Hyppää pääsisältöön

Orankin villi taidemetsä

“Onko tämä taideteos vai kaatunut aita?” Ympäristötaidenäyttely metsässä, rajan pinnassa Pellossa kutsuu eksymään ja ihmettelemään. Taiteilijat ympäri maailmaa ovat luoneet Orankiharjulle kymmenien teoksien kokoelman.

Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla
Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla kartat,egenland_karta

Koriste
Koriste koristeet
Eksynyt tyyppi metsässä, joka ehkäpä kuvastaa eksyneisyyttä meissä kaikissa, iästä riippumatta.

Näin luonnehtii kuvataiteilija Essi Korva teostaan, jonka äärellä seisomme. Riipaiseva katse porautuu hauraista kasvoista suoraan kohti. Veistos pysäyttää, saa kenties miettimään ja tuntemaan yhtä jos toista, eikä se ole taiteilijasta yhtään huono juttu.

Varvikossa kyyhöttävä lapsenomainen hahmo on ehtinyt kokea metsässä jo useamman talven ja kesän ja sen kipsinen keho on alkanut vähitellen murentua.

Eksynyt siis hajoaa, väistämättä. Vierailijaa tieto kauhistuttaa. Niin upea teos!

Lapsenmuotoinen vaaleasta massasta muotoiltu patsas, hiukset sammalta, katsoo kuvasta vasemmalle, taustalla metsää
Eksynyt on Essi Korvan teos vuodelta 2012. Lapsenmuotoinen vaaleasta massasta muotoiltu patsas, hiukset sammalta, katsoo kuvasta vasemmalle, taustalla metsää Kuva: Yle / Eva Pursiainen kuvataide,veistos,ympäristötaide,paikkasidonnainen taide,Oranki,Pello,egenland_oranki
Pitkähiuksinen nainen nojaa puunrunkoon, katsoo ohi kameran oikealle
Luonto inspiroi Essi Korvaa: – Luonto, ihmiset, eläimet. Ja mehän ollaan eläimiä. Pitkähiuksinen nainen nojaa puunrunkoon, katsoo ohi kameran oikealle Kuva: Yle / Eva Pursiainen kuvataiteilijat,taiteilijat,Oranki,Pello,ympäristötaide,taidenäyttelyt,Essi Korva

Hajoaminen on tietoinen valinta ja osa teoksen elinkaarta, Korva kertoo.

– Se jotenkin muuttuu herkemmäksi ja eksyneemmäksi, kun se murenee, unohtuu ja katoaakin ehkä. Siinä on sellainen ajatus, että olet eksynyt tai sitten löydetty. Samalla voit olla myös unohdettu ja lopulta hävinnyt.

Grafiikkaa: sininen viiva, oikealla siniset höyhenet
Grafiikkaa: sininen viiva, oikealla siniset höyhenet Grafik

Eksynyt on yksi Oranki Art -ympäristötaidenäyttelyn reilusta 80 teoksesta. Tämä näyttely tosin sijaitsee perinteisistä galleria- ja museotiloista poiketen länsilappilaisessa metsässä, Pellon kunnassa ja Orangin kylässä.

Puinen taideteos, kasvot puussa, lähikuva
Pertti Saari: Alkuperäisihminen (2011) Puinen taideteos, kasvot puussa, lähikuva Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala Oranki,Pello,egenland_oranki
Asetelma pöydällä, pullo, muovikukkia, taideteos
Susanne Stiegeler, Saksa: Nature Morte (2011) Asetelma pöydällä, pullo, muovikukkia, taideteos Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala Oranki,Pello,egenland_oranki
Läpinäkyvää harsomaista kangasta kiinnitettynä puihin, taideteos metsässä
Auli Bækkelund, Norja: Legend (2016) Läpinäkyvää harsomaista kangasta kiinnitettynä puihin, taideteos metsässä Kuva: Yle / Eva Pursiainen ympäristötaide,paikkasidonnainen taide,Oranki,Pello,metsät,egenland_oranki

– Met kierrethiin ympäri sitä paikkaa ja naurethiin. Ihmeteltiin, että “mikä tämä on? Onko tämä aito taideteos vai onko tämä vain kaatunut aita?”, muistelee pellolainen Kaisa Enbuska ensivisiittiään Oranki Artiin lukiolaisena.

Lähiseudulla Lapissa taidemetsä tiedetään, mutta Enbuskan mielestä se saisi olla laajemmaltikin tunnettu. Paikka kun on auki kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina eikä pääsymaksuja peritä.

– Se on niin erilainen, keskellä metsää ja kaiken kaikkiaan sellainen että se on koettava itse!

Nainen viininpunainen huivi kaulassa ja vihreä hupputakki päällä hymyilee ja katsoo kameraan, taustalla jokimaisema
Kaisa Enbuskalle Oranki Artista on tullut vuosien varrella kestosuosikki, erityisesti iltalenkkikohteena. – Iltaisin sinne tulee jotenkin mystinen valo ja värit ovat voimakkaammat. Nainen viininpunainen huivi kaulassa ja vihreä hupputakki päällä hymyilee ja katsoo kameraan, taustalla jokimaisema Kuva: Yle / Eva Pursiainen Pello,Tornionjoki,Jokimaisemat,Kaisa Enbuska
Grafiikkaa: sininen viiva, oikealla siniset höyhenet
Grafiikkaa: sininen viiva, oikealla siniset höyhenet Grafik

Että saisi katsojan “miettimään kummastuneena, mikä maisemassa on vialla” – siinä voisi olla Oranki Artin tavoite, kommentoi alusta asti mukana ollut taiteilija Tuomas Korkalo lehtihaastattelussa ensimmäisen näyttelyn aikaan vuonna 2001.

Kuulostaa siltä, että tavoite on toteutunut? Vuonna 2018 samasta paikasta tavoitettu taiteilija nyökkäilee.

– Ympäristö saattaa tehdä sen, että avaa silmät eri tavalla ja alkaa katsella maaston muotoja tai kiviä: miten ne on sijoittuneet tai olisiko tuossa teos vai ei.

– Se onkin aika mukava juttu, että asia jää katsojan pähkäiltäväksi, jatkaa Pekka Syväniemi, toinen näyttelyn perustajista.

Kivennäköinen taideteos metsässä
Kun kiveä koputtelee, huomaa, ettei se olekaan aito. Ranskalaisen Emmanuelle Durons-Moreelin Näkymä (2002) on sementistä verkon päälle tehty taideteos. Kivennäköinen taideteos metsässä Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala Oranki,Pello,egenland_oranki
Vaaleita puunmallisia pieniä veistoksia maassa
Marjorie Woodruff, Yhdysvallat: Ghost Tree (2018) Vaaleita puunmallisia pieniä veistoksia maassa Kuva: Yle / Eva Pursiainen Oranki,Pello,ympäristötaide,paikkasidonnainen taide,kuvataide,egenland_oranki
Käpylehmiä kiipeämässä ylös mäntyyn, kuva alhaalta
Käpylehmät kiipeävät mäntyyn. Tiina-Liisa Kaalamo: Sydänkäpyset - mielikin kaarti (2018). Käpylehmiä kiipeämässä ylös mäntyyn, kuva alhaalta Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala Oranki,Pello,egenland_oranki
Kivi johon kiinnitettynä sarvia
Sakari Matinlaurin teos Takiainen on ollut mukana aivan alusta eli vuodesta 2001. Kivi johon kiinnitettynä sarvia Kuva: Yle / Eva Pursiainen Oranki,Pello,egenland_oranki
Päämääränä on ollut halu tarjota taidetta kaikille ja muistuttaa, että taide on tarkoitettu kaikkien koettavaksi.

Vuonna 2001 perustetusta Oranki Artista on kehittynyt Suomen suurimpia ja kansainvälisesti tunnetuimpia ympäristötaidenäyttelyitä.

Alun perin ajatuksena oli tosin tehdä taidetta luonnossa pienen kaveriporukan kesken ja pitää koko homma salaisuutena, Syväniemi ja Korkalo kertovat. Se päätös piti perua melkein heti.

– Kun tästä alkoi kehittyä tällainen hieno puisto, niin olihan se mukava avata yleisölle, Syväniemi sanoo.

Suuren yleisön huomiota ei kuitenkaan olla Syväniemen ja Korkalon mukaan tavoiteltu, vaan ennemminkin on haluttu tarjota kävijöille irtiottoa tavalliseen arkeen ja toisaalta laajentaa Lapin taidetarjontaa. Yhtenä päämääränä on ollut halu tarjota taidetta kaikille ja myös muistuttaa, että taide on tarkoitettu kaikkien koettavaksi.

Mies hattu päässä, pikkutakki päällä ja farkut jalassa metsäisellä polulla, taustalla kellertävä koira
Kuvataiteilija Tuomas Korkalon seurana oli Ruut-koira. Mies hattu päässä, pikkutakki päällä ja farkut jalassa metsäisellä polulla, taustalla kellertävä koira Kuva: Yle / Eva Pursiainen kuvataiteilijat,oranki,ympäristötaide,taidenäyttelyt,egenland_oranki
Hopeanhohtavalla foliolla päällystettyjä puita ristissä, taideteos
Tuomas Korkalon teos Happy Barricade vuodelta 2016. Hopeanhohtavalla foliolla päällystettyjä puita ristissä, taideteos Kuva: Yle / Eva Pursiainen Oranki,Pello,ympäristötaide,paikkasidonnainen taide,kuvataide,egenland_oranki
Kun ei ole byrokratiaa, niin tänne saa melkein tehdä mitä ikinä kerkeää.― Pekka Syväniemi

Oranki Art saattaa olla maailman pohjoisin vastaava taidepuisto, arvioi yhdysvaltalainen taidekriitikko Jeff Huebner vuonna 2011 Sculpture Magazine -aikakauslehteen kirjoittamassaan artikkelissa.

Sijainti Napapiirin pohjoispuolella onkin yksi Oranki Artin erikoisuuksista. Kesällä täällä voi vierailla auringonpaisteessa vaikka keskellä yötä.

Yötön yö toimii myös taiteilijoiden innoittajana, sillä teokset syntyvät vuosittain juhannuksen alla järjestettävässä työpajassa.

Värikkäitä kävynmuotoisia taideteoksia, rakennettu oluttölkeistä
Vuosien varrella työpajoihin on osallistunut yli 110 taiteilijaa. Ranskalaisen Sally Ducrow'n teos Oranki käpy (2012). Värikkäitä kävynmuotoisia taideteoksia, rakennettu oluttölkeistä Kuva: Yle / Eva Pursiainen Oranki,Pello,ympäristötaide,paikkasidonnainen taide,kuvataide,egenland_oranki
Suurikokoinen taideteos, rengas jossa kulkeutuu keskeltä ulkokehälle lankoja, kiinnitettynä pystyasennossa puihin
Tekijöitä on tullut ympäri maailmaa, mm. Meksikosta, Uudesta-Seelannista ja Japanista tai Etelä-Koreasta, kuten Ri Eung-Woo, jonka teos A Big Wheel for a Peaceful World on vuodelta 2014. Suurikokoinen taideteos, rengas jossa kulkeutuu keskeltä ulkokehälle lankoja, kiinnitettynä pystyasennossa puihin Kuva: Yle / Rasmus Tåg Oranki,Pello,egenland_oranki
Maastossa veneen mallinen taideteos
Taideteoksia on valmistunut yhteensä yli 300, mutta nykyinen lukumäärä on huomattavasti pienempi, sillä moni työ häviää vähitellen luontoon. Kuvassa Reijo Purasen Henkivene (2006). Maastossa veneen mallinen taideteos Kuva: Yle / Eva Pursiainen Oranki,Pello,egenland_oranki
Mies musta lippalakki päässä ja ruutupaita ja musta takki päällä metsässä
Täällä ei ole välikättä, jolta pitäisi kysyä kaikki luvat ja muut, toteaa Pekka Syväniemi Mies musta lippalakki päässä ja ruutupaita ja musta takki päällä metsässä Kuva: Yle / Rasmus Tåg Oranki,Pello,kuvataiteilijat,Pekka Syväniemi

Näyttelyn järjestämistä on helpottanut se, että harju on Syväniemen mailla.

– Kun ei ole byrokratiaa, niin tänne saa melkein tehdä mitä ikinä kerkeää.

Samasta syystä teoksia ei myöskään tarvitse poistaa näyttelyn jälkeen, vaan ne saavat jäädä paikoilleen, sen mitä luonnonvoimilta kestävät.

Mustan hautakiven näköinen taideteos, kultainen viivakoodi
Jouko Alapartasen Toimisto (2006) on tehty kestämään aikaa. Mustan hautakiven näköinen taideteos, kultainen viivakoodi Kuva: Yle / Eva Pursiainen Oranki,Pello,egenland_oranki

Yhtäkkiä metsäisestä rinteestä kuuluu lähestyvää ryskettä, koirako siellä? Ei: ohitsemme hölkkää kaksi poroa!

Puolukat ovat kypsyneet kirkkaan punaisiksi. Täällä voi jäädä mättään päälle istuskelemaan, maistella marjoja, laittaa silmät kiinni ja kuunnella tuulta. Tai maansiirtokoneita, jotka ahertavat aivan harjun vieressä soramontulla.

Syväniemen mailla taideteokset ovat turvassa, kun naapurissa rouhitaan maaperää.

Näkymä sorakuopalle, taustalla metsää
Näkymä harjun päädystä. Orankissa taide koetaan erityisessä ympäristössä, ja kokemuksessa on kontrasteja. Näkymä sorakuopalle, taustalla metsää Kuva: Yle / Eva Pursiainen Oranki,Pello,Sorakuoppa,egenland_oranki

Luonnossa oleva taide haastaa meidät miettimään keitä olemme ja mikä on paikkamme luonnon kiertokulussa, totesi Lapin yliopiston professori Timo Jokela yhdysvaltalaiskriitikko Huebnerin artikkelissa Oranki Artiin liittyen.

Tärkeää on se, että taiteilija ottaa teosta tehdessään huomioon ympäröivän luonnon ja lisäksi ympärillä jo olevat teokset, Tuomas Korkalo sanoo. Hänen mukaansa Orankin näyttelyä voi luonnehtia käsitteellä paikkasidonnainen taide: taideteos tehdään siis nimenomaan tiettyyn paikkaan eikä siirreltäväksi galleriatilasta toiseen.

Syväniemen mukaan Orankiin on haluttu myös mahdollisimman erilaisia teoksia, eikä materiaaleja ole rajoitettu esimerkiksi pelkkiin luonnonmateriaaleihin.

Kaksi pellistä rakennettua hahmoa, veistos
Ninni Korkalo: Steel hard (2010) Kaksi pellistä rakennettua hahmoa, veistos Kuva: Yle / Eva Pursiainen Oranki,Pello,egenland_oranki
Sinisävyinen pyramidinmuotoinen veistos, puinen kehikko ympärillä
Vladimir Zorin, Venäjä: Pyramid (2009) Sinisävyinen pyramidinmuotoinen veistos, puinen kehikko ympärillä Kuva: Yle / Eva Pursiainen pyramidi,Oranki,Pello,egenland_oranki
Puuhun naulattu hylly, jolla Timo K. Mukan kirjoja, selkämyksistä näkyy esim. Tabu
Pellolaisen kirjailijan Timo K. Mukan teoksia on aseteltu hyllylle Timo Vartiaisen teoksessa Tabu. Pihka (2016). Puuhun naulattu hylly, jolla Timo K. Mukan kirjoja, selkämyksistä näkyy esim. Tabu Kuva: Yle / Eva Pursiainen Oranki,Pello,ympäristötaide,paikkasidonnainen taide,Timo K. Mukka,egenland_oranki

Essi Korva on tehnyt näyttelyyn vuosien varrella useampia teoksia. Hänen mielestään on kiinnostavaa nähdä, miten erilaiset materiaalit reagoivat säähän, mitä on vaikka ensimmäisen tai muutaman talven jälkeen jäljellä. Siksi on hienoa, että taiteilija voi rakentaa teoksen haluamistaan aineksista.

– Mulle tämä edustaa kokonaisuudessaan taiteilijan vapautta suurimmassa mittakaavassa, että voi antaa niille villeimmillekin ideoille vapauden. Ja sitten jos oikein paha ujous iskee, niin voi mennä vähän kauemmaksi pusikkoon tekemään sen teoksen, eikä kukaan välttämättä ikinä löydä sitä. Siinäkin oma hienoutensa.

Taiteilijan vapauteen sisältyy myös mahdollisuus korjailla teoksia, jos se on työlle eduksi. Ei kuulemma ole täysin pois suljettua, että hapertuvan Eksynyt-teoksen elinkaarta vähän pitkitettäisiin. Mikä helpotus.

Grafiikkaa: sininen viiva, oikealla sininen nuoli
Grafiikkaa: sininen viiva, oikealla sininen nuoli

Valitse reittisi ja koe Oranki Artin eri puolet:

Kaikki näyttelyn tämänhetkiset teokset ovat näkyvissä Oranki Artin nettisivujen kartalla.

Grafiikkaa: sininen viiva, oikealla sininen nuoli
Grafiikkaa: sininen viiva, oikealla sininen nuoli

Kylä nimeltä Oranki – täältäkö ne orangit ovat kotoisin?

Oranki Art on saanut eksoottiselta kuulostavan nimensä sijaintinsa mukaan eli Orangin kylältä. Nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa.

Epäillään, että nimi olisi vanhaa norjan kieltä ja merkitsisi köyttä, kertoo Pekka Syväniemi. Orankin lähistöllä sijatsevilla kylillä on myös samankaltaisia nimiä, kuten Ajanki, Juoksenki ja Karunki.

Ehkä on parempi, että se on arvoitus, Syväniemi toteaa:

– Me vitsaillaan, että täällähän me ne orangit kasvatetaan ja viedään Borneoon.

Suomen kartta johon merkitty Pellon paikkakunta
Karttaa klikkaamalla pääset karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Suomen kartta johon merkitty Pellon paikkakunta Oranki,Pello,egenland_pello

Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 4000 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi on tulossa alkuvuodesta 2020! Seuraa meitä Instagramissa.

EDIT 10.5.2019: Lisätty sisältöä artikkeliin.
EDIT 13.5. Lisätty linkki lopun karttaan.