Orankin villi taidemetsä
“Onko tämä taideteos vai kaatunut aita?” Ympäristötaidenäyttely metsässä, rajan pinnassa Pellossa kutsuu eksymään ja ihmettelemään. Taiteilijat ympäri maailmaa ovat luoneet Orankiharjulle kymmenien teoksien kokoelman.
Eksynyt tyyppi metsässä, joka ehkäpä kuvastaa eksyneisyyttä meissä kaikissa, iästä riippumatta.
Näin luonnehtii kuvataiteilija Essi Korva teostaan, jonka äärellä seisomme. Riipaiseva katse porautuu hauraista kasvoista suoraan kohti. Veistos pysäyttää, saa kenties miettimään ja tuntemaan yhtä jos toista, eikä se ole taiteilijasta yhtään huono juttu.
Varvikossa kyyhöttävä lapsenomainen hahmo on ehtinyt kokea metsässä jo useamman talven ja kesän ja sen kipsinen keho on alkanut vähitellen murentua.
Eksynyt siis hajoaa, väistämättä. Vierailijaa tieto kauhistuttaa. Niin upea teos!
Hajoaminen on tietoinen valinta ja osa teoksen elinkaarta, Korva kertoo.
– Se jotenkin muuttuu herkemmäksi ja eksyneemmäksi, kun se murenee, unohtuu ja katoaakin ehkä. Siinä on sellainen ajatus, että olet eksynyt tai sitten löydetty. Samalla voit olla myös unohdettu ja lopulta hävinnyt.
Eksynyt on yksi Oranki Art -ympäristötaidenäyttelyn reilusta 80 teoksesta. Tämä näyttely tosin sijaitsee perinteisistä galleria- ja museotiloista poiketen länsilappilaisessa metsässä, Pellon kunnassa ja Orangin kylässä.
– Met kierrethiin ympäri sitä paikkaa ja naurethiin. Ihmeteltiin, että “mikä tämä on? Onko tämä aito taideteos vai onko tämä vain kaatunut aita?”, muistelee pellolainen Kaisa Enbuska ensivisiittiään Oranki Artiin lukiolaisena.
Lähiseudulla Lapissa taidemetsä tiedetään, mutta Enbuskan mielestä se saisi olla laajemmaltikin tunnettu. Paikka kun on auki kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina eikä pääsymaksuja peritä.
– Se on niin erilainen, keskellä metsää ja kaiken kaikkiaan sellainen että se on koettava itse!
Että saisi katsojan “miettimään kummastuneena, mikä maisemassa on vialla” – siinä voisi olla Oranki Artin tavoite, kommentoi alusta asti mukana ollut taiteilija Tuomas Korkalo lehtihaastattelussa ensimmäisen näyttelyn aikaan vuonna 2001.
Kuulostaa siltä, että tavoite on toteutunut? Vuonna 2018 samasta paikasta tavoitettu taiteilija nyökkäilee.
– Ympäristö saattaa tehdä sen, että avaa silmät eri tavalla ja alkaa katsella maaston muotoja tai kiviä: miten ne on sijoittuneet tai olisiko tuossa teos vai ei.
– Se onkin aika mukava juttu, että asia jää katsojan pähkäiltäväksi, jatkaa Pekka Syväniemi, toinen näyttelyn perustajista.
Päämääränä on ollut halu tarjota taidetta kaikille ja muistuttaa, että taide on tarkoitettu kaikkien koettavaksi.
Vuonna 2001 perustetusta Oranki Artista on kehittynyt Suomen suurimpia ja kansainvälisesti tunnetuimpia ympäristötaidenäyttelyitä.
Alun perin ajatuksena oli tosin tehdä taidetta luonnossa pienen kaveriporukan kesken ja pitää koko homma salaisuutena, Syväniemi ja Korkalo kertovat. Se päätös piti perua melkein heti.
– Kun tästä alkoi kehittyä tällainen hieno puisto, niin olihan se mukava avata yleisölle, Syväniemi sanoo.
Suuren yleisön huomiota ei kuitenkaan olla Syväniemen ja Korkalon mukaan tavoiteltu, vaan ennemminkin on haluttu tarjota kävijöille irtiottoa tavalliseen arkeen ja toisaalta laajentaa Lapin taidetarjontaa. Yhtenä päämääränä on ollut halu tarjota taidetta kaikille ja myös muistuttaa, että taide on tarkoitettu kaikkien koettavaksi.
Kun ei ole byrokratiaa, niin tänne saa melkein tehdä mitä ikinä kerkeää.
Oranki Art saattaa olla maailman pohjoisin vastaava taidepuisto, arvioi yhdysvaltalainen taidekriitikko Jeff Huebner vuonna 2011 Sculpture Magazine -aikakauslehteen kirjoittamassaan artikkelissa.
Sijainti Napapiirin pohjoispuolella onkin yksi Oranki Artin erikoisuuksista. Kesällä täällä voi vierailla auringonpaisteessa vaikka keskellä yötä.
Yötön yö toimii myös taiteilijoiden innoittajana, sillä teokset syntyvät vuosittain juhannuksen alla järjestettävässä työpajassa.
Näyttelyn järjestämistä on helpottanut se, että harju on Syväniemen mailla.
– Kun ei ole byrokratiaa, niin tänne saa melkein tehdä mitä ikinä kerkeää.
Samasta syystä teoksia ei myöskään tarvitse poistaa näyttelyn jälkeen, vaan ne saavat jäädä paikoilleen, sen mitä luonnonvoimilta kestävät.
Yhtäkkiä metsäisestä rinteestä kuuluu lähestyvää ryskettä, koirako siellä? Ei: ohitsemme hölkkää kaksi poroa!
Puolukat ovat kypsyneet kirkkaan punaisiksi. Täällä voi jäädä mättään päälle istuskelemaan, maistella marjoja, laittaa silmät kiinni ja kuunnella tuulta. Tai maansiirtokoneita, jotka ahertavat aivan harjun vieressä soramontulla.
Syväniemen mailla taideteokset ovat turvassa, kun naapurissa rouhitaan maaperää.
Luonnossa oleva taide haastaa meidät miettimään keitä olemme ja mikä on paikkamme luonnon kiertokulussa, totesi Lapin yliopiston professori Timo Jokela yhdysvaltalaiskriitikko Huebnerin artikkelissa Oranki Artiin liittyen.
Tärkeää on se, että taiteilija ottaa teosta tehdessään huomioon ympäröivän luonnon ja lisäksi ympärillä jo olevat teokset, Tuomas Korkalo sanoo. Hänen mukaansa Orankin näyttelyä voi luonnehtia käsitteellä paikkasidonnainen taide: taideteos tehdään siis nimenomaan tiettyyn paikkaan eikä siirreltäväksi galleriatilasta toiseen.
Syväniemen mukaan Orankiin on haluttu myös mahdollisimman erilaisia teoksia, eikä materiaaleja ole rajoitettu esimerkiksi pelkkiin luonnonmateriaaleihin.
Essi Korva on tehnyt näyttelyyn vuosien varrella useampia teoksia. Hänen mielestään on kiinnostavaa nähdä, miten erilaiset materiaalit reagoivat säähän, mitä on vaikka ensimmäisen tai muutaman talven jälkeen jäljellä. Siksi on hienoa, että taiteilija voi rakentaa teoksen haluamistaan aineksista.
– Mulle tämä edustaa kokonaisuudessaan taiteilijan vapautta suurimmassa mittakaavassa, että voi antaa niille villeimmillekin ideoille vapauden. Ja sitten jos oikein paha ujous iskee, niin voi mennä vähän kauemmaksi pusikkoon tekemään sen teoksen, eikä kukaan välttämättä ikinä löydä sitä. Siinäkin oma hienoutensa.
Taiteilijan vapauteen sisältyy myös mahdollisuus korjailla teoksia, jos se on työlle eduksi. Ei kuulemma ole täysin pois suljettua, että hapertuvan Eksynyt-teoksen elinkaarta vähän pitkitettäisiin. Mikä helpotus.
Valitse reittisi ja koe Oranki Artin eri puolet:
Hilpeämpi Oranki
Voit selata kuvia klikkaamalla ja pyyhkäisemällä sivusuunnassa.
Hurjempi Oranki
Kaikki näyttelyn tämänhetkiset teokset ovat näkyvissä Oranki Artin nettisivujen kartalla.
Kylä nimeltä Oranki – täältäkö ne orangit ovat kotoisin?
Oranki Art on saanut eksoottiselta kuulostavan nimensä sijaintinsa mukaan eli Orangin kylältä. Nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa.
Epäillään, että nimi olisi vanhaa norjan kieltä ja merkitsisi köyttä, kertoo Pekka Syväniemi. Orankin lähistöllä sijatsevilla kylillä on myös samankaltaisia nimiä, kuten Ajanki, Juoksenki ja Karunki.
Ehkä on parempi, että se on arvoitus, Syväniemi toteaa:
– Me vitsaillaan, että täällähän me ne orangit kasvatetaan ja viedään Borneoon.
Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä
- Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
- Tähän mennessä olette lähettäneet Egenlandille yli 4000 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitsemme kiinnostavimmat.
- Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
- Egenlandin kaikki videot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
- Seuraa meitä Instagramissa!
EDIT 10.5.2019: Lisätty sisältöä artikkeliin.
EDIT 13.5. Lisätty linkki lopun karttaan.
