Hyppää pääsisältöön

Nordea ja Kremlin pyykkärit: käsikirjoitus

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.
Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus. MOT,käsikirjoitukset

Radion Yle-uutisarkistosta: ”Danske bankin rahanpesurypäs jatkuu.”

"Deutsche bankia on ratsattu Saksassa. Syynä rahanpesuepäily…"

"Ruotsalaisessa Swedbankissa epäillään laajaa ja järjestelmällistä rahanpesua."

Lahjuksilla ja petoksilla hankitut rahat ovat virranneet ympäri Eurooppaa tuttujen pankkien kautta. Suursijoittaja Bill Browder on pyytänyt Keskusrikospoliisia tutkimaan Nordeaa epäilyttävien venäläisrahojen takia.

Bill Browder, sijoittaja, Hermitage Capital: If the Finnish police don’t investigate a couple hundred million dollars in laundered money going through Nordea bank, then they have been grossly negligent.

Nyt MOT:n hallussa oleva laaja tietovuoto paljastaa ensimmäistä kertaa, miten miljardien rahanpesukoneisto rakennettiin. Nordean ylle lankeaa yhä synkempi varjo.

Pirjo Jukarainen
tutkija
Poliisiammattikorkeakoulu: Tässä on ollut useita sellaisia kohtia, jolloin olisi pitänyt hälytyskellojen soida.

Puhelu:
MOT: ”Olemme yrittäneet saada kuukauden ajan haastattelua Nordeasta.

Nordean viestintä: Selvittelen asiaa.”

TUNNARI: Nordea ja Kremlin pyykkärit

Tervetuloa maailman korruptoituneiden miljardöörien kiertueelle Lontooseen, rahanpesijöiden paratiisiin.

Oliver Bullough, tietokirjailija: So up there at the top, the top is an apartment that belongs to Ukrainian oligarch Rinat Akhmetov and it’s the most expensive flat ever sold in this country.

Grafiikka: £136 miljoonaa

Tämä ohjelma kertoo siitä, miten kansainvälinen rahanpesu koskettaa meitä suomalaisia.

Bullough: It’s all owned in Panama, Virgin Islands. You know, wherever, Monaco, Lichtenstein, Luxembourg, all of it is hidden.

Brittiläinen tietokirjailija ja vapaa toimittaja Oliver Bullough on pari vuosikymmentä seurannut Venäjää ja entisten Neuvostoalueiden johtajia ja heidän rahavirtojaan. Merkittävä osa likaisesta rahasta päätyy Lontooseen.

Bullough: It belongs to a Ukrainian businessman, by a guy called Dmytro Firtash…. It was Putin basically made him Gazprom’s man in Ukraine and he made billions and billions of dollars, essentially overcharging Ukrainians for gas.

Grafiikka: £ 60 miljoonaa

Grafiikka: £ 53 miljoonaa

Bullough kiteyttää rahanpesun kolmeen eri vaiheeseen.
Ensin rahat varastetaan.
Sitten ne piilotetaan.
Ja lopuksi kulutetaan.

Piilottaminen ja rahojen alkuperän häivyttäminen tapahtuu pöytälaatikkoyhtiöiden, veroparatiisien ja bulvaanien eli haamujohtajien avulla. Monimutkainen rahaputkisto johtaa myös Suomeen.
Käsissämme on ainutlaatuinen tietovuoto.
Se sisältää yritys- ja lainasopimuksia, sähköposteja ja tietoa yli miljoonasta tilisiirrosta.
Salaisia tietoja on vuodettu korruptiota tutkivalle toimittajaryhmälle OCCRP:lle. Suomesta MOT on saanut pääsyn aineistoon, jota kutsutaan Troikan pesulaksi.

Ville Juutilainen, MOT: Mä pystyn suurelta osin tehdä ne samat haut koodilla.

Rahasummat ovat valtavia. Pesulan läpi on virrannut satoja miljardeja euroja. Aineisto paljastaa ensimmäisen kerran yksityiskohtaisesti, miten Putinin lähipiiri on rakentanut monimutkaisen rahanpesujärjestelmän. Sen avulla venäläiset liikemiehet ovat piilottaneet, pesseet ja törsänneet rahoja – eurooppalaisten yritysten ja pankkien kautta. Myös Suomessa.

Ville Juutilainen: se mitä tiedetään suomalaisista tileistä, se summa on pääsääntöisesti pysynyt samana.
Joo.

Rahan alkuperää on häivytetty kuin oppikirjassa: on veroparatiisiyhtiöitä, tekaistuja lainoja ja haamujohtajia. Aineistosta nousee esiin myös suomalaisille tuttu pankki. Vähitellen rahan liikkeiden avulla hahmottuu myös rahapesulan pääarkkitehti. Mutta palataan häneen myöhemmin. Vuodon ytimessä on kaksi liettualaista pankkia. Miten näin systemaattinen rahanpesu on ylipäätänsä ollut EU:ssa mahdollista? Lähden hakemaan vastausta tiedon lähteelle eli Liettuaan.

Rahanpesulan aineisto on pääosin Snoras- ja Ukio pankeista. Pankeilta evättiin toimiluvat vuosina 2011 ja 2013 kehnon rahanpesun torjunnan vuoksi.

Šarūnas Černiauskas, toimittaja, 15min.lt –uutissivusto: It used to be one of the branches of Ukio and now it’s a really popular whiskey bar.

Toimittaja Šarūnas Černiauskas on tutkinut rahanpesua, liettualaisia pankkeja ja niiden omistajia useita vuosia. Hän johtaa liettualaisen uutissivuston tutkivaa ryhmää.

Šarūnas Černiauskas: This was by far the dirtiest bank in Lithuania. It has been investigated for money laundering several times. If it came to money laundering probes in Lithuania, prior to 2012, Ukio Bankas was the most frequent case.

Liettuan keskuspankin tehtäviin kuuluu valvoa maan pankkeja. Valvonta oli pitkään retuperällä.

Vitas Vasiliauskas, pääjohtaja, Liettuan keskuspankki: I think it’s an example how deep was the problem five years ago, or maybe even not five years, I think it’s a little bit older issue.

MOT: Could that happen today?

Vitas Vasiliauskas: You know, everything can happen, so we are humans.

Liettuan viranomaiset ovat sittemmin heränneet. Toistakymmentä pankkeja tutkivaa poliisia on saanut potkut. He olivat itse sotkeutuneet pankin hämärään toimintaan. Keskuspankin pääjohtaja myöntää, että pankeilla oli rahanpesun torjuntaan liittyviä ongelmia. Mutta hän ei halua kommentoida keskeneräistä tutkintaa.

Vitas Vasiliauskas: Our supervising authorities are trying to do their job, but in the past the anti-money laundering actions, they are very fragmented. Now we can say that we are facing with some systematic view to anti-money or money laundering, you know.

MOT: How difficult is it to investigate and to sentence money launderers?

Vitas Vasiliauskas: Everything goes very quickly, you know. So, it means that supervisor or investigation agency always run after the bad guy.

Černiauskas on tutkinut vuodettua pankkiaineistoa puoli vuotta.

Sarunas: It shows how much hidden money, how, how big of a secret flow of money tied to people close to Kremlin has been going through two Lithuanian banks alone. I think it’s huge and I think it explains why all the Lithuanian bankers that ran away to Russia are feeling pretty safe there.

Rahanpesulaa on käyttänyt muun muassa Panaman papereista tuttu sellisti ja Venäjän presidentin läheinen ystävä Sergei Roldugin. Roldugin on saanut miljoonia euroja osakekaupoissa, jotka näyttävät asiakirjojen perusteella tekaistuilta. Rolduginia on kutsuttu PUutinin parhaaksi ystäväksi - hän on myös Putinin tyttären kummi.

TEKSTI: Sergei Rolduginia ei tavoitettu kommenttia varten.

Mitä muuta massiivisesta aineistosta paljastuu? Nordeaan on vuodettujen tietojen mukaan virrannut yhteensä ainakin 700 miljoonaa euroa - merkittävä osa epämääräisistä lähteistä. Suurimmat summat ovat menneet Nordean tileille Viroon, Tanskaan ja Suomeen. Suomalaisille Nordea-tileille on päätynyt ainakin 200 miljoonaa euroa. Rahansiirrot ovat vuosien 2005 ja 2017 väliltä. Epäilyttävistä lähteistä tulleet rahansiirrot Nordeaan jatkuivat senkin jälkeen kun Ukio ja Snoras pankit pantiin kiinni.

Sarunas: Well, that sounds like the Finnish banking system not really know they clients, because from our data we see that some of those companies were really raising red flags.

Näin pesulan rahoja on virrannut Suomeen: Venäläinen liikemies perustaa veroparatiisiyhtiön, jolla on tili liettualaisessa pankissa. Yhtiön ainoa toimintatarkoitus on siirtää laittomasti hankittua rahaa. Sillä ei ole työntekijöitä. Yhtiötä johtaa bulvaani, joka myös allekirjoittaa miljoonasopimuksia. Rahaa maksetaan suomalaisiin yhtiöihin, jotka myyvät veroparatiisiyhtiöille turkiksia, kännyköitä tai vaikkapa kalliita työkaluja.
Poliisiammattikorkeakoulussa on tehty Suomen ainoa rahanpesun riskianalyysi. Yksi sen tutkijoista on Pirjo Jukarainen. Näytän aineistosta Suomeen tulleita rahansiirtoja.

Pirjo Jukarainen
tutkija
Poliisiammattikorkeakoulu: Oho, aika hurjaa. Seuranta on ilmiselvästi nyt tässä niin kuin epäonnistunut. Ja riskiasiakkaiden kanssa ei pitäisi sitten edes tehdä liiketoimia, jos se riski on niin suuri, että ei pystytä varmuudella esim. selvittämään niitä tosiasiallisia edunsaajia.

Mitä enemmän pengomme asiakirjoja, sitä kiinnostavammalta Nordea näyttää. MOT:n selvityksen mukaan Nordealla on ollut asiakkaana noin 300 pöytälaatikkoyhtiötä – monet niistä on rekisteröity pahamaineisissa veroparatiiseissa.

grafiikka: Brittiläiset Neitsytsaaret, Panama, Belize, Bahama, Kypros, Gibraltar, Marshallsaaret, Seychellit


Yksi niistä on näyttänyt tekevän mittavaa bisnestä toisen pöytälaatikkoyrityksen kanssa. Nordean tilien kautta on kulkenut kymmeniä miljoonia Armen U:n yritykselle Panamassa. Kuka on Armen U? Tämä on Vanadzorin kaupunki Pohjois-Armeniassa. Alueelle rakennettiin kiireellisesti useita asuntoja vuoden 1988 maanjäristyksen jälkeen. Täällä asuu armenialainen Armen vanhempiensa ja vaimonsa kanssa. Talon sisällä on kylmä, koska sitä ei lämmitetä. Armen ottaa äitinsä kanssa vastaan MOT:n kanssa yhteistyötä tekevän OCCRP:n toimittajan. Hän tuntuu olevan tietämätön omista bisneksistään.

Edik Baghdasaryan, OCCRP:n toimittaja:Eräässä asiakirjassa sanotaan, että te olette saaneet tasan miljoona dollaria yritykseltä.
Voitteko selittää mitä teidän allekirjoituksenne tekee tässä asiakirjassa?

Arman U.: Ei aavistustakaan. Ei minkäänlaista
Edik Baghdasaryan: Onko tämä teidän allekirjoituksenne? Vilkaiskaahan.
ArmanU.: Se muistuttaa kovasti sitä.
Edik Baghdasaryan: Se muistuttaa allekirjoitustanne, mutta ei ole teidän, vai oletteko te allekirjoittanut asiakirjan
Arman U.: En. Tämä on kaunis, minun allekirjoitukseni on sotkuisempi

Armen on rakennustyöläinen, joka tekee kausiluonteisia työkeikkoja Moskovassa. Miten passikopio on päätynyt Ukio-pankkiin ja Armenin allekirjoitusta on käytetty miljoonasopimuksissa? Yksi selitys on, että kämppäkaverit Moskovassa ovat kopioineet hänen passinsa. Selitys voi pitää paikkansa, koska kämppäkaverilla on linkki koko Troikan pesulan pääarkkitehtiin. Armenin kaltaisia haamujohtajia vilisee aineistossa.
Niitä löytyy myös Nordean asiakasyrityksistä. Kuten filippiiniläinen kotirouva, joka on johtanut satoja yrityksiä. Heitä käytetään hyväksi, jotta oikeat omistajat pysyvät piilossa.

Pirjo Jukarainen: Asiakasta ei ole tunnettu lain edellyttämällä tavalla. Näähän olisi ollut hyvin helposti niin kuin havaittavissa jos niihin olisi aktiivisesti puututtu. Eli se että onko onko se tyypillinen toiminta tälle tämän tyyppiselle asiakkaalle niin kyllähän tän olisi pitänyt käydä ilmi sieltä.

Olemme löytäneet aineistosta useita rahanpesuun liittyviä tyypillisiä riskitekijöitä kuten veroparatiisiyhtiöitä, niiden välisiä valtavia rahansiirtoja ja bulvaanijohtajia. Lisäksi MOT:n selvitys paljastaa, että Nordean asiakkaina on ollut talousrikoksista epäiltyjä.

Pirjo Jukarainen: Tässä on useita sellaisia kohtia, jolloin olisi pitänyt hälytyskellojen soida. Valvonta on epäonnistunut.

Aineistosta ei ilmene, puuttuiko Nordea kyseenalaisiin tilisiirtoihin tai miten Nordea on tarkistanut asiakasyhtiöiden taustoja. Toiminta on kuitenkin saanut jatkua useita vuosia. Pankkisalaisuuden takia Nordea ei saa kommentoida asiakkaitaan koskevia tietoja. Mutta meillä olisi paljon muitakin kysymyksiä Nordealle. Siksi pyydämmekin Nordealta haastattelua yli kuukautta ennen tämä jutun ulostuloa. Jäämme odottamaan vastausta. Rahanpesulaa ovat ulospäin johtaneet bulvaanit. Mutta kuka on oikeasti pitänyt lankoja käsissään ja on saanut lukuisat hyvämaineiset pankit mukaansa? Saanko esitellä: Ruben Vardanian.

Kuvalähde: Youtube-video Davosin talousfoorumi “I think it will be crucial in a world that’s multicultural, very different and uneven to get some transparent mechanisms, disclosure…. “

Armeniassa syntynyt, Venäjällä kasvanut hyväntekeväisyyshankkeistaan tunnettu oligarkki. Hän liikkuu Venäjän vallan ytimessä ja on ollut muun muassa Putinin neuvonantaja. Vardanian rakensi monimutkaisen rahanpesulan omistamansa Troika investointipankkinsa avulla. Hän myöntää OCCRP:n toimittajille, että pankki ei kysellyt rahojen alkuperää.

Ruben Vardanian, sitaatti: ” En ole enkeli. Venäjällä joko teet vallankumousta, lähdet maasta tai teet yhteistyötä. Minä teen yhteistyötä”.

Nordea on myöntänyt Vardanianin veroparatiisiyhtiöille lainoja noin 400 miljoonaa euroa. Tanskassa syyttäjäviranomainen tutkii, onko Nordea rikkonut rahanpesun torjuntaa koskevaa lakia. Suomessa Keskusrikospoliisi harkitsee aloitetaanko esitutkinta. Molemmat tapaukset liittyvät amerikkalaisbrittiläisen suursijoittaja Bill Browderin viranomaisille jättämään aineistoon. Taustalla on Browderin venäläisen tilintarkastajan Sergei Magnitskyn paljastama valtava veropetos. Magnitskyn esiin nostamat yhtiöt löytyvät myös Troikan rahanpesula -aineistosta.

Bill Browder
sijoittaja
Hermitage Capital: Well we believe, and this is to be proven by the prosecutor or not, that several hundred million dollars of money from the Magnitsky case flowed through accounts of Nordea bank. And that those transactions should be investigated and if the people who conducted those transactions did it knowingly, then they should be prosecuted.

Sergei Magnitsky joutui itse vankilaan Venäjällä ja kuoli siellä epäilyttävissä olosuhteissa. Magnitskyn työnantajan Bill Browderin elämäntehtävä on kymmenen vuotta ollut saada tapauksen takana olevat henkilöt vastuuseen teoistaan. Nyt Browder haastaa pankkeja.

Bill Browder: Well at the moment what we are discovering is that just about every bank in Europe has been touched by this massive Russian money laundering scheme. And everyone has done it very casually, thinking that there’s no consequence. And Danske bank is showing that it’s a potential survival risk for banks if they get caught up in this type of mess.

Ruotsissa viranomaiset eivät aloittaneet tutkintaa Browderin aineistosta kahdesta syystä: tilisiirtoja oli Ruotsin kautta niin vähän ja ne olivat vanhoja.

Bill Browder: Nordea is headquartered in Finland so whatever Nordea, whatever they did, even if not a single penny flowed through Finland, if that’s the jurisdiction of the band, then it’s the Finnish law enforcements responsibility to investigate, that’s where the people who’re making the decisions.

Bill Browder: Let’s be straight here, if the Finnish police don’t investigate a couple hundred million dollars in laundered money going through Nordea bank, then they have been grossly negligent.

Pesula porskutti vuosia. Miten on mahdollista, että näin laajamittainen toiminta sai jatkua niin pitkään?

Bullough: European banks have been very very lax at enforcing proper money laundering checks. It isn’t an accident that they’re bad this. Often you can see it written here in court documents. They literally say there is a reputational risk to this business but the profits are worth it. And this is the problem of relying on banks to enforce the laws for us. Because the motivation of a bank is to make money for its shareholders. They don’t, you know so if they can make enough money for their shareholders to make a risk worth taking, they will take it.

Bullough: What we have been disastrously bad at in European countries in particular is putting the people who break these laws in jail. Individuals need to be in jail.

Tiukentuneet rahanpesusäädökset EU:ssa ovat johtaneet siihen, että pankit tekevät yhä enemmän rahanpesuilmoituksia. Mutta vain murto-osaa niistä tutkitaan. Ja vielä harvempi johtaa tuomioon asti.

Jukarainen: Suomessa on esim. juuri nämä tuomiot on hyvin pienistä summista, konfiskoidut summat on varsin vaatimattomia ajatellen sitä rikosvolyymia. Eli näihin tavallaan isoihin verkostoihin ja niiden pelureihin täytyis päästä tehokkaammin kiinni ja siihen ainoo konsti on se kansainvälinen yhteistyö

MOT: Minkä takia rahanpesu on haitallista?

Jukarainen: Se mahdollistaa sen että järjestäytynyt rikollisuus jatkuu, että järjestäynyt rikollisuus pääsee lailliseen elinkeinoelämään tiiviimmin mukaan.

Bullough: In Ukraine, in Nigeria, in Russia, wherever is that this money that’s been stolen essentially and put here should be spent on medicine, it should be spent on roads, on policemen, on schools, on all the things that people need.

Bill Browder: in Denmark Danske bank is going to have to pay a gigantic fine, and enormous fine. And eventually the Danish government is going to have to come in and save Danske bank. And when that happens, the Danish public is going to each have to dig into their own pockets effectively to fund the bailout of Danske bank. And if the same thing happens with Nordea bank, the same thing happens to Finnish citizens. There’s no reason why the average worker in Finland should have to subsidize and bail out Nordea or other banks.

Puhelu
MOT: ”Täällä on Minna Knus, Ylen MOT:stä hei.
Nordean viestintä: Hei.
MOT: MOT on yli kuukauden yrittänyt saada haastattelua Nordeasta. Emme ole saaneet vastausta. Missä vaiheessa tämä haastattelupyyntö on?
Nordean viestintä: Selvittelen asiaa.

Kun emme tunnu saavan vastausta Suomesta, otamme lopulta yhteyttä Nordean konserniviestintään Tukholmassa. Sen jälkeen tulee päätös Helsingin pääkonttorista: Nordea kieltäytyy haastattelusta. Sen sijaan, Nordea lähettää yleisen lausunnon pankin rahanpesun torjunnasta:

Nordean sähköposti: ”Pankit ovat aikaisemmin saattaneet aliarvioida rahanpesutorjunnan vaikeudet. On tärkeää olla nöyrä näin monimutkaiselle asialle. Olemme nyt eri tilanteessa kun muutama vuosi sitten. Yli 1500 henkilöä työskentelee nyt talousrikosten torjunnan parissa.”

Kuvalähde: Nordean Youtube-video 20.3.2017

Casper von Koskull, Nordean toimitusjohtaja: Merkityksemme on suuri ihmisille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Tavallaan olemme yhteiskunta. Vastuullisuus on keskeistä toiminnassamme. Ja myös tapa rajoittaa riskejä. Ellei toimita kestävästi ja vastuullisesti, riskit kasvavat.

Tiedot, jotka nousevat esiin pesula-aineistosta ovat liian tärkeitä Nordean sivuttaa. Monta kysymystä jää täysin auki, joihin voisi vastata rikkomatta pankkisalaisuutta.

-Pitäisikö Nordean hälytyskellojen periaatteessa soida kun esimerkiksi köyhä armenialaismies tai filippiiniläinen kotirouva pyörittävät miljoonabisneksiä?

-Miten tarkasti Nordea tutkii asiakkaidensa taustat, jos toimittajatkin löytävät satoja pöytälaatikkoyrityksiä, joista osaan liittyy talousrikosepäilyjä?

-Entä miten Nordea perustelee suomalaisasiakkailleen, että huolimatta sen lisäpanoksista talousrikosten torjuntaan epämääräinen rahaliikenne jatkui vuosia?