Hyppää pääsisältöön

Elina luuli migreenin, paniikkikohtauksen ja oksennustaudin iskeneen yhtä aikaa

– sinnitteli ilman apua, vaikka aivoverenvuoto teki jo tuhojaan

Kuntoutuminen on nyt kuvataideopettaja Elina Lehtorannalle täysipäiväinen työ. Voimia verottaa myös taistelu palveluista, joita arjen sujumiseen tarvitaan.

Kaikki alkoi kovasta päänsärystä. Pian mukaan tuli pahoinvointia ja oksentelua. Samaan aikaan niska jäykistyi, jalka puutui ja Elina Lehtorannasta tuntui, että paniikkikohtauskin teki tuloaan.

– Soitin äidille, että minulla on joku kohtaus. Äiti käski seuraamaan tilannetta ja soittamaan heti hätäkeskukseen, jos tilanne pahenee. Mutta en minä ruvennut sinne soittelemaan, muistelee Elina, 34, kohtalokkaan illan tapahtumia.

Seuraavana aamuna äiti tuli Elinan luo tarkistamaan tyttärensä vointia ja päätti, että ambulanssi on tilattava. Elina vähätteli tilannettaan vielä silloinkin, eikä apu tullut paikalle kiireellisenä.

Hoitajat tajusivat kuitenkin tilanteen vakavuuden, kun Elina ei pysynyt jaloillaan ja kiidättivät naisen sairaalaan. Oireiden syy selvisi, kun pää kuvattiin.

En osannut pelätä mitään.

– Siellä oli ollut aivoverenvuoto, joka oli onneksi loppunut itsestään. Muuten en olisi selvinnyt hengissä.

Verenvuodon oli aiheuttanut synnynnäinen aivoverisuoniepämuodostuma AVM, jossa valtimon ja laskimon välillä ei ole normaalia hiussuoniverkostoa. Veri pääsee virtaamaan tavallista suuremmalla paineella, mikä voi aiheuttaa aivoverenvuotoa.

Epämuodostuma oli kooltaan niin iso, että uusintavuodon riski oli todellinen. Lääkärit päättivät, että se pitää poistaa.


Elina Lehtoranta pöydällä olevan peilin kautta kuvattuna. Pöydällä näkyy maalaustarvikkeita.




Elina Lehtoranta pöydällä olevan peilin kautta kuvattuna. Pöydällä näkyy maalaustarvikkeita.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Akuutti,aivoverenvuoto,halvaus,Elina Lehtoranta

– Minulle sanottiin, että viikon päästä leikkauksesta pääsen pois sairaalasta ja aluksi voi olla ohimenevää vasemman puoleista heikkoutta. En osannut pelätä mitään.

Ennen leikkausta Elina voi kohtalaisen hyvin, mitä nyt vasen puoli tuntui hieman puutuneelta. Pian aivopaineet lähtivät kuitenkin nousuun, minkä vuoksi kalloon piti porata reikä ja asentaa eräänlainen putki laskemaan painetta.

Huusin hoitajalle, että minä en ole halvaantunut.

Varsinaisessa leikkauksessa kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. Elinan pää jouduttiin avaamaan vielä uudemman kerran, koska aivoihin oli kehittynyt verihyytymää.

– Olin viikon nukutettuna yhtäjaksoisesti näiden leikkausten takia ja ihan sekaisin, kun minua alettiin herätellä. Huomasin kyllä, että vasen puoli ei toimi, mutta ajattelin sen olevan sitä ohimenevää heikkoutta.

– Kukaan ei sanonut minulle, että olen halvaantunut. Puhuttiin vain hemistä, enkä tiennyt mitä se tarkoittaa. Nyt tiedän sen olevan latinaa ja tarkoittavan toispuolihalvausta eli hemipareesia.


Lähikuvassa Elina Lehtoranta maalaustelineen takana. Katsoo hieman alaviistoon.




Lähikuvassa Elina Lehtoranta maalaustelineen takana. Katsoo hieman alaviistoon.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Akuutti,aivoverenvuoto,halvaus,Elina Lehtoranta

Tilanteeseen tuli selvyyttä vasta, kun Elina siirrettiin Meilahden sairaalaan, jossa hoitaja kysyi häneltä ensimmäisenä, kumpi puoli on halvaantunut.

– Huusin hoitajalle, että minä en ole halvaantunut. Minulla on vain ohimenevä heikkous, hemi. Mutta siinä vaiheessa tilanteen karu todellisuus alkoi selvitä.

Elinan aivot ikään kuin suojelivat itseään, ettei hän heti ymmärtänyt tilanteen vakavuutta. Tällaista oiretiedostamattomuutta voi esiintyä äkillisten aivovaurioiden yhteydessä​​.

Onneksi olen aina ollut oikeakätinen.

Reilut kolme vuotta halvaantumisen jälkeen Elina sekoittaa öljyvärejä työhuoneellaan Helsingissä. Hän nappaa värituubin ja ruuvaa korkin varovasti auki käyttäen pelkästään oikeaa kättään.

– Tuubeja kannattaa pitää vähän löysällä, ettei junttaa korkkia tiukasti kiinni. Muuten en saisi niitä yhdellä kädellä auki, Elina kertoo ja ruuvaa korkin varovasti paikoilleen.

Öljyvärimaalausta harrastava Elina on opetellut elämään yksikätisenä. Vasen käsi kulkee mukana, mutta suurta apua siitä ei arkisissa toiminnoissa ole. Jalka toimii vähän paremmin, vaikka koko vasen puoli sai vahva-asteisen halvauksen.


Lähikuva pensselistä, joka sivelee väripaletista oranssia öljyvärimaalia.




Lähikuva pensselistä, joka sivelee väripaletista oranssia öljyvärimaalia.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Akuutti,aivoverenvuoto,halvaus,Elina Lehtoranta

Öljyvärit ovat jo sekoittuneet kauniisti ja sivellin hakee paletista erilaisia oranssin sävyjä. Työn alla on muotokuva valkoisesta kissasta, jonka Elina ikään kuin kehystää voimakkailla väreillä.

– Onneksi olen aina ollut oikeakätinen, muuten maalaaminen olisi tuskallista, Elina naurahtaa ja sivelee uutta maalikerrosta kissataulun pintaan.

– Sairaalaan pyysin heti akvarellitussit testatakseni, pystynkö edelleen maalaamaan. Minulla on vaurioitunut oikea aivopuolisko, jonka tiedetään vastaavan luovuudesta. Oli mahtava tunne, kun maalaaminen onnistui siitä huolimatta.

Kissojen lisäksi Elina maalaa omakuvia ja viimeisin teos on joulukuulta. Samaan aikaan Elina valmistui kuvataideopettajaksi ja taulussa hän kuulemma näyttää ihan opettajalta.


Yksityiskohta Elina Lehtorannan maalaamasta omakuvasta. Maalauksessa silmälasipäinen nainen katsoo suoraan. Maalauksessa on käytetty voimakkaita värejä.




Elina Lehtorannan maalaama omakuva.
Yksityiskohta Elina Lehtorannan maalaamasta omakuvasta. Maalauksessa silmälasipäinen nainen katsoo suoraan. Maalauksessa on käytetty voimakkaita värejä.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Akuutti,aivoverenvuoto,halvaus,Elina Lehtoranta

Opettajan töitä Elina ei kuitenkaan pysty halvaantumisen takia koskaan tekemään täysipäiväisesti. Esimerkiksi maalaustarvikkeiden kantaminen isolle ryhmälle ei onnistu, kun toinen käsi ei toimi kunnolla.

Toimettomana Elina ei kuitenkaan päiviään vietä, sillä kuntoutuminen käy täydestä työstä. Elinan viikkoon mahtuu fysioterapiaa, toimintaterapiaa, psykoterapiaa, allasterapiaa, kuntosalia ja vesijuoksua.

Sulan maan aikaan Elina ajelee nojapyörällään ympäri Helsinkiä jopa 30 kilometriä päivässä.

Olen oppinut jonkinlaisen kävelytyylin.

– Saan tällä hetkellä kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Olen ajatellut sen niin, että kyllä minun pitää sen eteen myös kuntoutua.

– Enhän minä entiseen kuntoon tietenkään tule, mutta toivottavasti pystyn asumaan jatkossakin omassa asunnossa, eikä minusta tulisi enää ylimääräisiä kuluja terveydenhuollolle.

Kolmessa vuodessa on tapahtunut paljon kehitystä. Aluksi Elinan piti opetella perustoiminnot nielemisestä ja istumisesta lähtien uudelleen. Käveleminen tuli mukaan vasta paljon myöhemmin.


Elina Lehtorannan jalat lattian tasosta kuvattuna. Elinalla on jalassaan punaiset nahkakengät, vasemman kengän nauhat ovat auki.




Elina Lehtorannan jalat lattian tasosta kuvattuna. Elinalla on jalassaan punaiset nahkakengät, vasemman kengän nauhat ovat auki.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Akuutti,aivoverenvuoto,halvaus,Elina Lehtoranta

– Olen oppinut jonkinlaisen kävelytyylin, vaikka käytänkin askellukseen vääriä lihaksia. Kotona ja työhuoneella liikun ilman kävelykeppiä, mutta muualla joudun keppiin vielä turvautumaan.

Aivovammasta toipuminen on nopeinta yleensä ensimmäisen vuoden aikana vamman jälkeen. Oppimisen ja sopeutumisen myötä toimintakyky voi kohentua vielä myöhemmin. Elinakin toivoo, että voisi vielä joskus kävellä kokonaan ilman keppiä.

Kovasta kuntoutuksesta huolimatta Elinan vasenta kättä ei ole saatu toimimaan juuri ollenkaan. Elina pystyy nostamaan koukussa olevaa kättä jonkin verran, mutta jäykkähalvauksen takia alas laskeminen onkin jo vaikeampaa.

Tämä halvaantunut käsi on varsinainen muurinmurtaja, kun kävelen ihmisjoukossa.

– Tietysti toivon, että kantasoluhoidot tai muut hoitomuodot kehittyisivät ja käteen saataisiin vielä toimivuutta lisää.

Halvaantumisen jälkeen Elina asui ensin vanhempiensa luona ja äiti toimi hänen omaishoitajanaan hetken aikaa. Myöhemmin Elina muutti takaisin omaan asuntoonsa, joka sattuu olemaan hissittömän kerrostalon kolmannessa kerroksessa.

– Tosi fiksua toispuolihalvaantuneelle, mutta olen ainakin saanut hyvää porrastreeniä.

Henkilökohtainen avustaja käy Elinan luona kolme kertaa viikossa ja yhdessä he käyvät treenaamassa kuntosalilla ja uimahallissa sekä tekevät kauppareissut ja viikkosiivoukset.

Erilaisten hakemusten ja lomakkeiden täyttäminen on tullut halvaantumisen myötä tutuksi.

– Kuntoutussuunnitelma ja eläkepäätös tehdään vuodeksi kerrallaan. Päätöksiä saa aina odottaa ja lisäselvityksiä antaa. Välillä pitää soitella, että missä päätös viipyy.


Maalaustarvikkeita, värejä, pensseleitä ja kuppeja sekaisin pöydällä.




Maalaustarvikkeita, värejä, pensseleitä ja kuppeja sekaisin pöydällä.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Akuutti,aivoverenvuoto,halvaus,Elina Lehtoranta

Viimeisimmän väännön Elina on käynyt kaupungin vammaispalvelun kanssa taksimatkoista, jotta hän pääsisi useammin käymään työhuoneellaan. Kuntien on tarjottava vaikeasti vammautuneille vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa taksimatkaa kuukaudessa.

Käytännössä se tarkoittaa yhdeksää edestakaista matkaa ja niillä pitäisi hoitaa kaupassa käynnit, omatoimiset treenit ja kaikki muut vapaa-ajan asioinnit.

– Opiskeluaikana sain taksimatkat työhuoneelle vielä opintomatkoina. Nyt valmistumisen jälkeen ajattelin, että saan lisää vapaa-ajan matkoja taksikyyteihin, kun maalaaminen liittyy selkeästi ammattiini.

– Ensin tuli hylkäävä päätös ja minun piti siitä valittaa. Lopulta sain kuitenkin muutaman matkan lisää ja pääsen nyt maalaamaan työhuoneelleni pari kertaa viikossa.


Yksityiskohta Elina Lehtorannan maalaamasta kissataulusta. Etualalla Elina epäterävänä.




Yksityiskohta Elina Lehtorannan maalaamasta kissataulusta. Etualalla Elina epäterävänä.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Akuutti,aivoverenvuoto,halvaus,Elina Lehtoranta

Taulu alkaa valmistua ja kissan keltaiset silmät tuijottavat tiukasti maalaria. Elina kertoo mallin olevan hänen edesmennyt Misse-kissansa, joka ei hyväksynyt häntä ollenkaan pyörätuolissa heti halvaantumisen jälkeen. Kun pyörätuoli jäi hiljalleen sivuun, Misse kiintyi taas emäntäänsä.

Tunteet ovat laimentuneet otsalohkovamman myötä.

Ennen aivoverenvuotoa ja halvaantumista Elina vietti aktiivista opiskelijaelämää, työskenteli taidetarvikeliikkeessä ja näki paljon kavereita.

– Nykyään ihmisten tapaaminen on hirmu paljon raskaampaa. Keskustelun seuraaminen on väsyttävää, jos on monta puhujaa, tulee sellainen aivoväsymys. Siksi viihdyn hyvin itsekseni.

– Lisäksi tunteet ovat laimentuneet otsalohkovamman myötä. Kaikki on aika tasaista, vaikka välillä tuleekin äkkipikaisuuskohtauksia, jos minua kohdellaan väärin vaikkapa hoitoon tai hakemuksiin liittyvissä asioissa.

Elina on joutunut myös opettelemaan sietämään ihmisten tuijottamista, koska hänen kävelynsä on hieman erilaista kuin muilla.

– Varsinkin uimahalliin oli aluksi vaikea mennä ja tuntui hirveältä, kun kaikki tuijottivat. Mutta siihenkin tottuu. Joku saattaa kysyä, onko jalka kipeä. Sitten kun kerron, että se on halvaantunut, saan kuulla ihmisen oman sairauskertomuksen. Että on minullakin välilevyn pullistuma.

Eniten katkera Elina kertoo olevansa siitä, ettei hänelle kerrottu halvaantumisen mahdollisuudesta ennen leikkausta. Hän ei pystynyt henkisesti valmistautumaan ikävään vaihtoehtoon ollenkaan.


Elina Lehtorannan maalaamia teoksia taustalla. Etualalla Elina epäterävänä.




Elina Lehtorannan maalaamia teoksia taustalla. Etualalla Elina epäterävänä.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Akuutti,aivoverenvuoto,halvaus,Elina Lehtoranta

– Olen käsitellyt asiaa paljon psykoterapiassa. Minulla on hyvä terapeutti ja juttelen hänen kanssaan kerran viikossa.

Halvaantumisen syyt ovat edelleen epäselviä, vaikka Elina on tavannut myös hänet leikanneen lääkärin parisen vuotta operaation jälkeen.

– Hän otti minut vastaan, mutta mitään vastauksia en saanut tai ainakaan hän ei niitä minulle kertonut. Leikkauksessa on täytynyt mennä jotakin pieleen, joku väärä suoni poikki tai vastaavaa, Elina pohtii.

Aivovaurion myötä Elinalle tuli vielä epilepsia, joka on kuitenkin pysynyt hyvin kurissa lääkityksen avulla. Ajokorttikin oli hetken hyllyllä epilepsian takia, mutta viime kesänä Elina sai ajoluvan takaisin.

– Haaveissa on oma auto. Sen pitäisi olla automaattivaihteinen ja vilkkuviiksen voisi siirtää ratin oikealle puolelle. Muita apuvälineitä en autolla ajamiseen tarvitse.


Lähikuva kädestä, joka maalaa pensselillä vihreää väriä tauluun.




Lähikuva kädestä, joka maalaa pensselillä vihreää väriä tauluun.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Akuutti,aivoverenvuoto,halvaus,Elina Lehtoranta

Elina viimeistelee vielä kissatauluaan ja suunnittelee samalla taksin tilaamista. Kotimatka vie jälleen yhden siivun hänen kuukausikiintiöstään.

– Minulle on tärkeää, että pääsen maalaamaan ja pystyn tekemään samoja asioita kuin ennenkin. Olen maalannut aina, joten siinä mielessä tämä on erittäin kuntouttavaa.

Lue myös:

Kolariautossa Nette Kiviranta keskittyi vain hengittämiseen, nyt kaikkeen siihen, mikä elämässä yhä on hyvin – Näin rakentuu mieli, jota kriisi ei muserra

Eveliina putosi 10 metristä lähes kuolemaan – kauhukuvat eivät estäneet paluuta kiipeilyseinälle


Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!

Katso Akuutin jakso Tosielämän selviytyjät:

Eveliina tippui kiipeilyseinältä, Elina sai aivoverenvuodon ja Sara joutui niskaleikkauksen jälkeen pyörätuoliin. Kolme nuorta naista kertoo, miten he ovat selviytyneet, kun elämä muuttuu toisenlaiseksi yhdessä hetkessä.