen-museon johtaja Markus Landert on ihaillut Alpon läheistä suhdetta eläimiin ja mystistä ymmärrystä eläinten luonteesta.

Sveitsiläinen ITE-taiteen keräilijä Max Ammann on puolestaan hämmästellyt sitä, miten luova materiaalinkäyttäjä Alpo on.

Alpon töitä on ollut esillä laajasti Suomessa ja ulkomailla myös Venäjällä, Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa, Unkarissa, Hollannissa ja Norjassa.

Romumetallista ja muista jätemateriaaleista tehty kotka-veistos.
Romumetallista ja muista jätemateriaaleista tehty kotka-veistos. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,jätteet,kotkat (petolinnut),alpon savanni
Kumista, romumetallista ja muista jätemateriaaleista tehty virtahepo-veistos, taustalla palmu.
Kumista, romumetallista ja muista jätemateriaaleista tehty virtahepo-veistos, taustalla palmu. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,jätteet,virtahepo,alpon savanni
Muovista ja muusta jätemateriaalista tehty nainen Alpon savannilla.
Muovista ja muusta jätemateriaalista tehty nainen Alpon savannilla. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,jätteet,nainen,alpon savanni

Loviisa toimii nyt hankevetäjänä Kauhajoki-Seura ry:n Kaikki kotona -hankkeessa.

Yleensä kesäaikaan Alpon töitä on näyttelyissä eri puolella Suomea ja muissa maissa. Silloin savannilla käy eniten vierailijoita, mutta on vähiten nähtävää.

Kesäkaudelle 2018 melkein kaikki Alpon työt koottiin kotipihan savannille nähtäväksi.

Taiteen tekeminen teki näkyväksi

Alpo esittelee työskentelyaluettaan ja valmisteilla olevaa amurintiikeriä. Keltaisista, mustista ja valkoisista muovisuikaleista tulee tiikerille turkki.

– Tämä on aivan valtavan hyvää materiaalia. Mulle tuodaan paljon rikkimenneitä saaveja, sankoja ja pusseja ja sitä peitemuovia, jota käytetään pelloilla suojana.

Alpolle on tärkeää, että ihmiset näkevät hänen töitään. Hän on kertonut, että maanviljelijänä hän koki itsensä näkymättömäksi. Nyt hänet nähdään ja hän itse kertoo ujostelematta töistään.

– Mulla on ollut alusta alkaen hyvä itsetunto, en ole yhtään pelännyt, että muut nauraisivat. Ehkä olen jossain muussa kohdassa arka, mutta tässä kohdassa en osaa olla, Alpo toteaa.

Kesällä 2018 vieraskirjaan kertyi lähes 3000 nimeä. Mieleen on jäänyt muun muassa kenialaisen naisen kommentti: “Tee näitä, että maailma olisi parempi.”

Rojuja pihamaalla ja taustalla nainen, joka osoittaa jotakin.
Alpo käyttää taiteessaan kaikenlaista jätettä, lasia lukuunottamatta. Rojuja pihamaalla ja taustalla nainen, joka osoittaa jotakin. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,materiaali,jätteet,Loviisa Kautiainen
Nauloja, ruuvari ja muita työkaluja pölkyn päällä pihamaalla.
Hän rustaa työkalunsakin itse. Nauloja, ruuvari ja muita työkaluja pölkyn päällä pihamaalla. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,työkalut,egenland_nummijärvi
Vesivärimaalaus hautovasta teerestä.
Vesivärimaalaus lapsuudesta. Tämän teeren Alpo maalasi 13-vuotiaana. Vesivärimaalaus hautovasta teerestä. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,vesivärimaalaus,teeri,egenland_nummijärvi

"Lepo on ideoiden pesä – Rest is a nest of ideas" Savannilla sijaitseva kyltti kertoo Alpon periaatteesta. Koko aikaa hän ei aherra taiteensa parissa, vaan lepää, esimerkiksi sunnuntaisin.

Kun Alpo ei tee veistoksiaan, hän opettelee kieliä, kuten venäjää, ranskaa ja englantia. Hän myös kirjoittaa runoja ja harrastaa karaokea.

– Eipä sitä pysty olemaan tekemättä mitään. Teen taidetta ja sitten kun kylläännyn siihen, niin opiskelen kieliä. Aina on kiinnostusta toiseen.

Pian Alpon savanni nukahtaa talviunille ja eläimet peitellään pressujen alle.

Taiteilija jatkaa teoksiensa työstöä sisätiloissa. Valmistumassa on ainakin yksi iso hirvi ja useampia pienempiä savannin asukkaita. Välillä voi opiskella kieliä ja käydä karaokessa. Ja hankkia inspiraatiota lepäämällä.

Kolme ihmistä seisoo aukean laidalla, etualalla kyltti, jossa lukee 'näyttely'.
Savanni aukeaa yleisölle taas huhtikuun lopussa ja kesällä 2019 siellä juhlitaan muun muassa Alpon 80-vuotispäivää. Muutakin on suunnitteilla, kuten ITE-taide -työpaja ja pop-up -kahvila. Kolme ihmistä seisoo aukean laidalla, etualalla kyltti, jossa lukee 'näyttely'. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula nykykansantaide,Nummijärvi,Kauhajoki,taide,veistos,veistospuistot,eläimet,taiteilijat,savannit,jätteet,alpon savanni
Suosittelen lämpimästi käymään Alpon Savannilla Kauhajoen Nummikylässä. Alpo on luonut kotipihallensa oman maailman. Hän tekee muiden hylkäämästä romusta ja luonnonpuusta ilmeikkäitä elävän näköisiä eläimiä.― Yleisövinkki / Egenland

Videot: Rasmus Tåg

Suomen kartta, jossa merkittynä Nummijärvi Kauhajoella.
Karttaa klikkaamalla pääset karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Suomen kartta, jossa merkittynä Nummijärvi Kauhajoella. Kuva: Yle kartat,Nummijärvi,Kauhajoki,egenland_nummijärvi
Grafiikkaa: sininen viiva, oikealla sininen nuoli
Grafiikkaa: sininen viiva, oikealla sininen nuoli

Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 2700 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!