Hyppää pääsisältöön

Onko orkesterin johtaminen suomalaisilla geeneissä?

Jorma Panula oppilaidensa Esa-Pekka Salonen, Juha Nikkola, Hannu Lintu ja Tuomas Ollila kannattelemassa kultatuolissa. 2000-08-07, Helsinki
Jorma Panula oppilaidensa Esa-Pekka Salosen, Juha Nikkolan, Hannu Linnun ja Tuomas Ollilan kannattelemassa kultatuolissa vuonna 2000. Jorma Panula oppilaidensa Esa-Pekka Salonen, Juha Nikkola, Hannu Lintu ja Tuomas Ollila kannattelemassa kultatuolissa. 2000-08-07, Helsinki Kuva: All Over Press/Markku Ojala Jorma Panula,Esa-Pekka Salonen,Hannu Lintu,Tuomas Ollila,Juha Nikkola

Kansainvälisesti menestyneet kapellimestarit ovat suuria tähtiä. He vetävät yleisöä konsertteihin, mutta kunnia ei saa nousta päähän. Show-elkeet eivät kuulu orkesterin johtamiseen. Kapellimestari ei ole yleisöä vaan orkesteria varten, toteaa mestarikapellimestari Jorma Panula.

Suomi on tuottanut asukaslukuunsa nähden huomattavan määrän huipputason kapellimestareita: Atso Almila, Hannu Lintu, Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Sakari Oramo, Okko Kamu, Susanna Mälkki, Santtu-Matias Rouvali, Klaus Mäkelä. Listaa voisi vieläkin jatkaa, koska suomalainen kapellimestarikoulutus nostaa lahjakkuudet esiin. Miten se toimii?

Näin Atso Almila vastaa Ylen haastattelussa vuodelta 2018:

Meille sattui uskomattoman hyvä tuuri, kun saimme tähän maahan Jorma Panulan.

Hän otti heti 70-luvulla opetuksessa käyttöön uusinta tekniikkaa. Heti kun se oli mahdollista, alkoi Jorma Panula käyttää opetuksessa videokameroita. Hän kuvasi kapellimestariopiskelijoita johtamassa elävää orkesteria. Omat virheet joutui näkemään lahjomattomalla tavalla. Oli turha selitellä, ettei heilunut kuin heinämies, kun omat maneerit näkyivät selvästi ruudulta.”

Mestarien messissä - Koodi iloille -konsertin esiintyjiä.
Mestarien messissä - Koodi iloille -konsertin esiintyjiä. Kuva: Suomen kansallisooppera Suomen Kansallisooppera,Atso Almila

Kaiken pohjalla on kuitenkin koulujen musiikkiluokkien ja musiikkiopistojen työ. Jorma Panulan mukaan jonkin orkesterisoittimen hallitseminen lisää musikaalisuutta ja orkesterissa soittaminen opettaa kykyä ymmärtää yhteisoinnin merkitys.

Panula uskoo jonkinlaiseen sisäsyntyiseen vaistoon, joka lahjakkaalla kapellimestarilla tulee olla. Opettaminen on hänen mukaansa lähinnä tulevan kapellimestarin oman persoonallisuuden vahvistamista. Matkimalla mestareita ei kehity omaksi parhaaksi itsekseen.

Johdettavien teosten ymmärtäminen edellyttää laaja-alaista sivistystä, joten Panula yrittää patistaa oppilaitaan laajentamaan tietämystään myös muilla kulttuurin alueilla. Tärkeintä on olla uskollinen säveltäjän alkuperäisille pyrkimyksille.

Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali.
Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Kuva: Kaapo Kamu santtu-matias rouvali

Panula johtaa itse orkesteria pienieleisesti. Hänen mukaansa ihannetilanteessa kapellimestari onnistuu luomaan tiheän tunnelman, jossa orkesteri kuuntelee herkästi itseään ja tekee kapellimestarista lähes tarpeettoman. Tämä onnistuu rehellisellä ja myönteisellä kontaktilla soittajiin.

Aristoteleen kantapää kysyi kahdessa ohjelmassa mestarikapellimestari Jorma Panulalta, miten kapellimestari välittää tietoa orkesterille. Ensimmäisessä osassa selvää muun muassa, miten orkesterinjohtaja auttaa sinfoniaorkesterin aloittamaan kappaleen oikeassa tempossa. Toisessa osassa jatketaan Jorma Panulan kanssa siitä, miten orkesterinjohtajan kannattaa viestittää soittajille onnistumisista ja epäonnistumisista.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri