Hyppää pääsisältöön

Ylpeästi omaperäinen Reposaari

Reposaaresta löydät merimiesten kallioihin hakkaamia viestejä, rantaravintolan tunnelmaa, eksoottisia paarlastikasveja ja saaristomaisemia. 1800-luvun korskea kauppasatama on rauhoittunut tunnelmalliseksi puutalokaupunginosaksi, jossa outous on käännetty vahvuudeksi.

P.S. Kävele keskellä tietä, jos et halua erottua räpsööläisistä!

Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik
Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla
Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla kartat,egenland_karta

1. Takaranta ja kalliohakkaukset

Tämähän on oikea merellinen galleria!

Reposaaren Takarannalla taivaanrantaa täplittävät tuulimyllyt ja korvissa kuuluu vonkunaa, mutta jalkojen juuressa jokin vie ajatukset hetkessä 1800-luvun purjelaivojen tunnelmaan.

Kallioon hakattu teksti Paul K H Marcelin 1897
Kaukaisten maiden merimiehet ovat kirjaimellisesti jättäneet jälkensä Reposaaren rantakallioihin. Kallioon hakattu teksti Paul K H Marcelin 1897 Kuva: Yle / John Stark Reposaari,egenland_reposaari

Kirpakka kesätuuli taivuttaa mäntyjä, joista vanhimmilla ja sitkeimmillä saattaa olla ikää 140 vuotta. Ne näkivät siis, kun vuonna 1897 tällä samalla paikalla seisoi merimies.

Paul jätti porilaisrantaan nimensä muistoksi visiitistään. Blogiteksti tietää kertoa hänen seilanneen Suomen rannikolle Ranskasta.

Reposaari olisi saattanut jäädä yhdeksi länsirannikon tuulenpyyhkimistä ja asumattomista saarista. Otollinen sijainti ikivanhojen merenkulkureittien varrella ja Porin edustalla synnytti kuitenkin aikanaan Suomen vilkkaimman vientisataman nimenomaan tänne.

Laivat veivät mukanaan puuta ja tervaa, paluukuormana oli kaivattua tuontitavaraa: suolaa, viljaa, omenoita, tupakanlehtiä ja tietenkin kahvia. Lastin mukana tänne kulkeutui myös erilaisia ihmisiä ja ajatuksia.

1800-luvun puolivälistä lähtien eli yli 150 vuoden ajan näille rantakallioille on tultu hakkaamaan viestejä, jotka kertovat Porin edustalla olevan saaren kansainvälisestä historiasta. Kertovat ne paljon muutakin.

(Selaa kuvia klikkaamalla ja pyyhkäisemällä sivusuunnassa.)

Saarella on nykyisin noin 850 asukasta, mutta saarta fanittavassa Facebook-ryhmässä on yli 5000 jäsentä.

2. “Vaiks kui kaukan ja iha outoi ihmisii!”

Kauaa ei ehdi reposaarelaisen kanssa jutella, kun hän mainitsee tämän letkauksen, ilmeinen ylpeys äänessään. Tarinan mukaan – ja tarinoita Reposaaressa riittää – keskikaupungilla oli kuvailtu eräälle uusasukkaalle tulevaa kotipaikkaa näillä sanoilla, kun hän oli kertonut muuttoaikeistaan.

Suhteessa Poriin on säilynyt toverillinen piikittely, vaikka Reposaari on kuulunut kaupunkiin jo sentään vuodesta 1558. Silloin Juhana Herttua antoi sen vastaperustetun Porin kaupungin asukkaille “nautittavaksi ja käytettäväksi”. Pittoreskien puutalojen ja merellisten maisemien saari on ollut pitkään porilaisten kesäpaikka.

Linja-auto jossa numero 40 ja teksti keskusta, merkki Porin Linjat
Bussi vie Porin keskustaan puolessa tunnissa. 1950-luvulle asti Reposaareen pääsi vain vesiteitse. Linja-auto jossa numero 40 ja teksti keskusta, merkki Porin Linjat Kuva: Yle / John Stark linja-autot,Reposaari,Pori,egenland_reposaari

Eristäytyneisyys ja samalla vilkkaat yhteydet ulkomaille ovat synnyttäneet Reposaareen yhteisön, jota pitävät omaperäisenä niin ulkopuoliset kuin asukkaat itse.

Jotakin kertoo sekin, että saarella on nykyisin noin 850 asukasta, mutta saarta fanittavassa Facebook-ryhmässä on yli 5000 jäsentä.

Reposaari, ruotsiksi Räfsö ja tuttavallisesti Räpsöö, on selkeästi paikka, joka herättää tunteita.

Mies keltaisessa t-paidassa rannalla, taustalla rantakiviä ja sinistä taivasta
Saarella kommenttiin on tykästytty niin, että se on painettu tunnuslauseeksi t-paitoihin. “Me on käännetty se voiton puolelle!”, sanoo Jorma Holm. Mies keltaisessa t-paidassa rannalla, taustalla rantakiviä ja sinistä taivasta Kuva: Yle / John Stark Reposaari,Jorma Holm

Jorma Holm: reposaarelainen vuodesta 1950, syntynyt ja elänyt Reposaaressa koko ikänsä

Me ollaan vähän tämmöisiä outoja – se on varmaan sellaista reposaarelaista hirtehishuumoria. Keskikaupungilla ne pitää reposaarelaisia vähän outoina, ja me ollaan otettu siihen humoristinen ote ja tahdotaankin olla vähän outoja. Outoutta voidaan tulkita monellakin tavalla. Antaa jokaisen tulkita itse!

Aboriginaalin räpsööläisen erottaa vieraasta jo siitäkin, että hänellä on tapana kävellä keskellä katuja, autot väistäköön!

Täällä paikalliset ihmiset on myös vanhastaan tottuneet vieraisiin ihmisiin, merimiehiin ja kansainväliseen meininkiin. Siitä yksi hyvä osoitus on se, että kun täällä järjestettiin syksyllä 2015 hätämajoitusta turvapaikanhakijoille, heidät otettiin Räpsöössä avosylin vastaan.

Kun he siirtyivät saarelta kantakaupungin vastaanottokeskuksen kautta omilleen vuokralle ja töihin, räpsööläisten ja heidän välinen ystävyytensä sekä tiivis yhteydenpito on jatkunut esimerkiksi perhevierailujen muodossa.

Keltaisessa puutalossa katukyltti jossa teksti Perämiehenkatu, alla kyltti jossa venäjänkielistä tekstiä
Merellinen ja kansainvälinen historia näkyy myös kadunnimissä ja katukylteissä. Keltaisessa puutalossa katukyltti jossa teksti Perämiehenkatu, alla kyltti jossa venäjänkielistä tekstiä Kuva: Yle / John Stark Reposaari,egenland_reposaari
Reposaari eli paikalliskielellä Räpsöö on outo ja kiehtova yhdistelmä vanhaa ja uutta, kyräileviä perusporilaisia ja hippihenkisiä ikinuoria, kaupunkimaista puutaloasutusta ja luonnonvaraista saaristomaisemaa, hautovan lämpimiä pläkäpäiviä ja hyytävän kylmiä talvimyrskyjä.― Yleisövinkki / Egenland
Räpsööläisen erottaa vieraasta jo siitäkin, että hänellä on tapana kävellä keskellä katuja, autot väistäköön!.― Jorma Holm

3. Reposaaressa tapahtuu: hattupyöräilyä, kesäteatteria, Reposfääri...

  • Avoimet pihat: heinäkuisena lauantaina pihoilla järjestetään kirpputoreja, pop up -ravintoloita, kahviloita, musiikkiesityksiä ja muuta ohjelmaa
  • Tour de Räpsöö: hattupyöräily naisille heinäkuisena lauantaina
  • Kesäteatterinäytöksiä Reposaaren vanhalla puukoululla.
  • Reposfääri: pieni kulttuurifestivaali satamapuistossa elokuussa
  • Räpsö-run: juoksutapahtuma syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna
  • Reposaaripäivät: kotiseututapahtuma järjestetään joka kolmas vuosi kesäkuussa
  • Tapahtumia Reposaari-yhdistyksen sivuilla
Ulkona teltassa mies soittaa kitaraa ja laulaa, edessä nurmikolla istuu ihmisiä katsomassa
Ulkona teltassa mies soittaa kitaraa ja laulaa, edessä nurmikolla istuu ihmisiä katsomassa Kuva: Tauno Östervik / Reposfääri Reposaari,festivaalit,kitara,Teltta,Reposfääri
Vaaleatukkainen nainen silmälasit ja musta huivi päässä, taustalla merta
Vaaleatukkainen nainen silmälasit ja musta huivi päässä, taustalla merta Kuva: Yle / John Stark Reposaari,egenland_reposaari

Reetta Vuorinen, saaristolaisaktiivi, reposaarelainen vuodesta 2014

Olen miettinyt, että muutto tänne on ollut mun tähänastisen elämän parhaita päätöksiä.

Meillä on neljä lasta. Olen saanut kasvaa lapsuuteni saaressa ja tämä on vähän kuin toisenlainen versio siitä. Haluan antaa omille lapsille sen, että lähellä on meri, metsää ja ympärillä välittävä yhteisö.

Täällä on kaikki normaaliin elämään tarvittavat lähipalvelut ja harrastusmahdollisuuksia, ja se on saaren elinvoimaisuudelle ehdottoman tärkeää. Ja bussilla pääsee kulkemaan tosi kivasti aamusta iltaan. Tai sitten voi ostaa sosiaaliauton, kuten me tehtiin. Milloinkohan muuten kävin viimeksi Porissa, siis tuolla sillan toisella puolella?

Avoimuus, yhteishenki, yhteen hiileen puhaltaminen, se on täällä tosi keskeinen asia.

Ainut miinus on se, ettei meinaa ehtiä mukaan järjestelemään ja osallistumaan kaikkeen mitä täällä tapahtuu! On nimittäin tapahtumia, tapahtumia, tapahtumia... Pubivisaa, puiden pukemista, festaria, ideointiriihiä, bändejä, brunsseja, vaikka mitä!

4. Merenrantaravintola The Merry Monk

Ulkokuva punatiilisestä ravintolasta, seinässä teksti The Merry Monk, taivalla lokki, taustalla merta
Ulkokuva punatiilisestä ravintolasta, seinässä teksti The Merry Monk, taivalla lokki, taustalla merta Kuva: Yle / John Stark Reposaari,ravintolat,egenland_reposaari
Mies hattu päässä, pikkutakki päällä, ravintolapöydän ääressä
Mies hattu päässä, pikkutakki päällä, ravintolapöydän ääressä Kuva: Yle / John Stark Reposaari,ravintolat,Paavo Munkki

Paavo Munkki, reposaarelainen vuodesta 2010, ravintoloitsija

Isovanhempani asuivat Reposaaressa ja muistan saaren lapsuudesta. Asuin itse aikuisiällä Lontoossa ja myöhemmin Helsingissä. Kun meille puolisoni Maijan kanssa syntyi kaksi lasta, aloimme kaivata enemmän omaa tilaa, ja silloin tuli idea muuttaa tänne.

Tämä on urbaani alue, ei maaseutua missään nimessä, ja täällä on oma ainutlaatuinen yhteisö. Sopivasti kansainvälinen, sillä saarelaisilla on omanlaisensa mentaliteetti. Samaan aikaan suuntaudutaan ulospäin ja sisäänpäin. Täällä on ollut pitkään meritie ulkomaille, ja nykyään turistit tuovat kansainvälisyyttä.

Koulun puolesta on jouduttu kamppailemaan, ja se on aktivoinut erityisesti nuorempaa porukkaa. Me päätimme perustaa brittihenkisen gastropubin, samantyyppisen joissa tykkäsimme itsekin käydä Lontoossa.

Tämän raflan lisäksi on laitettu pystyyn festaria ja monta eri tapahtumaa. Jokainen hakee omaa juttuaan, ja yhdessä me tehdään nykypäivän Räpsöö.

5. "Auto yritti kertoa, että älä lähde Reposaaresta" – löydä Reposaaren tarinat

Takavuosilta kerrotaan juttua, jonka mukaan virkavalta oli käynyt kyselemässä Reposaaressa erään eloisan talon vuokraisännältä, tiesikö tämä, että seitsemässä asunnossa myytiin pimeää viinaa. Vuokraisäntä oli todennut, että jos asia on näin, kaksi myy salaa: "ei hän tiedä ko viisi."

Reposaareen kuuluvat olennaisesti anekdootit ja jutut, joita syntyy koko ajan lisää.

Seurue Merry Monk -ravintolan pöydässä Reposaaressa, Egenland-ohjelman kuvaukset.
Ravintolapöydässä juteltiin Reposaaresta. Seurue Merry Monk -ravintolan pöydässä Reposaaressa, Egenland-ohjelman kuvaukset. Kuva: Yle / John Stark Reposaari,egenland_reposaari

Mikko Hakulinen: Tein tuurauskeikan täällä ravintolassa ja rakastuin tähän paikkaan ja ihmisiin. Sitten ajelin Tampereelta tänne kuukauden verran aina töihin. Se alkoi käydä vähän raskaaksi: no, miksi en muuttaisi? Tein sen päätöksen päivässä.
Einari Vuorinen: Oli aika hauskaa miten sitä ennen sun auto yritti kertoa, että "älä lähde Reposaaresta".
Mikko Hakulinen: Joo! Ja se tapahtui kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kuvattiin musiikkivideota. Olin lähdössä Tampereelle, ja auto hajosi just ennen Reposaaren siltaa. Seuraavalla kerralla olin lähdössä töistä – ja se hajosi samaan kohtaan. Auto sen sanoi: älä lähde!

Saaren ydin avautuu räpsööläisten kanssa jutustellessa.

Einari Vuorinen: Ensimmäiset kuukaudet menivät ihan fiilistelyyn ja tähän ympäristöön. Luonnon kauneus tulee joka puolella vastaan ja taivas näkyy joka suuntaan. Ja metsä on vieressä, sinne voi mennä rauhoittumaan, aivan kuin lapsena kun leikki metsässä.

JP Jakonen: Aina kun menee uuteen pieneen yhteisöön, on haastavaa päästä sisään. Siinä on se kysymys, että mitä tuo siihen yhteisöön. Oma aktiivisuus on tärkeää.

Siri Ylinen: Täällä on niin auttavainen ilmapiiri, ja mekin löydettiin heti kavereita. Me ajateltiin mun miehen kanssa, että laitetaan kortemme kekoon yhteisöllisyydessä. Sitten me perustettiin vuonna 2016 Reposfääri. Se on sellainen festari, josta me itsekin tykätään.

Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik

6. Näin puhut reposaarta

Reposaaressa on oma murre eli kieli, joka on saanut vaikutteita rantaruotsista ja merimiehiltä. Tässä maistiaisia:

bleiki = kalpea
blompuuki = lompakko
jeevlata = kiroilla
lööki = sipuli
nykteri = kunnollinen, selvä
palkongi = parveke
pootoora = lisäkupillinen
fryysata = palella
fyyrkanttinen = nelikulmainen
vookata = uskaltaa
öksyä = eksyä
öörfiila = korvapuusti, pulla

Vaaleansinisestä puusta rakennettu kioskirakennus, edessä terassi, katua
Reposaaren murretta saattaa kuulla kioskilla, joka on yksi saaren kohtaamispaikoista. Vaaleansinisestä puusta rakennettu kioskirakennus, edessä terassi, katua Kuva: Yle / John Stark Reposaari,postitoimisto,kioski,egenland_reposaari
Knallipäisiä miehiä istumassa
Rantaparlamentti on koonnut Suomi-Räpsöö-sanakirjaa. Knallipäisiä miehiä istumassa Kuva: Yle / John Stark Reposaari,Knalli,egenland_reposaari
Reposaari voisi olla Riuttasaari. Nimeä suomennettaessa on tapahtunut erehdys.
Joissain lähteissä Reposaarta kutsutaan ""kalastajakyläksi""! Väärin! Reposaari ei ole milloinkaan ollut mikään kylä ja kalastustakin on harrastettu vain joutopäivien huviksi. Reposaari oli aikoinaan korskea kauppasatama ja ehdotettiin sitä Suomen pääkaupungin paikaksikin.― Yleisövinkki / Egenland

7. Tervetuloa melkein pääkaupunkiin!

1700-luvulla Reposaaresta tehtiin Suomen pääkaupunkia. Ainakin melkein.

Oikeastaan asiaa lienee kaavaillut vain yksi ihminen, Turun akatemian professori Israel Nesselius. Hän esitti suunnitelmassaan 1700-luvun alussa, että Reposaaresta tehtäisiin suursatama ja Ruotsiin kuuluneen Suomen pääkaupunki.

Hyvät vesiyhteydet, sijainti etäällä vaarallisesta itärajasta ja saaren hyvä linnoitettavuus mainittiin perusteluiksi.

Vaikka suunnitelmista ei tullut mitään, Reposaaren ominaisuudet tekivät siitä 1870-luvulla Suomen vilkkaimman vientisataman. Vuonna 1877 sataman redillä oli tiettävästi jopa 160 laivaa odottamassa lastausta tai purkua.

Reposaari säilyi pitkään tärkeänä satamapaikkana, kunnes 1920-luvulla mantereen puolelle Mäntyluotoon valmistui uusi moderni satama ja rautatieyhteys.

8. Tunturikirkko, josta tuli presidentin vihkikirkko

Tietenkin Reposaaressa kirkkokin on omaperäinen: se on malliltaan muuten Suomessa harvinainen norjalainen tunturikirkko.

Kirkon laittoivat alulle norjalaiset merimiehet 1800-luvun lopulla. Kirkko on kuusikulmainen ja kellotapuli kahdeksankulmainen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio vihittiin kirkossa tammikuussa 2009.

Valkoinen puusta rakennettu kuusikulmainen kirkko, norjalainen tunturikirkko, vihreä katto
Valkoinen puusta rakennettu kuusikulmainen kirkko, norjalainen tunturikirkko, vihreä katto Kuva: Yle / John Stark kirkko,Reposaari,Reposaaren kirkko,egenland_reposaari
Ihmisiä kävelemässä kadulla, reunoilla puutaloja, taustalla kirkko
Ihmisiä kävelemässä kadulla, reunoilla puutaloja, taustalla kirkko Kuva: Yle Reposaari,Reposaaren kirkko,egenland_reposaari
Vaaleatukkainen nainen huivi kaulassa, taustalla vaaleaa seinää ja koristeellinen kirkon ikkuna
Sini Tuomisalo esitteli kirkkoa kesällä 2018. Vaaleatukkainen nainen huivi kaulassa, taustalla vaaleaa seinää ja koristeellinen kirkon ikkuna Kuva: Yle / John Stark Reposaaren kirkko,Reposaari,Sini Tammisalo

Sini Tuomisalo, paluumuuttaja vuodesta 2012, muusikko

Kasvoin Reposaaressa ja muutin nuorena pois, opiskelin ja tein töitä Pietarissa ja Italiassa. Monen vuoden jälkeen palasin takaisin vuonna 2012. En varmaan osaisikaan asua Suomessa muualla kuin täällä.

Täällä asuu paljon aktiivisia ihmisiä, ja tarjontaa on eri ikäryhmille. Itse olen ammattimuusikko ja olen esimerkiksi ohjannut ja käsikirjoittanut kesäteatteria.

Reposaaressa on nykyisin peruspalvelut: lääkäri, apteekki, yksi kauppa ja postipalvelut sekä kirkko. Taiteilijalle tämä palveluiden määrä on riittävä. Muutenkin Reposaaren ympäristö on luovan työn tekijöille hyvin inspiroiva, hiljainen retriitti.

9. Räpsöö-faktoja

  • Reposaari voisi olla Riuttasaari. Nimeä suomennettaessa on tapahtunut erehdys: alkuperäinen perustamiskirjassa mainittu Reffzöö ei viittaa kettuun vaan vedenalaiseen riuttaan, joka nousi maankohoamisen myötä saareksi.
  • Mika Räton elokuvaa Samurai Rauni Reposaarelainen (2016) on kuvattu Reposaaressa.
  • Kansainvälinen historia näkyy yhä saaren paikannimissä: Lontoo, Hamina, Berliini...
  • Vuoden kaupunginosa -palkinto 2016. Valintaan vaikuttivat erityisesti yhteishenki ja rakkaus kotiseutuun.
  • SPR palkitsi Reposaari-yhdistyksen Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksella keväällä 2016. Perusteluissa nostettiin esiin turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksikön ottaminen vastaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti ja mainittiin, että yhdistyksen toiminnasta on tehnyt erityistä sosiaalinen kontrolli rasismia vastaan, vertaisvalvonta ja tiivis yhteisöllisyys.
Kivi jossa teksti Siesta 1955-98 Never Forget
Reposaaren siestan muistokivi. Siestan aikaan kaupat ja myös Alko sulkivat ovensa. Kivi jossa teksti Siesta 1955-98 Never Forget Kuva: Yle / John Stark Siesta,Reposaari,egenland_reposaari

10: Eksoottiset paarlastikasvit, kansainvälisen historian symboli

Purjelaivojen mukana rannikkoseuduille tuli kasveja, jotka eivät alun perin kuuluneet Suomen kasvikuntaan.

Painolastimaaksi eli paarlastiksi kutsuttiin maata, jota lisättiin lähtösatamassa laivojen ruumaan lisäämään vakautta. Määränpäässä ylimääräinen paino purettiin ennen rahdin lastausta. Vieraat siemenet alkoivat itää uudessa maaperässä.

Reposaaressa kasvit ovat synnyttäneet ainutlaatuisen kaupunkiluonnon, ja se on painolastikasvillisuuden runsaudessa omaa luokkaansa. Saaressa on nykyisin noin 75 kasvilajia, joiden alkuperä on purjelaivakauden yhteyksissä kaukaisiin satamiin.

Monissa yhteyksissä painolastimaasta puhutaan symbolina Reposaaren omaleimaiselle kulttuuriperinnölle ja saaren kansainväliselle historialle.

Juliste jossa esitellään painolastikasveja
Tarkkasilmäinen voi havaita vaikkapa näiden painolastikasvien puskevan esiin Reposaaren maaperästä. Juliste jossa esitellään painolastikasveja Kuva: Yle Reposaari,Painolastikasvi,egenland_reposaari
Violetteja ja keltaisia kukkia
Ylärivissä keltainen isomesikkä ja violetti rohtorasti, alarivissä violetti nuokkukarhiainen ja keltainen jaakonvillakko. Kuvien lähde Wikipedia / isomesikkä / Bouba, rohtorasti ja jaakonvillakko: Christian Fischer, nuokkukarhiainen: Kristian Peters. Violetteja ja keltaisia kukkia Painolastikasvi,Reposaari,Isomesikkä,Nuokkukarhiainen,Jaakonvillakko,Rohtorasti,egenland_reposaari
Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik

Kirjoittaja vieraili Reposaaressa heinäkuussa 2018. Lähteenä on käytetty haastattelujen lisäksi Riina Haanpään ja Eeva Raiken toimittamaa kirjaa Kertomusten Reposaari (2018).

Suomen kartta johon merkitty Reposaari
Karttaa klikkaamalla pääset karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Suomen kartta johon merkitty Reposaari Reposaari,egenland_karta

Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 2700 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!

EDIT 18.5.2019: Päivitetty otsikko ja lisätty sisältöä.
EDIT 19.5.2019: Korjattu kirjoitusvirhe Sini Tuomisalon nimessä. Aiemmin kohdassa luki Sini Tammisalo.