Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Kapellimestari Leif Segerstam on shamaanien sukua – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros säveltäjä, kapellimestari Leif Segerstamista.
"Hannu Lintu, oletan." Lassi Rajamaan piirros kapellimestari Leif Segerstamista. Lassi Rajamaan piirros säveltäjä, kapellimestari Leif Segerstamista. Kuva: Lassi Rajamaa Leif Segerstam,Lassi Rajamaa

Kapellimestari Leif Segerstamin johtamiselle on ominaista valtava elinvoima ja sitoutuneisuus. ”Kun johdan orkesteria, minusta säteilee jotain, ja siitä syntyvät suuret tulkinnat”, shamaanien suvusta polveutuva kansainvälinen maestro sanoo.

Leif Segerstamin äidinisä Wille Kronqvist oli maanviljelijä, seppä ja shamaani. Shamaanintaidot olivat kulkeneet suvussa jo monessa polvessa. Wille puhui taidoistaan tyttärelleen Violalle, Viola pojalleen Leifille.

– Kun johdan orkesteria, minusta säteilee jotakin, ja siitä syntyvät suuret tulkinnat, kapellimestari uskoi elämäkertansa kirjoittajalle Minna Lindgrenille.

Leif Segerstamin johtamiselle on ominaista valtava elinvoima ja sitoutuneisuus. Kun Suomen Kansallisoopperan uudessa talossa vuonna 2000 ensimmäisen kerran esitettiin Richard Wagnerin neljän oopperan Nibelungin sormus eli Ring, Leif oli suurtuotannon kapellimestari. Kun samaan aikaan Ring oli ohjelmistossa myös Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa, Segerstam johti sekä Helsingissä että Tukholmassa.

Leif Selim Segerstam syntyi jatkosodan aikaan 2. maaliskuuta 1944 Vaasassa. Hänestä tuli viulisti, pianisti, erittäin tuottelias säveltäjä ja kansainvälinen huippukapellimestari.

Tauno Hannikaisen nuoret huiput

Leif oli 3-vuotias, kun hänen opettajavanhempansa muuttivat Vaasasta Helsinkiin. Samoihin aikoihin hän oppi lukemaan. Nuotit Leif oppi 5-vuotiaana ja 6-vuotiaana hän teki ensimmäiset sävellyksensä.

Tauno Hannikainen oli toiminut kapellimestarina Yhdysvalloissa mm. Chicagossa, missä hän oli ollut kapellimestariluokan professorina ja nuoriso-orkesterin kouluttajana. Palattuaan Suomeen Hannikainen perusti 1953 Amerikan mallin mukaan Helsingin Nuoriso-orkesterin.

Koesoittoon ilmoittautui 80 soittajaa, joista Hannikainen kelpuutti orkesteriin 47. Joukossa olivat mm. tulevaisuuden nimet Okko ja Esa Kamu, Hannele ja Heljä Angervo, Matti Piipponen, Taru Kumpunen (myöh. Valjakka), Pentti Hostikka, Tapio Lötjönen, Jorma Katrama, Erkki ja Marja Kantola, Lajos Garam, Olavi Pälli ja Arto Noras.

Leif, joka oli aloittanut viulutunnit Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla Leena Siukosen oppilaana edellisenä syksynä, hyväksyttiin mukaan. Hän oli 9-vuotias ja orkesterin kuopus.

Hannikainen löytää ihmelapsen

Hannikainen pani Leifin soittamaan orkesterissa kolmatta viulua, jolla oli tarkoitus korvata puuttuvat alttoviulut. Kun kapellimestari pahoitteli, ettei hänellä ollut antaa Leifille diskanttiavaimelle kirjoitettuja nuotteja, poika vastasi:

– Ei haittaa, herra kapellimestari. Osaan lukea nuotteja myös C-avaimella. Voin virittää kielet alttoviulun tapaan, jos haluatte. Kotona olen soittanut niin. Se ei kuulosta hyvältä, mutta toimii.

Leif hölläsi ¾-viulunsa kielet, ja niin hänestä tuli Nuoriso-orkesterin alttoviulisti.

Tauno Hannikainen otti saman tien yhteyttä Fazerin musiikkiliikkeen johtajaan Roger Lindbergiin ja kertoi 9-vuotiaasta ihmelapsesta. Fazerilta järjestyi Leifille oikea alttoviulu Lindbergin laskuun.

Vaihto viulusta alttoon olisi ollut kenelle tahansa haasteellinen paikka, muttei Leifille:

– Tämän instrumentin soittaminen on senkin puolesta mukavaa, kun ei ole edessä ketään näkyvyyttä haittaamassa.

Nuoriso-orkesterin ohjelmassa oli ensimmäisenä Dvořákin sinfonia nro 9 Uudesta maailmasta.

– Tuo kohta on hieman vaikea, mutta opin sen varmasti pian, kun oikein yritän. Varmasti jo seuraavissa harjoituksissa se sujuu moitteettomasti, Leif vakuutti reippaasti.

Pari vuotta myöhemmin Hannikainen teki Leifistä orkesterinsa konserttimestarin.

Ihmelapsi arvostelee Hannikaista

Tauno Hannikainen keräsi Nuoriso-orkesterista kvartetin, jossa soittivat viulistit Olavi Pälli ja Lajos Garam, altisti Leif Segerstam ja sellisti Heljä Parviainen. Ylpeä kapellimestari vei kvartettinsa esiintymään Jean Sibeliukselle. Matka Ainolaan taittui Hannikaisen vaaleansinisellä Chevrolet Cabrioletilla.

Kotimatkalla Hannikainen ja Leif keskustelivat Sibeliuksen neljännestä sinfoniasta. Leif oli kuullut teoksen Hannikaisen johtamana yliopiston juhlasalissa. Hän oli sitä mieltä, että tempo oli ollut lopussa liian nopea. Hannikainen oli pilannut sinfonian tunnelman kiirehtimällä.

12-vuotiaan on aika ryhtyä johtamaan

Leifille oli helppoa omaksua eri soitinten tekniikka, 12-vuotiaana hän osasi soittaa mm. pianoa, viulua, alttoviulua, vaskipuhaltimia ja nokkahuilua. Tauno Hannikaisen mielestä Leifin oli aika ryhtyä johtamaan orkesteria.

– Oli Hannikaisen syy, että minusta tuli kapellimestari, Segerstam muisteli myöhemmin.

Nuoriso-orkesterin konsertissa keväällä 1957 Leif johti Beethovenin Egmont-alkusoiton. Hän oli 13-vuotias.

Ainoana Juilliardin kapellimestariluokalle

Leif Segerstam opiskeli Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla vuodet 1952–1962. Viimeisenä vuotena hän kirjoitti viisi laudaturia Ruotsalaisesta normaalilyseosta, voitti Maj Lind -pianokilpailun ja antoi ensikonsertin viulistina.

Seuraavana vuonna 1962–1963 Leif suoritti Sibelius-Akatemiassa sekä orkesterinjohdon että viulun diplomitutkinnot.

Vuonna 1963 hän sai Asla-stipendin ja matkusti New Yorkiin opiskellakseen kuuluisassa Juilliard School of Music –musiikkikorkeakoulussa.

Paikan päälle saavuttuaan Leif joutui osallistumaan pääaineen pääsykokeisiin. Vaihtoehtoja olivat viulu, sävellys ja orkesterinjohto. Kapellimestariluokalle hyväksyttiin tiukan testauksen jälkeen 13 hakijasta vain yksi: Leif. Opiskelutovereita Juilliardissa olivat mm. James Levine ja Leonard Slatkin.

Leif suoritti toisen kapellimestaritutkintonsa Juilliardissa 1965.

Kapellimestari Leif Segerstam noin vuonna 1965.
Valokuvaaja Kalle Kultala kuvasi nuoren kapellimestari Leif Segerstamin kotonaan Tapiolassa noin 1965. Kapellimestari Leif Segerstam noin vuonna 1965. Kuva: Kalle Kultala Leif Segerstam

Kansallisoopperan kolmoskapellimestari kositaan Tukholmaan

Palattuaan New Yorkista Leif sai kiinnityksen Kansallisoopperan kolmanneksi kapellimestariksi 1965–1968. Kun ykköskapellimestari Jussi Jalakselle ja kakkoskapellimestari Ulf Söderblomille lankesivat luonnostaan kiinnostavimmat teokset, Leif joutui työskentelemään johtamisen lisäksi myös harjoituspianistina. Nälkäinen nuori kapellimestari alkoi katsella ulkomaille.

Toukokuussa 1968 lehdet kertoivat Segerstamin siirtymisestä Tukholman Kuninkaalliseen oopperaan. Kun Leif Tukholmassa johti ensi töikseen elokuussa 1968 Verdin La Traviatan, Ruotsin lehdistö kirjoitti kapellimestarilöydöstä, ja ylisti Segerstamin energistä, laulavaa ja tarkoin artikuloivaa johtamistyyliä.

Segerstamin Tukholman kiinnityksen takana oli oopperajohtaja Göran Gentele. Hän oli palkannut Leifin vain yhdeksi kaudeksi, mutta nähtyään tämän työskentelevän kiirehti tekemään uuden sopimuksen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Gentelen suosikki

Göran Gentele oli toiminut Kuninkaallisessa oopperan ohjaajana vuodesta 1952 ja johtajana vuodesta 1963. Hän oli laajasti sivistynyt herrasmies ja osasi johtaa luovien ihmisten työyhteisöä. Gentele kuului kansainvälisen oopperamaailman sisäpiiriin. Liput Leifille Bayreuthin Wagner-juhlille järjestyivät helposti.

Leif ja Gentele työskentelivät hyvin yhteen. Gentelen persoonasta ja taitavuudesta kertoo, että hänet kutsuttiin Tukholmasta johtamaan New Yorkn Metropolitan-oopperaa, minne hän lähtikin keväällä 1971.

Göran Gentele kuoli heinäkuussa 1972 auto-onnettomuudessa Sardinialla ennen kuin ehti aloittaa työnsä Metropolitanissa.

Kapellimestari Leif Segerstam noin vuonna 1976.
Kalle Kultala kuvasi Leif Segerstamin johtamassa vuonna 1976. Kapellimestari Leif Segerstam noin vuonna 1976. Kuva: Kalle Kultala Leif Segerstam
Kapellimestari Leif Segerstam noin vuonna 1976.
Käynnissä Radion sinfoniaorkesterin stemmaharjoitukset Kulttuuritalolla. Kapellimestari Leif Segerstam noin vuonna 1976. Kuva: Kalle Kultala Leif Segerstam

Ovet auki maailmalle

Gentelen lähdön jälkeen ilmapiiri Kuninkaallisessa oopperatalossa viileni ja sen joutui kokemaan myös kapellimestari Segerstam.

Vasta jälkeenpäin Segerstamille selvisi, että Gentele oli suositellut häntä merkittäville tahoille. Ensin hänet kutsuttiin vierailemaan Berliinin Deutsche Operiin, minkä jälkeen ovet avautuivat suuriin oopperataloihin mm. Metropolitaniin, Lontoon Covent Gardeniin, Milanon La Scalaan, Wienin valtionoopperaan, Müncheniin, Hampuriin, Kölniin, Kööpenhaminaan ja Salzburgin musiikkijuhlille.

Tukholman Kuninkaalliseen oopperaan Segerstam palasi ylikapellimestariksi vielä vuosiksi 1995–2001.

Oopperoiden lisäksi Leif Segerstam on toiminut lukuisten sinfoniaorkesterien ylikapellimestarina. Vuodesta 2012 hän on Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestari. Hänen Turun kautensa päättyy toukokuussa 2019.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Dahlström, Fabian: Segerstam, Leif. Kansallisbiografia 1.9.2015.
Lindgren, Minna: Leif Segerstam NYT!. Teos. Jyväskylä 2005.
Turun filharmonen orkesteri: Ylikapellimestari Leif Segerstam.
Turun filharmoninen orkesteri: Leif Segerstam avaa viimeisen konserttivuotensa TFO:n ylikapellimestarina..
Wikipedia: Leif Segerstam.
Yli-Ojanperä, Elina: Leif Segerstam on musiikin monialainen välikappale. Artikkeli & videoita. Yle Elävä arkisto 22.1.2018.

Katso ja kuuntele

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.

    Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.