Hyppää pääsisältöön

7 tarinaa sillistä

...ja vähän sillin vierestä

Tämä Pohjois-Atlantin miljoonaparvissa liikkuva hopeakylkinen kala on suomalaisten kesäpöytien herkku. Röölän kylä Rymättylässä on tunnettu sillistä, ja siellä tiedetäänkin tästä eväkkäästä yhtä ja toista. Tiesitkö sinä nämä asiat sillistä?

Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla
Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla kartat,egenland_karta
Röölä on pieni, ja niin on museokin, mutta olen huomannut, että se on tärkeä monelle ihmiselle.― Pertti Lehto

Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik

1. SILLIMUSEO

Vanhempi silmälasipäinen mieshenkilö vaaleassa pikeepaidassa
Vanhempi silmälasipäinen mieshenkilö vaaleassa pikeepaidassa Kuva: Rasmus Tåg / Yle henkilökuvat,Silliperinnekeskus Dikseli

Pertti Lehto, Silliperinnekeskus Dikseli:

"Kun ihminen tulee tänne, hän ensiksi ihmettelee, että mikä on dikseli. Se on työkalu millä sillitynnyrit laitetaan kiinni sen jälkeen, kun siellä on silli ja merivesi, sekä hieman suolaa ja sokeria. Dikselimiehen tehtävänä on varmistaa, että silli tulee kunnossa maihin, koska tynnyrissä ei saa olla yhtään ilmaa. Ilma tekee sen että silli menee härskiksi ja se on sitten kompostitavaraa.

Sanottiin, että dikselimies joka hoitaa sen homman, oli laivalla yksi kaikkein tärkeimpiä henkilöitä. Hänen vastuullaan oli, että se silli mitä vietiin markkinoille on laadultaan ensiluokkaista. Röölästähän tuli parhaimpana aikana 90 prosenttia Suomessa myydystä sillistä.

Ett verktyg som användes för att stänga tunnor fulla med sill.
Dikselillä suljettiin sillitynnyri ilmatiiviisti. Ett verktyg som användes för att stänga tunnor fulla med sill. Kuva: Yle/Eva Pursiainen työkalu

Suomessa ei ole toista Silliperinnekeskus Dikselin kaltaista paikkaa, jossa kerrotaan jälkipolville, mitä sillinkalastus on ollut. Röölä on pieni, ja niin on museokin, mutta olen huomannut, että se on tärkeä monelle ihmiselle. Varsinkin niille jotka ovat olleet kalastamassa."
Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik
Suurin hämmästys oli se, kuinka helposti me saatiin työntekijöitä ja kuinka tärkeää kala, varsinkin silli, täällä oli.― Matti Ruuska

2. SILLITEHDAS

Vanhempi mieshenkilö, jolla lyhyet hiukset, lyhyeksi ajettu parta ja kukallinen paitapusero.
Vanhempi mieshenkilö, jolla lyhyet hiukset, lyhyeksi ajettu parta ja kukallinen paitapusero. Kuva: Rasmus Tåg / Yle henkilökuvat

Matti Ruuska, pitkäaikainen sillitehtailija

"Isäni oli Rymättylän sillin Uudenmaan edustajana, ja Saarnien veljesten yritys, Rymättylän säilyke, toimi tässä. Pikkupoikana pääsin tänne katsomaan kun Saukko-laivat tulivat rantaan, ja jo silloin ihastuin tähän paikkaan.

Perustin sillitehtaan ensiksi Tuusulaan, mutta tilanpuutteen takia siirsin toiminnan Röölään, Saarnien vanhan tehtaan tiloihin. Suurin hämmästys oli se, kuinka helposti saimme työntekijöitä ja kuinka tärkeää kala täällä saaristossa oli. Varsinkin silli, kiitos näiden perinteiden. Silli oli elättänyt ihmisiä täällä sadat vuodet, ja sitä arvostettiin. Boyfood-yritys alkoi kukoistaa täällä.

Olimme täällä vuoteen 2005 asti, kun jostain mielenhäiriöstä myin yrityksen islantilaisille, jotka taas myivät tehtaan eteenpäin Orklalle. Oletin sitten että kaikki jatkuu tavalliseen tapaan, mutta ihan niin ei sitten käynytkään. Vuonna 2014 loppui rymättyläläinen sillinjalostus.

Mustavalkoinen kuva: vaaleita tiilisiä tehdasrakennuksia, yksi tehdaspiippu, edustalla useampi 1950-luvun auto.
Röölän sillitehtaat muutamia vuosikymmeniä takaperin. Mustavalkoinen kuva: vaaleita tiilisiä tehdasrakennuksia, yksi tehdaspiippu, edustalla useampi 1950-luvun auto. Kuva: Rasmus Tåg / Yle tehdas,mustavalkoinen valokuvaus

Sillihommat polttelivat minua edelleen, ja perustinkin vuonna 2015 Uuteenkaupunkiin uuden yrityksen nimeltä Suomen Sillikonttori Oy.

Norjassa, vuonon suussa, on upea sillimuseo, ja Ruotsissa aivan tosi hieno. Sain ajatuksen että tänne Suomeen täytyisi saada samanlainen. Olimme keränneet kaikenlaista sillinkalastukseen liittyvää esineistöä. Ajattelimme, että tähän rakennetaan museo, jossa kerrotaan koko Suomen sillikalastuksen historia 30-luvulta alkaen tähän päivään."

Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik
Kyllä oli tässä aukealla paljon ihmisiä. Se oli aina suuri tapahtuma. Nuoren miehen oli kiva tulla kotisatamaan.― Reijo Lumento

3. SILLINKALASTAJA

Vanhempi herrasmies kalastusliivissä ja tummansinisessä kipparihatussa.
Vanhempi herrasmies kalastusliivissä ja tummansinisessä kipparihatussa. Kuva: Rasmus Tåg / Yle henkilökuvat,merimies

Reijo Lumento, Saukko-laivan miehistön jäsen

"Nuorena miehenä oli paljon yleisöä siihen aikaan kun laiva lähti tai tuli. Hieman haikeana kattoi, että sinne jäivät tutut ja tuntemattomat, ja laiva sitten kohti merta.

Oli ilo olla porukassa Saukko-laivalla. Siellä kun kalastettiin Islannin vesillä ja liki Grönlannin vesiä, jäävuoriakin tuli nähtyä. Kalastusaluksella kapteeni Laine oli tosi ahkera sillin perässä, hän ei mennyt paljon maihin. Yhden kerran käytiin Islannissa hakemassa vettä ja ruokaa, ja sitten taas jatkettiin kalastusta siellä Islannin vesillä.

Vesillä oli milloin verkot vedessä, milloin heitettiin nuotta. Saatiin suurin apaja jonka Saukko-laiva sai yhdellä heitolla, 480 tynnyriä silliä. Sen perkaaminen, suolaaminen ja sokeroiminen ja laittaminen puutynnyreihin oli melkoinen urakka. Siinä tehtiin muistaakseni noin pari vuorokautta yhtä rytkyä, koska silli piti saada säilöön ja tynnyrit ruumaan. Sitten jatkettiin taas hommia.

Valokuva ihmisjoukosta yleisönä pienessä satamassa.
Saukko-laivan paluu kotisatamaan oli aina suuri tapaus. Valokuva ihmisjoukosta yleisönä pienessä satamassa. Kuva: Rasmus Tåg / Yle yleisö
Mustavalkoinen kuva: pienempi kalastusvene täynnä kalamiehiä vinssaamassa isoa kalaverkkoa suuremman aluksen kannelle.
Reijo Lumento oli Saukko-laivalla töissä yhden kesän. Mustavalkoinen kuva: pienempi kalastusvene täynnä kalamiehiä vinssaamassa isoa kalaverkkoa suuremman aluksen kannelle. Kuva: Yle / Arkisto Saukko-laivasto

Täytyy sanoa, että kun laiva tuolta saaren takaa tuli ja rupesi Röötikän rantaa näkymään, kyllä oli tässä aukealla paljon ihmisiä. Se oli aina suuri tapahtuma. Nuoren miehen oli kiva tulla kotisatamaan.

Oli hieno nuorelle miehelle tehdä sellainen reissu. Se on seurannut tähän päivään asti."

Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik
Röölä on tuonut rohkeutta. Ehkä tämä paikka on muuttanut minua monipuolisemmaksi ja uskaliaammaksi.― Tuulamaria Kangaslampi

4. SILLIYHTEISÖ

Valkohiuksinen, silmälasipäinen vanhempi nainen värikkäässä puserossa.
Valkohiuksinen, silmälasipäinen vanhempi nainen värikkäässä puserossa. Kuva: Rasmus Tåg / Yle henkilökuvat

Tuulamaria Kangaslampi, Röölän kylätoimikunnan perustaja:

"Muutin tänne Tampereelta vuonna 2012 koska halusin meren äärelle, ja ihastuin tähän paikkaan täysin. Pistin pystyyn kylätoimikunnan ja nyt meillä on tämä kylähuone. Mä vaan tykkään kauheasti touhuta ja puurtaa täällä. Kun kyläläiset huomasivat etten lähde täältä mihinkään, niin sain heidät mukaan toimintaan.

Jokaisella kylällä on oma juttunsa ja täällä se on ollut silli ja kalastus. Ensin on ollut nuottakalastusta ja sitten rakennettiin sillitehdas. Se tämän kylän luonne ja menneisyys on tärkeää tuoda esiin.

Mies ja nainen istumassa pöydässä vaaleankeltaisen rakennuksen terassilla. Terassin yläpuolella kyltti jossa teksti "Kylähuone".
Egenlandin juontajat Nicke Aldén ja Hannamari Hoikkala nauttivat Röölän tunnelmasta Kylähuoneen terassilla kesällä 2018. Mies ja nainen istumassa pöydässä vaaleankeltaisen rakennuksen terassilla. Terassin yläpuolella kyltti jossa teksti "Kylähuone". Kuva: Rasmus Tåg / Yle terassit
Mustavalkoinen kuva: Nainen seisoo ison kalastusaluksen kannella. Etualalla roikkuu suuret kalaverkot.
Kylähuoneen seinille Tuulamaria Kangaslampi on kerännyt kuvia Röölän kalastuksen historiasta. Mustavalkoinen kuva: Nainen seisoo ison kalastusaluksen kannella. Etualalla roikkuu suuret kalaverkot. Kuva: Rasmus Tåg / Yle Saukko-laivasto

Mä olen kuunnellut sillitehtaan tyttöjen ja merikapteenien tarinoita siitä, minkälaista se työnteko oli silloin. Olemme pitäneet tarinailtoja, joissa ihmiset ovat saaneet kertoa muistojaan. Aivan uskomattoman hienoja. Toki tietysti on harmillisiakin, niin kuin elämään aina kuuluu.

Röölä on tuonut rohkeutta. Kun mä olen kauhean ujo ihminen, mutta olen tutustunut täällä erilaisiin ihmisiin. Ehkä tämä paikka on muuttanut minua monipuolisemmaksi ja uskaliaammaksi."

Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik
Laivalla on giljotiini mihin miehet pistävät sillit. Jos päät jää, ne kyljet ovat sitten mustia sisältä ja sillit ovat huonon makuisia.― Ritva-Liisa Tanskanen ja Märtha Kallio

5. SILLIRUOKA

Kaksi nauravaa vanhempaa rouvaa esiliinoihin pukeutuneina.
Kaksi nauravaa vanhempaa rouvaa esiliinoihin pukeutuneina. Kuva: Rasmus Tåg / Yle henkilökuvat,eläkeläiset

Ritva-Liisa Tanskanen ja Märtha Kallio, silliammattilaiset ja entiset sillitehtaan työntekijät:

"Muistan kun tehtaalla tehtiin 12-tuntisia työpäiviä, ja sitten vielä puoli tuntia siivousta siihen päälle. Joskus vähän uusille ihmisille tarkastettiin, pistettiin pytty nurin ja katottiin mimmosta työtä on tehnyt. Täällä vaadittiin se että se oli laatusilliä.

Ensin silli täytyy saada mereltä tuoreena ja kuuden tunnin sisällä ottaa pää pois. Laivalla on giljotiini mihin miehet pistävät sillit. Jos päät jää, ne kyljet ovat sitten mustia sisältä ja sillit ovat huonon makuisia. Tai sitten jos silli härskiintyy, sitä ei kelpaa syödä.

Silloin kun silli pakattiin, ei saanut olla etueviä, eikä saanut olla härskiintynyttä tai rikkinäistä. Täytyi olla laatua.

Kolme kalanperkaajaa esittävää nukkea museon näyttelytilassa.
Silliperinnekeskus Dikselissä esitellään entisajan sillinkäsittelyä. Kolme kalanperkaajaa esittävää nukkea museon näyttelytilassa. Kuva: Rasmus Tåg / Yle Silliperinnekeskus Dikseli
Giljotiinimainen kone, minkä avulla leikattiin silleiltä päät poikki.
Päät pois! Giljotiinimainen kone, minkä avulla leikattiin silleiltä päät poikki. Kuva: Rasmus Tåg / Yle Silliperinnekeskus Dikseli

Nyt jos ostaa kaupasta voi saada paketissa härskiäkin. Mutta meiltä ei täältä päästetty. Ja siinä oli kova menekki, Saukon sillillä oli hyvä maine.

Peratessa täytyy leikata niin, että sillistä jää mahdollisimman vähän hukkaan. Jos silli on ollut kylmässä, nahka ei lähde kunnolla pois. Pidän eniten itse peratusta sillistä. Kyllä mä kastikkeen teen ite, lasimestari on ihan hyvää!"

Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik
Nimeni on Hering. Nyt kun olemme paikassa, jossa tehtiin silliä, niin siinä on kyllä jokin kohtalonyhteys.― Jean-Marc Hering

6. SILLIJUOMA

Ruutupaitaan pukeutunut pitkähiuksinen mies, jolla erikoiset, sivuille sojottavat viikset.
Ruutupaitaan pukeutunut pitkähiuksinen mies, jolla erikoiset, sivuille sojottavat viikset. Kuva: Rasmus Tåg / Yle henkilökuvat,Brinkhallin kartano,viininviljelijä

Jean-Marc Hering, viinitehtailija:


"Tämä on vanha kalatehdas, ja vuoteen 2014 asti täällä valmistettiin sillituotteita.
Vuosien aikana tämä on muutettu viinitehtaaksi. Kun ensimmäisen kerran tulin tänne, täällä haisi edelleen kalalle. Muutos vaati paljon työtä, siivoamista ja hajunpoistoa, sillä työskentelemme täällä paljolti aromin kanssa. Kalan haju

Nyt tämä paikka on viinitehtaamme sydän, noissa tynnyreissä tehdään omenaviiniä. Teemme muun muassa kuohuvaa ja jälkiruokaviinejä. Tämä oli kohtaloni, sillä minulla on sukulaisia Champagnen maakunnassa Ranskassa.

Kuohuviiniä sisältävä pullo.
Kuohuviiniä sisältävä pullo. Kuva: Eva Pursiainen / Yle pullo,kuohuviinit
Riveittäin tammitynnyreitä.
Riveittäin tammitynnyreitä. Kuva: Eva Pursiainen / Yle viinit,Brinkhallin kartano

Nimeni on Hering, vaikkakin se kirjoitetaan vain yhdellä r-kirjaimella, mutta se lausutaan herring englanniksi (merkitsee silakkaa, toim.huom.). Nyt kun olemme paikassa, jossa tehtiin silliä, niin siinä on kyllä jokin kohtalonyhteys."

Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik

7. SILLI ITSE
Piirustus, joka esittää sillikalaa.
Piirustus, joka esittää sillikalaa. Kuva: Wikimedia Commons, Gervais et Boulart, 1877 Silli,silakka,Silli,silli

Clupea harengus:

"Olen Pohjois-Atlantissa elävä parvikala. Yhdessä parvessa voi olla jopa neljä miljardia yksilöä, joten en ole mikään yksineläjä. Voin kasvaa 45 sentin pituuteen, ja suurimmillani painan jopa kilon verran.

Meikäläisiä kalastetaan paljon ihmisen ruoaksi laahusnuotalla. Meidät kuljetetaan päättöminä, pyrstöttöminä ja suolattuina tynnyreissä sillitehtaisiin, joissa meidän fileet purkitetaan erilaisiin marinadeihin lillumaan ja viedään kaupan hyllyyn myytäväksi.

Pula-aikana meitä syötiin Suomessa paljon. Ja ilmeisen hyvin maistuu edelleenkin. Onhan meissä runsaasti tarvitsemaanne D-vitamiinia.

Jouluna ja juhannuksena sitten syötte meitin sinappisena, sipuliliemessä tai jollakin muulla tavoin maustuneena. Uusien perunoiden kanssa olemme suomalaiseen makuun erityisen herkullisia. Täällä Röölässä pidetään joka kesä meidän mukaan nimetty tapahtumakin, Silli ja uussi peruni."

Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik
Suomen kartta, alalaidassa oranssi piste, jonka vieressä lukee Rymättylä.
Kuvaa klikkaamalla pääset karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Suomen kartta, alalaidassa oranssi piste, jonka vieressä lukee Rymättylä. kartat,Rymättylä

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

EDIT 5.6.2019: Artikkeli on päivitetty sisällöltään laajemmaksi versioksi.