Hyppää pääsisältöön

"Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

Maija Vilkkumaa Rauhassa-sarjassa.
Maija Vilkkumaa Rauhassa-sarjassa. Kuva: Yle/ Miikka Varila maija vilkkumaa rauhassa

Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Dingofaniudesta Tarharyhmään

"Kokonaisvaltainen kiinnostus musiikkiin alkoi Dingosta," pohti Maija vilkkumaa Axa Sorjasen haastattelussa ohjelmassa Hyvää yötä ja huomenta (1999). Suosikkiyhtyeen tarttuvat melodiat saivat nuoren laulaja-lauluntekijän tajuamaan, että "musiikki ja sen kuuntelu voi olla elämää suurempaa ja merkittävää".

Inspiraatio omien laulujen tekoon löytyi teatterileireiltä, joissa illat vietettiin porukassa takan äärellä suomiklassikoita laulellen. Viisitoistavuotias Vilkkumaa osti kitaran ja alkoi opettelemaan sointuja.

Syntyi biisejä ja syntyi yhtye nimeltä Tarharyhmä. Bändin tarina alkoi, kun eräänä kesänä Kallion lukiolaiset Maija Vilkkumaa ja sittemmin näyttelijänä tunnettu Minna Haapkylä ryhtyivät soittamaan kaduilla kesärahaa ansaitakseen. Kaverukset nappasivat nopeasti mukaansa myös kovaäänisen Isa-Eerika Lehdon.

Jos haluu voittaa, niin täytyy kovaa soittaa.― Tarharyhmä - Soitetaan kovaa

Jo alusta alkaen Tarharyhmä teki itse kappaleensa. ”Aluksi me sähellettiin Harjun nuorisotalolla ja räpellettiin ja soitettiin ja mietittiin miten näitä biisejä sais sovitettua,” kertoo Maija Vilkkumaa. Harjun nuorisotalon ohjaajat patistivat tytöt demostudiolle. Se valoi uskoa toimintaan, varsinkin kun Haapkylän, Lehdon ja Vilkkumaan remmiin saatiin vielä rumpalikin, Mirka "Nöksy" Niiniluoto.

Tarharyhmä pääsi nopeasti demojen ansiosta keikkalavoille ja yhtye solmi levysopimuksen Poko Rekordsin kanssa. Ensimmäinen kokonainen levy, Tappopoppia, ilmestyi 1993. Yhtye sai osakseen paljon huomiota ja debyyttialbumi myi 3000 kappaletta. Toinen levy, Hysteerinen harmonia, ilmestyi seuraavana vuonna. Lopulta yhtye hajosi vuonna 1995 sen jäsenten keskittyessä muihin juttuihin.

”Meillä ei olisi ollut pokkaa viedä sitä eteenpäin, koska ajateltiin että oikeat bändit tekee demoja ja me ei olla oikea bändi.”― Maija Vilkkumaa Tarharyhmän alkuajoista.

Ylen Suomineito rokkaa -ohjelman haastattelussa Tarharyhmän jäsenet pohtivat naiseuttaan rock-kentällä. ”Miesten viimeiseksi linnakkeeksi” tituleeratulle alueelle mahtui hyvin myös naisia. Yhtyeen jäsenten mukaan alentavaa käytöstä tai erivapauksia ei esiintynyt. ”Rock ei ole sama kuin miehisyys. Rock on asia, jota on tehneet pääasiassa vain miehet,” kuvaili tuolloin nuori Maija Vilkkumaa.

Sooloura käyntiin Satumaa-tangolla

Tarharyhmän jälkeen palo musiikintekoon säilyi. Maija Vilkkumaa siirtyi osaksi Hunajameloneita, ensin kosketinsoittajaksi ja siitä laulajaksi. Vuosituhannen vaihteessä hän luopui paikastaan keskittyessään soolouraansa.

Hunajamelonien lisäksi Vilkkumaa teki kuumeisesti demoa, joka sisälsi kappaleet Satumaatango, Ystävä ja Vähän ennen. Päivät täyttyivät myös opiskelusta, laulutreeneistä sekä pianon- ja kitaransoitosta. "Se aika oli pakko käydä," Vilkkumaa pohti.

Yhteisen ystävän kautta Pekka Ruuska kuuli Vilkkumaan demon ja oli heti kiinnostunut, sillä vuosituhannen vaihteessa monet olivat vihdoin tajunneet vahvojen naisartistien potentiaalin. Levytyssopimus Warner Music Finlandin kanssa syntyi helposti ja albumi Pitkä ihana leikki oli menestys. Sitä on myyty yli 38 000 kappaletta.

Se kesä kuohui ja kolisi.― Maija Vilkkumaa - Hiuksissa hiekkaa

Kiihtyvä kansansuosio ja menestysalbumi Ei

Esikoisalbumin suosio näkyi levymyynnissä ja keikoilla lisääntyvänä yleisönä, joka osasi laulujen sanat ulkoa. Toinen studioalbumi Meikit, ketjut ja vyöt, ilmestyi vuonna 2001. Levy jatkoi taattua Vilkkumaa-laatua rouheine kitaroineen ja tarttuvine kertosäkeineen. Teos nousi Suomen Viralliselle Listalle sijalle yksi ja pysytteli ykkösenä kolme viikkoa. Levyn suosituimmat kappaleet olivat Ingalsin Laura ja Totuutta ja tehtävää.

Koko kansan suosioon Maija Vilkkumaa nousi viimeistään albumillaan Ei. Levy pysyi kaiken kaikkiaan yli vuoden ajan Suomen virallisella listalla, joista 38 viikkoa kymmenen parhaan joukossa. Ei-levyä myytiin yli 120 000 kappaletta ja se on toistaiseksi Maija Vilkkumaan myydyin albumi. Ei sai ilmestymisvuotenaan Teosto-palkinnon.

Ei ihme, ettei edes ulkomaanihme Ricky Martin saanut yleisöä mukaansa yhtä tehokkaasti kuin meidän Maija.

Tiukkaa tahtia keikkaa heittävä rockmimmi tuntuu onnistuvan kaikessa mihin ryhtyy.

― Ilta-Sanomat 14.7.2003

Maija Vilkkumaa YleXPopissa 2004

Vuodet kansansuosikkina jatkuivat, ja uudet albumit myivät lähtökohtaisesti vähintään kultalevyyn oikeuttavia määriä. Jokainen albumeista, kokoelma- ja livelevyä lukuunottamatta debytoi Suomen virallisen listan kärkipaikalla.

Maija Vilkkumaa tunnetaan lauluäänestään, josta löytyy myös rosoa ja käheyttä. Top40 -ohjelman haastattelussa (2005) Vilkkumaa kertoi ihailleensa käheitä lauluääniä aina ja sen takia omakin tyyli tuli luonnostaan. "Se ei tule tupakasta tai viinasta", Vilkkumaa nauraa Heikki Paasosen kysymykselle.

Arto Nybergin haastatteluissa vuonna 2006 Vilkkumaa kertoi rocktähteydestä, kokoelmalevystään ja raottaa tuoreen musiikkivideonsa Hei tie teemoja. "Maija menee naimisiin", arveli Nyberg musiikkivideon perusteella, joskin muusikko itse huvittuneena kieltää asian olevan niin. Musiikki-tv:n kepeässä haastattelussa sivutaan samoja aiheita ja nähdään myös edellä mainittu musiikkivideo.

Maija Vilkkumaa esiintyi toistamiseen YleXPopissa vuonna 2010. Ohessa kokopitkä keikkavideo.

Tauko musiikinteosta – Musikaaliprojekteja ja esikoisromaani

Menestyksekkään vuosikymmenen jälkeen Maija Vilkkumaa jäi tauolle musiikinteosta vuonna 2011. Oli pidettävä taukoa, jotta totuttuun kaavaan syntyisi jotain uutta.

"Silloin tuntui hyvin voimakkaalta, että jokin lähde, mistä olen ammentanut, on ehtynyt ja kuivunut," toteaa Vilkkumaa Ylen Rauhassa-keikan haastattelussa taukopäätöstään.

Tauon aikana Vilkkumaa aloitti työstämään omaa esikoisromaaniaan. Nainen katolla julkaistiin vuonna 2013. Teosta kehuttiin sen henkilöhahmoista ja se sai lähtökohtaisesti positiivisia arvioita.

Vuonna 2014 Maija Vilkkumaa liittyi Kerkko Koskinen Kollektiiviin Paula Vesalan tilalle. Vilkkumaa toimi kolmantena solistina 2-albumilla ja teos nousi ensimmäisellä listaviikollaan Suomen virallisen albumilistan toiseksi. Televisiossa Maija Vilkkumaata nähtiin Hyvät ja huonot uutiset -ohjelman vakiopanelistina.

Paluu sooloartistin uralle 2015

Muutaman vuoden tauko musiikinteosta sai päätöksensä Lissu ja mä -kappaleen myötä. Se ilmestyi toukokuussa 2015 ja sijoittui latauslistan kuudenneksi. Lissu ja mä kertoo kahden naisen ystävyydestä, jossa Lissu on suunnannäyttäjä ja "mä" sivustaseuraaja.

Ja minä olin ujoin ja ulkopuolisin/
Pelkäsin elää ja että kuolisin.
― Maija Vilkkumaa - Lissu ja mä

Intiimi Rauhassa-keikka tarjoili Maija Vilkkumaan uuden bändikokoonpanon lisäksi kaksi uutukaista kappaletta. Vanhojen hittien lisäksi kuultiin jo edellä mainittu Lissu ja Mä-single sekä 2015 julkaistun albumin nimikkokappale Aja!.

Aja! poikkesi Vilkkumaan aiemmasta tuotannosta sen elektronisemman äänimaailman kautta. Albumin tuotti Hank Solo. Samaisena vuonna Maija Vilkkumaa oli myös osana suosittua Vain elämää -ohjelmaa.

Vuonna 2017 Maija Vilkkumaalta ilmestyi Joku muu, mikä -EP, joka julkaistiin kolmea vinyylipainosta lukuunottamatta vain digitaalisessa muodossa. Levyn myötä Vilkkumaa lähti bändeineen Joku muu, mikä -kiertueelle, joka tarjoili yleisölleen glitteriä ja kimallusta perinteisemmän rockin sijaan.

Seuraavana vuonna discopallo vaihtui perinteisempään Vilkkumaahan, kun singlet Siks ku mä halusin ja Teini näkivät päivänvalon.

Sanoittaja ja lauluntekijä

Maija Vilkkumaan nimi asetetaan usein esille, kun puhutaan suomalaisista suurista sanoittajista. Vilkkumaa sai Juha Vainio-palkinnon tunnustuksena sanoitustyöstään vuonna 2010. Tuolloin palkintoraati perusteli Vilkkumaan olleen sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjä, joka on uudistanut kotimaista laululyriikkaa "rohkeasti ja silti perinteestä ponnistaen".

Oman tuotannon lisäksi Maija Vilkkumaa on sanoittanut muiden esiintyjien kappaleita ja esimerkiksi valtaosan Helsingin kaupunginteatterin Myrskyluodon Maija -musikaalin kappaleista. Vuonna 2017 Vilkkumaa kirjoitti ja sävelsi Yle Radio Suomelle 20-osaisen Mä halusin olla suffragetti -radiomusikaalin.

Meidän kaikkien sisällä on eri-ikäisiä ihmisiä.― Maija Vilkkumaa Aamu-tv:n haastattelussa 2018.

Vuonna 2018 Maija Vilkkumaa avasi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa kappaleiden tekoprosesseja. Hänen mukaansa on hienoa huomata, kuinka kuulija peilaa sanoituksia itseensä ja omaan elämäntilanteeseensa. "Loppujen lopuksi kyse ei ole minusta, vaan siitä tarinasta," hän kertoo.

Laulujen sanoissa Vilkkumaa pyrkii olemaan ottamatta liikaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Hänen mukaansa politiikkaan liittyy aina valta ja popmuusikoiden tulee pyrkiä jättäytymään vallantavoittelusta pois. Vapaa-ajallaan hänet tunnetaan kuitenkin aktiivisena keskustelijana ja yhteiskunnallisena osallistujana.

Maija Vilkkumaa – Musiikkivideoita




Maija Vilkkumaa – Yle Live: Haaveille siivet


Maija Vilkkumaa – SuomiLOVE

Artikkelissa käytetyt kirjalliset lähteet:
Luca Gargano, Maija Vilkkumaa: Maija 2004, WSOY

Keskustele
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.