Hyppää pääsisältöön

Miksi opettelisin ranskaa?

Poliisi otta yhteen mielenosoittajien kanssa Pariisissa, ranskankielisiä banderolleja
Poliisi otta yhteen mielenosoittajien kanssa Pariisissa, ranskankielisiä banderolleja Kuva: EPA/YOAN VALAT Ranska,Pariisi

Kaksikielisessä Suomessa saattaa tuntua ylivoimaiselta, että pitäisi vielä jaksaa opiskella useampia vieraita kieliä. Ranskalla on vaikean kielen maine. Ja mihin sitä edes nykyään tarvitsee?

Englanti vaikuttaa välttämättömältä yleiskieleltä, jota kaikkien pitää osata, ja jolla pärjää missä vaan. Angloamerikkalainen kulttuuri ympäröi meitä, joten englannin oppiminen on helppoa ja luontevaa.

Omalla kohdallani lukiossa lyhyt ranska takkusi, ja selvisin kursseista nipinnapin. Käytännön harjoituksen puute on haihduttanut päästäni senkin vähän, mitä sinne joskus tarttui. On myönnettävä, että on harmittanut erittäin usein, etten lukenut tosissani silloin aikoinaan tai aloittanut myöhemmin uudestaan. Sillä ranskan kielen osaamisesta olisi ollut yllättävänkin paljon hyötyä ja iloa.

Pariisilaisen kahvilan ulkoterassi, ikkunassa käsinkirjoitettu lounaslista.
Pariisilaisen kahvilan ulkoterassi, ikkunassa käsinkirjoitettu lounaslista. Kuva: Yle/Jaana Sormunen Ranska,Pariisi,Kahvila,ravintola,terassit

Ranskankielisissä maissa matkustaessa huomaa, että englanninkielinen kulttuuri ei dominoikaan kaikkialla maailmassa. Toki turistien rakastamassa Pariisissa pärjää jotenkuten englannillakin, mutta palvelu on ihan toista luokkaa, jos puhuu edes välttävää ranskaa.

Vuorovaikutus paikallisten kanssa jää ranskaa taitamattomalle minimaaliselle tasolle, eikä paikallisesta kulttuurista saa kovin paljoa irti. Sitäpaitsi olen usein Ranskassa tuntenut itseni jotenkin sivistymättömäksi, kun paukutan englantia kuin mikä tahansa turisti. Ranskaa taitavat ystävätkin ovat olleet tilanteessa hiukan noloina, vai kuvittelenko vain?

Maita, jossa puhutaan ranskaa, on sitä paitsi paljon! Frankofonian piiriin kuuluu 68 valtiota. Yli 200 miljoonaa ihmistä puhuu ranskaa viidessä maanosassa, Ranskan, Belgian, Sveitsin ja Kanadan lisäksi kymmenissä maissa eri puolilla Afrikkaa, Pohjois-Amerikkaa ja Oseaniaa. Ranskankielen taidosta on hyötyä ympäri maailmaa.

Modeskaparen Karl Lagerfeld
Modeskaparen Karl Lagerfeld Karl Lagerfeld,Chanel,muoti,Muotisuunnittelu

Ranska on ennen kaikkea kulttuurin kieli. Kuvataide, musiikki, tanssi, muoti – muun muassa näille ranskalainen kulttuuri on antanut paljon. Ranskantaitoisena pääsee käsiksi alkukielisiin merkkiteoksiin. Lisäksi monen taidemuodon termistö on kansainvälisestikin ranskaksi. Ranskalaisen kielen ja kulttuurin hallitseminen avaa taiteen syvällisemmin, ajatellaan vaikkapa elokuvaa.

Mainitsen vielä erikseen ruokakulttuurin, koska ranskalainen keittiö on vaikuttanut niin paljon siihen mitä syömme ja gastronomian sanasto on suureksi osaksi ranskankielinen. Eiköhän jokainen ole ollut tilanteessa, jossa miettii miten lausuttiinkaan bordeaux, vacherin tai entrecôte.

Puisella alustalla viisi erilaista ranskalaista juustoa ja juustoveitsiä.
Puisella alustalla viisi erilaista ranskalaista juustoa ja juustoveitsiä. Kuva: Yle/Jaana Sormunen Ranska,Ranskalainen keittiö,juustot

Ranska on myös diplomatian ja kansainvälisten suhteiden kieli. Se on työkieli ja virallinen kieli YK:ssa, EU:ssa, UNESCOssa, Natossa, Kansainvälisessä Olympiakomiteassa, Kansainvälisessä Punaisessa ristissä, sekä useissa kansainvälisissä oikeuslaitoksissa.

Ranska on kolmen EU-instituutioiden kotikaupungin, Strasbourgin, Brysselin ja Luxemburgin kieli. Ranskan kielen taito on edellytys eu-parlamentin jäsenenä menestymiselle. Monet kansainväliset yritykset edellyttävät työntekijöiltään ranskan kielen hyvää hallitsemista.

Monet pitävät ranskan kieltä kauniina ja sointuvana. Ranskan kielellä lausutuissa rakkaudentunnustuksissa on jo pelkän melodisuuden ja pehmeiden äänteiden ansiosta kiihottava ja romanttinen sävy.

Unga tittar på Eiffeltornet i Paris.
Unga tittar på Eiffeltornet i Paris. Kuva: Mostphotos nuoret,naiset,mies,nähtävyydet,sightseeing,reput,istuminen,ranskan kieli,arkkitehtuuri (erikoisala),rakennukset,landmark,Eurooppa,matkailukohteet,turistit,matkailu,maamerkit,Eiffel-torni,Ranska,attraction,tourist,vacation

Ranskan kielen oppiminen antaa eväitä myös muiden romaanisten kielten ymmärtämiseen. Ehkä se voi jopa alentaa kynnystä aloittaa myös espanjan, italian, portugalin tai romanian opiskelu. Tiesitkö muuten, että n. 50 prosenttia nykyenglannin sanastosta on peräisin ranskasta?

Emeritusprofessori Juhani Härmä vakuuttaa, että ranska on mainettaan helpompi kieli oppia. Myös ranskan ääntämissäännöt ovat selkeät ja johdonmukaiset. Härmä kertoo Aristoteleen kantapää -ohjelmassa, kuinka gallien ja frankkien puhumat kielet sekoittuivat aikoinaan latinaan ja syntyi ranskan kieli.

Ranskassa ollaan erityisen tarkkoja siitä, etteivät anglismit pääse pilaamaan ranskan kieltä. Kielen suojaksi on jopa säädetty erilaisia lakeja ja säädöksiä. Oppivatko uudet sukupolvet ollenkaan englantia, kun pelit ja elokuvatkin dubataan ranskaksi? Emeritusprofessori Juhani Härmä kertoo, miten Ranskassa suhtaudutaan muihin kieliin.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri