Hyppää pääsisältöön

Kulttuurikonservatiivi, joka rakastaa progea, fantasiaa ja Tuulen viemää – tällainen on sinisen puoluejohtajan kulttuurikartta

Sampo Terho seisoo levytysstudion äänipöydän äärellä.
Sampo Terho myhäilee tutun levytysstudion äänipöydän äärellä. Sampo Terho seisoo levytysstudion äänipöydän äärellä. Kuva: Yle / Inkeri Kuisma Sampo Terho,Sininen tulevaisuus,Sonic Pump Studios,Eduskuntavaalit 2019,puolueen puheenjohtaja

Kolmikymppiseksi asti Sampo Terho tähtäsi ammattikirjailijaksi, mutta romaanikäsikirjoitukset ovat nyt tallessa pöytälaatikossa. Vapaa-ajallaan nykyinen kulttuuriministeri mm. paukuttaa rumpuja ja kuuntelee progea.

Sanan “kulttuuri” merkitys on kulttuuriministeri Sampo Terholle kaksitahoinen.

– Kulttuuria on toisaalta aivan sellainen tapakulttuuri, ruokakulttuuri ja kaikki sellainen, mikä liittyy ihmisen arkeen ja tottumuksiin.
– Se on myös sitä, mitä perinteisesti on kutsuttu korkeakulttuuriksi tai taiteeksi. Puhtaasti luovempi osa ihmisen elämää, elinvoimaa ja hengen sisältöä. Musiikki tai kirjallisuus tai mikä tahansa tällainen luovuuden muoto.

Musiikki vie lähelle kauneutta ja rauhaa

Terho itse on ollut rumpalina levyttämässä sanoittamaansa rock-kappaletta, ja pian julkaistaan myös klassisempi oma sävellys. Terho sävelsi sen alkujaan 10 vuotta sitten, ja se kantaesitettiin Kuopiossa Suomi 100 -tapahtumassa 2017.

– On elämys kuulla, kuinka monikymmenpäinen orkesteri soittaa omaa sävellystä. Lopputulos on upeampi kuin itse ajattelin, koska niin moni tuo mukaan oman luovuutensa ja taitonsa.

Terho vannoo progressiivisen rockin nimeen ja sanoo samaan hengen vetoon olevansa konservatiivinen sekä politiikassa että kulttuurissa.

Hän on huomannut, että joillekin muille ihmisille proge ja konservatismi kuulostaa ristiriitaiselta yhdistelmältä, mutta hänelle ei.

– Pidän konstailemattomasta tyylistä niin musiikissa, kuvataiteessa kuin elokuvissakin.

Musiikin avulla hän pääsee mielestään kaikkein lähimmäksi kauneutta, harmoniaa, rauhaa ja suuria kokemuksia.

Isän vinyyleillä soi proge ja äiti luki Tarua sormusten herrasta

Kotikasvatus näkyy Terhon mieltymyksissä. Musiikin maailmaan hänet ohjasi isä ja kirjallisuuteen äiti.

Terho poimi Led Zeppelinin, Deep Purplen ja Emerson Lake & Palmerin vinyylejä isän levyhyllystä. Lukion Terho aloitti Zeppelin-paita päällään ja heti löytyi samanhenkinen ystävä, joka puolestaan esitteli hänelle kanadalaisen Rushin.

Kotimaisista progen edustajista Terho kuuntelee mm. Wigwamia, Von Hertzen Brothersia ja Saimaata.

Viehtymys fantasiakirjallisuuteen syntyi puolestaan äidin ansiosta. Hän luki lapsilleen ääneen. Taru sormusten herrasta kuluu Terhon käsissä yhä.

– En ilmeisesti koskaan kasva niistä yli tai pääse kyllästymään niihin, hän nauraa.

Hän uskoo, että maailmanmenestykseen nousseet J.R.R.Tolkienin kirjat muunsivat fantasiagenren tunnustetuksi aikuisten kirjallisuudeksi.

Kolmikymppiseksi asti Terho tähtäsi ammattikirjailijaksi. Romaanikäsikirjoitukset ovat yhä tallessa pöytälaatikossa. Lopullisesti haavetta romaanin tai elokuvakäsikirjoituksen teosta hän ei ole haudannut.

Terhoa kiehtoo Rhettin ja Scarlettin rakkaustarina

Progressiivinen rock on johdattanut Terhon aikuisena myös klassisen musiikin kuuntelijaksi. Hän on ministeriaikanaan vakuuttunut, että klassisen musiikin konserteissa ja oopperassa käy aivan tavallisia suomalaisia, eivätkä ne ole vain eliitin herkkua.

Lempielokuvat ovat klassikoita: Chaplinit, Citizen Kane, Kummisedät.

Yksi on ylitse muiden, Tuulen viemää, sekä kirjana että elokuvana. Siinä yhdistyy Terhon mukaan kiinnostavasti historiallinen epookki ja ikoninen rakkaustarina.

– Se ajaton kuvaus siitä, että miten vaikea parisuhde ylipäänsä voi olla. Rhett ja Scarlett molemmat rakastavat toisiaan, mutta erilaiset elämäntilanteet ja turhamaisuus johtavat siihen, että he ovat jatkuvasti riidoissa ja lopulta eroavat.

– Jos kohta sekä kirja että elokuva loppuvatkin siihen, että Scarlett vannoo, että hän keksii tavan saada Rhett takaisin, Terho kertoo.

Toivemusiikkina soi Deep Purplen Space Truckin' -kappale vuodelta 1972.
Se on Terhon mielestä esimerkki musiikista, joka ei ole monimutkaista mutta on silti äärimmäisen tarttuvaa.

Deep Purple esiintyy vuonna 1976
Deep Purple keikalla v. 1976. Deep Purple esiintyy vuonna 1976 Kuva: Robert Legon / AOP Deep Purple,musiikki

Kulttuurilla on potentiaalia tuottaa lisää rahaa

Entä mitä kulttuurin pitäisi tuottaa: elämyksiä hyötyä vai rahaa? Terhon mielestä mielellään näitä kaikkia.

Hän haluaa painottaa rahaa, koska kulttuuri on taloudellisessa mielessä kasvava ala. Tällä hetkellä noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta liittyy jotenkin kulttuuriin. Se voisi hänestä olla paljon enemmän.

– Musiikki ja myös audiovisuaaliset sisällöt, siis tv-sarjat ja elokuvat, voidaan jaella aivan ennennäkemättömällä tehokkuudella, jos vaan on sitä mielenkiintoista erilaista sisältöä.
– Suomessa on eksotiikkaa sekä traagisia, koomisia että omalaatuisia tarinoita, jotka ovat varmasti kertomisen arvoisia koko maailmalle.

Julkinen tuki ei kasva nykyisestä

Valtion tuki kulttuurille on 450 miljoonaa euroa vuodessa, se koostuu sekä Veikkauksen tuotoista että veroista. Terhon mielestä tuki jakautuu monipuolisesti.

Suomi on niin pieni markkina, että laaja kulttuurin saatavuus olisi Terhon mielestä mahdotonta ilman tätä tukea.

Sinisen tulevaisuuden puoluejohtajan mukaan kulttuurin pieni rooli omassa puolueessa ja politiikassa yleensä ei vastaa sen yhteiskunnallista merkitystä.

– Suomea ja suomalaisuutta ei voi olla ilman kulttuurisisältöjä, hän linjaa.

Terho ei usko, että julkinen tuki kasvaisi tulevaisuudessakaan.

– Suuri kasvupotentiaali on yksityisellä puolella ja kansainvälistymisessä. On ylläpidettävä ammattitaitoa ja sitä asennetta, että mennään ja valloitetaan.

Kritiikki etsii vastausta kysymykseen: miksi on niin vaikea saada parannuksia maailmaan?

Terhon mielestä kaikesta, mitä kulttuurin ammattilaset tuottavat, ei tarvitse pitää, mutta mitään ei pidä myöskään kieltää.

– Kulttuurin ja taiteen tehtävä on myös haastaa sekä arvoja että valtarakenteita, ja silloin herää negatiivisia tunteita, mutta se kuuluu ilmaisun, sanan ja taiteen vapauteen ylipäänsä.

Terholla on kokemusta taiteesta, joka herättää ikäviä tunteita

Kristian Smedsin ohjaamaa Tuntematon sotilasta esitettiin Kansallisteatterissa v. 2007-2009. Terho poistui näytöksestä “voimakkaassa tunnekuohussa”.

Hän ei ollut ainoa, sillä kohuttua tulkintaa arvosteltiin jopa esitystä näkemättä.

Poliitikkonakin Terho kokee tulleensa usein haastetuksi.

– Politiikkaa saa arvostella kaikilla tasoilla ja kaikista muodoistaan ja suorastaan haastan kulttuurimaailmaa myös näin tekemään.

Hän näkee, että esimerkiksi Frank Capran elokuvissa etsitään vastausta perinteisin kysymyksiin: Miksi on niin vaikeaa uudistaa yhteiskuntaa? Miksi on niin vaikea saada parannuksia maailmaan?

Terholla on pari vastaustakin peruskysymyksiin:

– Äkkinäisiä muutoksia huonompaan on paljon helpompi tehdä kuin parempaan. Politiikan suuri vaikeus onkin, että se vaatii äärimmäistä malttia.

Kuuntele Maija Salmisen toimittama haastattelu kokonaisuudessaan Yle Areenassa.

Puoluejohtajien kulttuurikartan jaksot kuullaan torstaisin Radio Suomessa klo 20.15: Pekka Haavisto 31.1., Jussi Halla-aho 7.2., Anna-Maja Henriksson 14.2., Li Andersson 21.2., Petteri Orpo 28.2., Sampo Terho 7.3., Sari Essayah 14.3., Juha Sipilä 21.3. ja Antti Rinne 28.3.

Lue lisää:
Pekka Haavisto rakastui suomalaiseen designiin jo teininä – tällainen on vihreän puoluejohtajan kulttuurikartta
Jussi Halla-ahon mielestä kirjastoissa pitäisi olla hiljaa niin kuin ennen – tällainen on perussuomalaisen puoluejohtajan kulttuurikartta
Elämä ilman Abbaa olisi synkkää – tällainen on RKP:n puoluejohtajan kulttuurikartta
Taide saa tuottaa myös pahaa mieltä – tällainen on Vasemmistoliiton puoluejohtajan kulttuurikartta
Petteri Orpo kasvoi mieheksi Suomi-rockin pauhatessa – tällainen on kokoomuslaisen puoluejohtajan kulttuurikartta
Rakkaus kirjoihin syntyi äidin nauhoittamien äänikirjojen myötä – tällainen on kristillisen puoluejohtajan kulttuurikartta
Politiikan murheet haihtuvat seikkailuelokuvia katselemalla – tällainen on keskustalaisen puoluejohtajan kulttuurikartta
Elvis oli yksi esikuvista – tällainen on demarien puoluejohtajan kulttuurikartta

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi