Hyppää pääsisältöön

Maalismaan ja Holmströmin tymäkkää Schumannia

Viulisti Eriikka Maalismaa ja pianisti Emil Holmström ovat erinomaisia esimerkkejä aktiivisesti toimivista freelancer-muusikoista, jotka osallistuvat ja vaikuttavat. Oman muusikkouden lisäksi kaksikko muun muassa soittaa erilaisissa yhtyeissä sekä suunnittelee musiikkitapahtumia. Silloin kun soitetaan klasaria, tehdään se rennolla otteella, ilman turhaa pönötystä. Tuore julkaisu uumoilee romantiikan ihanuuksia, kun duo kuulostelee Robert Schumannin sävelistöä periodisoittimin väritettynä.

schumann äänitteen kansi
schumann äänitteen kansi Robert Schumann

Schumannilla oli tapana säveltää useita samaa lajityyppiä olevia teoksia tiiviin ajanjakson aikana. Näin säveltäjä otti ensin lajityypin haltuunsa ja teki siitä sitten omansa. Kolme viululle ja pianolle kirjoitettua sonaattia kuuluvat Schumannin myöhäistuotantoon. Ne valmistuivat vuosina 1851–1853, säveltäjän viettäessä viimeisiä elinvuosiaan psykiatrisessa hoitolaitoksessa. Hiipuvaa luomisvoimaa eivät eloisat viulusonaatit kuitenkaan heijastele.

Schumannin sävelistö soi Maalismaa-Holmström-duon taidokkaassa käsittelyssä vireästi. Viulun suolikielten sekä vuosimallia 1862 olevan Erard-flyygelin käyttö tuovat yleissointiin raikkautta vieden sen pois romantiikan musiikin esityksiä usein vaivaamasta tylsistyttävästä yleispöhöstä.

A-molli-sonaatin finaalin oikukas vauhti-jankkaus saa osakseen maltillisen tempon, mikä lienee hyvä ratkaisu. Sukellus verrokkiäänitteiden maailmaan osoittaa, ettei tempon lisääminen välttämättä saa musiikkia sen paremmin rullaamaan. Nyt soitossa on mukana mukavaa hyytelömäistä hytkymistä, sitkaa ja joustavuutta.

D-molli-sonaaatti kaartelee kolmesta sonaatista perusteellisimmin. Duon yhteisissä eleissä on täsmällisyyttä ja sähäkkyyttä. Ensimmäisessä osassa ei esityksen äänenvoimakkuuden säätöä säästellä. Kolmannen osan alun näppäilyt ripsahtelevat tasapäin flyygelin pehmeyksien kanssa. Pumppaava finaali rullaa vakuuttavasti. Kohdallaan loksahtelevista palasista piirtyy duon hyppysissä eheä ja vireä soivuus.

Kolmannen sonaatin syntyhistoriaan syvemmin tässä yhteydessä uppoamatta, voitaneen lyhyesti todeta sen olevan monisyinen. Ensiosan voimallisen avauksen, sävelryöpsähdysten ja maltillisempien vastakkaisuuksien lomittelusta syntyykin hyvää draamaa. Intermezzossa viulun verraten matalassa rekisterissä kulkevat melodiat tuovat koskettavaa hyvästijätön tunnelmaa.

Kokonaisuus on eheä ja laadukas. Kauniaisten Uuden paviljongin akustiikassa tehdyt onnistuneet taltioinnit tukevat aidontuntuista kamarimusiikillista kokemusta ja läsnäoloa.

Schumann. The Violin Sonatas. Eriikka Maalismaa, viulu, Emil Holmström, piano. Alba (ABCD438).

Kuuntele Uudet levyt 5.3.2019, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

Lisää ohjelmasta

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.