Hyppää pääsisältöön

Orpo etsii suolta aarteita ja haluaa pelastaa uhanalaiset lohet – Hänen johtamansa puolue on valmis kaatamaan lisää metsää

kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo hiihtää
kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo hiihtää Kuva: Marko Oikarinen Petteri Orpo

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kehuu olevansa viimeisen päälle luontoihminen, kova kalamies ja hiihtäjä. Luonto, urheilu ja liikkuminen perheen vesikoiran kanssa tarjoavat vastapainoa vaativalle työlle. Orpo sanoo, että myös luonnosta puhuminen on hänelle hyvin mieluisaa. Tämä on Yle Luonnon juttusarja, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat luontosuhteestaan.

Luonto on aina ollut osa elämää, ja jo pienenä poikana Orpo seikkaili luonnossa isän selässä kantorinkassa. Hän oli mukana sienestämässä, marjastamassa, retkeilemässä ja muuten vaan tarkkailemassa luontoa. Kun Orpo varttui, kuvioihin tuli mukaan partioharrastus.

– Murrosikäisenä aloin käydä Lapissa vaeltamassa ja kalassa, ja tämä on minulle edelleen erittäin tärkeää. Olen vaeltanut eri puolilla Lappia ja kalastellut. Suuri haave aina on, että saisi vajaan viikon vapaata ja voisi lähteä rinkka selässä vaikka tuonne Vätsärin erämaahan Inarin pohjoispuolelle. Siellä mieli lepää.

Myöhemmin elämään on tullut myös uusi ulottuvuus: politiikka ja korkea asema. Valta ja vastuu. Orpo kokee olevansa sellaisessa asemassa, että asioita luonnon puolesta pitää tehdä.

– Minulla on iso huoli meidän luonnon monimuotoisuudesta, sen lajien häviämisestä ja ilmastonmuutos on jättiläismäinen murhe meille kaikille. Nyt on viimeiset hetket. Nyt tarvitaan tosi määrätietoisia toimia.

Mutta mitä määrätietoisia toimia kokoomus on valmis tekemään monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Ensinnäkin Orpon mukaan kaikkein kiireisintä on suojella vanhoja metsiä sekä myös soita. Luonnontilaiset suot ovat valtavia hiilinieluja. Kokoomus haluaa, että turpeen merkittävä käyttö voimalaitoksissa päättyy vuoteen 2035.

petteri orpo lapsena
Petteri Orpo vuonna 1975, kun hän oli 5-vuotias ja isänsä kanssa ensimmäisellä yöretkellä Yläneen soilla. petteri orpo lapsena Kuva: Petteri Orpon kotialbumi Petteri Orpo

"Metsänhakkuita voi lisätä"

Suomen tulee kokoomuksen mielestä tähdätä lähes päästöneutraaliksi 2030-luvulla. Päästöneutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin hiiltä sitovat nielut.

Kokoomus on kuitenkin samalla valmis lisäämään metsänhakkuita jonkin verran, mutta Orpo ei pysty määrittelemään, paljonko "jonkin verran" on. Orpon mukaan puolue on tottunut luottamaan Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmiin, joista ei ole tieteellistä yksimielisyyttä.

– Meidän metsät kasvavat paljon enemmän kuin aiemmin ja metsänkasvu kiihtyykin vielä valitettavasti ilmastonmuutoksen takia. Meillä on varaa lisätä hakkuita nykyisestä jonkin verran, mutta kuinka paljon? Siitä haluaisin saada tutkitun, luotettavan tiedon. Tähän mennessä olen luottanut Luonnonvarakeskukseen mutta olen huomannut siihen suuntautuvan kritiikin, ja siihen pitää saada selvyys.

Meillä on varaa lisätä hakkuita nykyisestä jonkin verran, mutta kuinka paljon? Siitä haluaisin saada tutkitun, luotettavan tiedon.

Suomen ilmastopaneelin arvion mukaan jo nykyiset hakkuumäärät uhkaavat hiilinieluja. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuosittaiset hakkuut Suomessa ovat olleet noin 70 miljoonaa kuutiometriä. Hallitus on halunnut nostaa hakkuumäärät 80 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2025 mennessä.

Metsät ovat valtava hiilinielu, joka imee hiilidioksidia ilmakehästä. Tekniikkaa hiilidioksidin poistamiseen ei ole olemassa, mutta luonto osaa hoitaa ongelmaa ja hillitä näin ilmastonmuutosta. Metsien ja soiden lisäksi myös maaperä toimii hiilinieluna. Orpon mukaan tämä onkin iso mahdollisuus ja hänen mielestään hiiltä sitovan viljelytavan tutkimusta pitää tukea.

Miten hiilinieluja sitten voitaisiin kasvattaa? Orpon mukaan ensiarvoisen tärkeää on se, että metsäalaa on mahdollisimman paljon ja metsänhoito on kestävää.

– Yksi tavoite on se, että taloudellisessa metsien käytössä pyritään keräämään puut yhä järeämpinä, jolloin ne sitovat enemmän hiiltä. Toisaalta meillä on edelleen paljon joutomaata ja me voisimme metsittää paljon enemmän ihan kotimaassakin. Uusia suopeltoja ei pitäisi raivata ja mitä metsien ojitukseen tulee, niin kunnostusojitusten määrä pitäisi pyrkiä minimoimaan. Siellä, missä on mahdollista, voisimme ennallistaa soita enemmän.

Vanha käkkärämänty suolla, karussa paikassa oleva kataja - ne kiinnostavat. Mietin, kuinka kauan se on mahtanut tuossa olla.

Orpo puhuu soista tunteen palolla. Suolla kulkeminen on hänelle selvästi merkityksellinen harrastus.

– Hillasuolla kulkeminen on parasta, mitä tiedän. Se on aarteenetsintää ja suolla on niin rauhallista ja kaunista. Minun työlleni se on kalastamisen lisäksi parhaita vastapainoja.

Luonnossa Orpo riemuitsee, kun havaitsee lintuja ja eläimiä. Onpa hän nähnyt kerran jopa suden pellolla jolkottamassa. Se tapahtui matkalla Kainuuseen mökille. Orpo yritti ottaa kännykkäkameralla kuvaa, mutta ei harmikseen onnistunut. Hän on joka tapauksessa havainnostaan ihan varma. Eläinten lisäksi myös puiden katseleminen tuo Orpolle hyvää mieltä.

– Vanha käkkärämänty suolla, karussa paikassa oleva kataja - ne kiinnostavat. Mietin, kuinka kauan se on mahtanut tuossa olla. Vanha luonto ja metsä viehättävät.

Luonnossa Orpo saa etäisyyttä työasioihin ja arjessa ympärillä olevaan "valtavaan kohinaan". Asiat hahmottuvat ja menevät tärkeysjärjestykseen. Tosin luonnossa liikkuessaan hän sanoo nykyään miettivänsä ympäristökysymyksiä ja sitä, miten luonto oikein säilytetään.

– Siellä sen ymmärtää, että on tärkeää tehdä tekoja luonnon säilymisen puolesta. Se on ehkä tärkeämpää kuin se, muutetaanko veroprosenttia kymmenys tuonne tai tänne.

Sitten tullaankin siihen paljon puhuttuun liikenteeseen.

kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja koira
kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja koira Kuva: Marko Oikarinen Petteri Orpo

"Autot kuuluvat teille"

Kokoomus ei halua kieltää bensa- ja dieselautoja, koska kieltäminen ei Orpon mukaan ole mitenkään vielä mahdollista. Puolueen vaalimainoksessa sanotaan rehvakkaasti, että autot kuuluvat teille.

– Suomessa on harvoja paikkoja, missä joukkoliikenteellä, pyöräilyllä ja kävelyllä pystytään hoitamaan ihmisten liikkuminen. Kunnianhimoa pitää olla, mutta kun ei ole tarjolla päästöttömiä autoja niin paljon ja sillä hinnalla, että se olisi mahdollista suomalaisille.

Orpoa vaikuttaa turhauttavan koko keskustelunaihe ja siihen liittyvät sähköautotavoitteet, vaikka hallituksen tavoite on ollut 250 000 sähköautoa Suomen teillä vuoteen 2030 mennessä. Sähköautoja on liikenteessä Traficomin tilaston mukaan nyt noin 2400. Kaipaisiko keskustelu kuitenkin enemmän realismia?

– Siitä tässä juuri puhun, siksi sanon, ettei se ole mahdollista. Eikö tämä ole sitä realismia?

Orpon mukaan tosiasiat pitää tunnustaa eikä missään haaveessa voi elää. Hänen mukaansa realismia ovat isot raideliikenteen investoinnit ja se, että ihmiset voisivat hankkia vähäpäästöisiä ja päästöttömiä autoja entistä halvemmalla.

Kunnianhimoa pitää olla, mutta kun ei ole tarjolla päästöttömiä autoja niin paljon ja sillä hinnalla, että se olisi mahdollista suomalaisille.

Orpo haluaa vapauttaa pieni- ja vähäpäästöiset autot autoverosta seuraavalla hallituskaudella, koska sen jälkeen hänen mukaansa autokanta lähtee uusiutumaan. Hän siirtäisi verotuksen painopistettä päästöihin ja kuluttamiseen. Orpo itse ajaa isolla dieselautolla, jonka hiilidioksidipäästöjen hän muistelee olevan 130-140 g/km. Hän myöntää, että nykyään ei ehkä olisi enää tarvetta näin isolle autolle. Keskimäärin uusien bensa- ja dieselautojen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 noin 117 g/km.

Luonnon säilymisessä yksi keskeinen tekijä on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Mutta miten niistä päästään eroon? Orpo puhkuu ylpeyttä siitä, että kivihiilen käyttö energiakäytössä on päätetty kieltää. Kivihiilen polttaminen loppuu Suomen voimalaitoksissa vuonna 2029.

– Ei viime hallituksessa tullut mieleenkään, että semmoinenkin voitaisiin tehdä. Me vain teimme sen - ja näin niistä pääsee eroon. Meidän energiantuotanto on päästötöntä paitsi kulutuspiikkeinä. Kun tulee kulutuspiikki, silloin ajetaan fossiilisilla. Meillä on jo olemassa välineitä piikkien poistamiseen, esimerkiksi kotitalouksia autettaisiin tasaamaan energian kulutusta vuorokausien sisällä ja välillä, niin pystytään poistamaan fossiiliset piikit. Piikkien energiamäärä vastaa yhtä tai kahta ydinvoimalaa eli mistään pienestä asiasta ei ole kysymys.

Sähkön kulutuspiikkejä syntyy esimerkiksi kovilla pakkasilla.

"Lohi alkoi nousta, kun minusta tuli ministeri"

Kokoomuksen ilmastostrategiassa puhutaan ihmisen vapaudesta toteuttaa itseään ilman holhoavia rajoituksia. Tämä koskee yksityishenkilöitä ja elinkeinonharjoittajia. Orpon mukaan lainsäädäntö on kuitenkin se iso raami, jolla pitää varmistaa luonnonsuojelu ja päästöjen vähentäminen.

– Yksilötasolla luotan ihmisiin, luotan että ihmiset haluavat tehdä ympäristötekoja. Meidän pitää antaa heille mahdollisuuksia tehdä niitä tekoja kuten vaikka hankkia koti, jossa on päästötön energiaratkaisu.

kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo luonnossa
kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo luonnossa Kuva: Marko Oikarinen Petteri Orpo

Orpo kuitenkin sanoo, että kaikkea ei voi lailla hoitaa. Hän vaikuttaa hiukan jopa kiihtyvän ajatuksesta, että yritystoiminta perustuisi pelkästään voiton tavoitteluun.

– Missä laki päättyy, siinä alkaa yhteiskuntavastuu. Sellainen yritys, joka ei kanna yhteiskuntavastuuta, johon kuuluu ilmastovastuu ja vastuu luonnon monimuotoisuudesta, niin sellainen yritys ei ansaitse olla. Tämä pätee oikeastaan vähän ihmisiinkin. Näin suurien haasteiden edessä on syytä odottaa, että myös kaikki kanssaihmiset kantavat vastuutaan.

Sellainen yritys, joka ei kanna yhteiskuntavastuuta, johon kuuluu ilmastovastuu ja vastuu luonnon monimuotoisuudesta, niin sellainen yritys ei ansaitse olla. Tämä pätee oikeastaan vähän ihmisiinkin.

Orpo itse intohimoisena kalamiehenä kokee vastuuta uhanalaisista vaelluskaloista kuten lohista ja niistä hän voisikin puhua loputtomiin. Tornionjoki on merkittävä kutujoki lohille, mutta sinne nousevien lohien määrä on viime aikoina vähentynyt. Orpo haluaa tehdä ehdotuksen, joka liittyy lohien merikalastuksen rajoittamiseen. Ajatuksena on varmistaa tietty kutevien kalojen määrä joessa, ennen kuin merellä saisi kalastaa.

– Lohen koti on joki ja kun mietitään sitä, kuinka paljon voi kalastaa, jotta kaloja yhä nousee jokin määrä jokeen. Eikö me voitaisi tehdä niin, että päätetään päästää vaelluksen kärki jokeen, ennen kuin kukaan kalastaa eli esimerkiksi 30-40 000 kalaa. Tällä tavalla joessa olisi aina poikastuotanto kunnossa ja siellä on kymmenen vuodenkin päästä kalaa. Vahvimmat yksilöt tulevat ensin ja sen jälkeen voisi vapauttaa merikalastuksen. Siellä on sitten taas kalastuskiintiöt. Kyllä kalaa riittää merikalastajillekin.

Orpon ehdotus ei ole vielä ottanut tulta alleen.

– Mutta jos sen sanoisi nyt tässä vähän kovemmalla äänellä.

Kalastuskiintiöissä eniten kiistaa on aiheuttanut juuri lohen meripyynti Itämerellä. Lohikiintiö on reilut 90 000 yksilöä, mikä on paljon enemmän kuin asiantuntijat ovat suositelleet.

Orpo on käynyt Tornion- ja Muonionjoella katsomassa lohen nousua. Onpa hän itse napannutkin 8,5-kiloisen lohen. Tämä tapahtui soutamalla vuonna 2013 Muonionjoella.

– Tornionjoella vuosi 2014 oli lohen nousun huippuvuosi, kun olin maatalousministerinä. Silloin alkoi lohi nousta viikko sen jälkeen, kun minusta tuli ministeri ja kaikille aina sanon, että se johtui siitä. 120 000 lohta silloin muistaakseni nousi Tornionjokeen.

Yle Luonto haastattelee vaalien alla eduskuntapuolueiden puheenjohtajat heidän luontosuhteestaan ja puolueen ympäristökannoista. Artikkelit ilmestyvät torstaisin ja sunnuntaisin 28.2. - 28.3. osoitteessa yle.fi/luonto. Sunnuntaina 10.3. on vuorossa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Lue Lisää:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto