Hyppää pääsisältöön

"Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

Maija Vilkkumaa Rauhassa-sarjassa.
Maija Vilkkumaa Rauhassa-sarjassa. Kuva: Yle/ Miikka Varila maija vilkkumaa rauhassa

Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Dingofaniudesta Tarharyhmään

"Kokonaisvaltainen kiinnostus musiikkiin alkoi Dingosta," pohti Maija vilkkumaa Axa Sorjasen haastattelussa ohjelmassa Hyvää yötä ja huomenta (1999). Suosikkiyhtyeen tarttuvat melodiat saivat nuoren laulaja-lauluntekijän tajuamaan, että "musiikki ja sen kuuntelu voi olla elämää suurempaa ja merkittävää".

Inspiraatio omien laulujen tekoon löytyi teatterileireiltä, joissa illat vietettiin porukassa takan äärellä suomiklassikoita laulellen. Viisitoistavuotias Vilkkumaa osti kitaran ja alkoi opettelemaan sointuja.

Syntyi biisejä ja syntyi yhtye nimeltä Tarharyhmä. Bändin tarina alkoi, kun eräänä kesänä Kallion lukiolaiset Maija Vilkkumaa ja sittemmin näyttelijänä tunnettu Minna Haapkylä ryhtyivät soittamaan kaduilla kesärahaa ansaitakseen. Kaverukset nappasivat nopeasti mukaansa myös kovaäänisen Isa-Eerika Lehdon.

Jos haluu voittaa, niin täytyy kovaa soittaa.― Tarharyhmä - Soitetaan kovaa

Jo alusta alkaen Tarharyhmä teki itse kappaleensa. ”Aluksi me sähellettiin Harjun nuorisotalolla ja räpellettiin ja soitettiin ja mietittiin miten näitä biisejä sais sovitettua,” kertoo Maija Vilkkumaa. Harjun nuorisotalon ohjaajat patistivat tytöt demostudiolle. Se valoi uskoa toimintaan, varsinkin kun Haapkylän, Lehdon ja Vilkkumaan remmiin saatiin vielä rumpalikin, Mirka "Nöksy" Niiniluoto.

Tarharyhmä pääsi nopeasti demojen ansiosta keikkalavoille ja yhtye solmi levysopimuksen Poko Rekordsin kanssa. Ensimmäinen kokonainen levy, Tappopoppia, ilmestyi 1993. Yhtye sai osakseen paljon huomiota ja debyyttialbumi myi 3000 kappaletta. Toinen levy, Hysteerinen harmonia, ilmestyi seuraavana vuonna. Lopulta yhtye hajosi vuonna 1995 sen jäsenten keskittyessä muihin juttuihin.

”Meillä ei olisi ollut pokkaa viedä sitä eteenpäin, koska ajateltiin että oikeat bändit tekee demoja ja me ei olla oikea bändi.”― Maija Vilkkumaa Tarharyhmän alkuajoista.

Ylen Suomineito rokkaa -ohjelman haastattelussa Tarharyhmän jäsenet pohtivat naiseuttaan rock-kentällä. ”Miesten viimeiseksi linnakkeeksi” tituleeratulle alueelle mahtui hyvin myös naisia. Yhtyeen jäsenten mukaan alentavaa käytöstä tai erivapauksia ei esiintynyt. ”Rock ei ole sama kuin miehisyys. Rock on asia, jota on tehneet pääasiassa vain miehet,” kuvaili tuolloin nuori Maija Vilkkumaa.

Sooloura käyntiin Satumaa-tangolla

Tarharyhmän jälkeen palo musiikintekoon säilyi. Maija Vilkkumaa siirtyi osaksi Hunajameloneita, ensin kosketinsoittajaksi ja siitä laulajaksi. Vuosituhannen vaihteessä hän luopui paikastaan keskittyessään soolouraansa.

Hunajamelonien lisäksi Vilkkumaa teki kuumeisesti demoa, joka sisälsi kappaleet Satumaatango, Ystävä ja Vähän ennen. Päivät täyttyivät myös opiskelusta, laulutreeneistä sekä pianon- ja kitaransoitosta. "Se aika oli pakko käydä," Vilkkumaa pohti.

Yhteisen ystävän kautta Pekka Ruuska kuuli Vilkkumaan demon ja oli heti kiinnostunut, sillä vuosituhannen vaihteessa monet olivat vihdoin tajunneet vahvojen naisartistien potentiaalin. Levytyssopimus Warner Music Finlandin kanssa syntyi helposti ja albumi Pitkä ihana leikki oli menestys. Sitä on myyty yli 38 000 kappaletta.

Se kesä kuohui ja kolisi.― Maija Vilkkumaa - Hiuksissa hiekkaa

Kiihtyvä kansansuosio ja menestysalbumi Ei

Esikoisalbumin suosio näkyi levymyynnissä ja keikoilla lisääntyvänä yleisönä, joka osasi laulujen sanat ulkoa. Toinen studioalbumi Meikit, ketjut ja vyöt, ilmestyi vuonna 2001. Levy jatkoi taattua Vilkkumaa-laatua rouheine kitaroineen ja tarttuvine kertosäkeineen. Teos nousi Suomen Viralliselle Listalle sijalle yksi ja pysytteli ykkösenä kolme viikkoa. Levyn suosituimmat kappaleet olivat Ingalsin Laura ja Totuutta ja tehtävää.

Koko kansan suosioon Maija Vilkkumaa nousi viimeistään albumillaan Ei. Levy pysyi kaiken kaikkiaan yli vuoden ajan Suomen virallisella listalla, joista 38 viikkoa kymmenen parhaan joukossa. Ei-levyä myytiin yli 120 000 kappaletta ja se on toistaiseksi Maija Vilkkumaan myydyin albumi. Ei sai ilmestymisvuotenaan Teosto-palkinnon.

Ei ihme, ettei edes ulkomaanihme Ricky Martin saanut yleisöä mukaansa yhtä tehokkaasti kuin meidän Maija.

Tiukkaa tahtia keikkaa heittävä rockmimmi tuntuu onnistuvan kaikessa mihin ryhtyy.

― Ilta-Sanomat 14.7.2003

Maija Vilkkumaa YleXPopissa 2004

Vuodet kansansuosikkina jatkuivat, ja uudet albumit myivät lähtökohtaisesti vähintään kultalevyyn oikeuttavia määriä. Jokainen albumeista, kokoelma- ja livelevyä lukuunottamatta debytoi Suomen virallisen listan kärkipaikalla.

Maija Vilkkumaa tunnetaan lauluäänestään, josta löytyy myös rosoa ja käheyttä. Top40 -ohjelman haastattelussa (2005) Vilkkumaa kertoi ihailleensa käheitä lauluääniä aina ja sen takia omakin tyyli tuli luonnostaan. "Se ei tule tupakasta tai viinasta", Vilkkumaa nauraa Heikki Paasosen kysymykselle.

Arto Nybergin haastatteluissa vuonna 2006 Vilkkumaa kertoi rocktähteydestä, kokoelmalevystään ja raottaa tuoreen musiikkivideonsa Hei tie teemoja. "Maija menee naimisiin", arveli Nyberg musiikkivideon perusteella, joskin muusikko itse huvittuneena kieltää asian olevan niin. Musiikki-tv:n kepeässä haastattelussa sivutaan samoja aiheita ja nähdään myös edellä mainittu musiikkivideo.

Maija Vilkkumaa esiintyi toistamiseen YleXPopissa vuonna 2010. Ohessa kokopitkä keikkavideo.

Tauko musiikinteosta – Musikaaliprojekteja ja esikoisromaani

Menestyksekkään vuosikymmenen jälkeen Maija Vilkkumaa jäi tauolle musiikinteosta vuonna 2011. Oli pidettävä taukoa, jotta totuttuun kaavaan syntyisi jotain uutta.

"Silloin tuntui hyvin voimakkaalta, että jokin lähde, mistä olen ammentanut, on ehtynyt ja kuivunut," toteaa Vilkkumaa Ylen Rauhassa-keikan haastattelussa taukopäätöstään.

Tauon aikana Vilkkumaa aloitti työstämään omaa esikoisromaaniaan. Nainen katolla julkaistiin vuonna 2013. Teosta kehuttiin sen henkilöhahmoista ja se sai lähtökohtaisesti positiivisia arvioita.

Vuonna 2014 Maija Vilkkumaa liittyi Kerkko Koskinen Kollektiiviin Paula Vesalan tilalle. Vilkkumaa toimi kolmantena solistina 2-albumilla ja teos nousi ensimmäisellä listaviikollaan Suomen virallisen albumilistan toiseksi. Televisiossa Maija Vilkkumaata nähtiin Hyvät ja huonot uutiset -ohjelman vakiopanelistina.

Paluu sooloartistin uralle 2015

Muutaman vuoden tauko musiikinteosta sai päätöksensä Lissu ja mä -kappaleen myötä. Se ilmestyi toukokuussa 2015 ja sijoittui latauslistan kuudenneksi. Lissu ja mä kertoo kahden naisen ystävyydestä, jossa Lissu on suunnannäyttäjä ja "mä" sivustaseuraaja.

Ja minä olin ujoin ja ulkopuolisin/
Pelkäsin elää ja että kuolisin.
― Maija Vilkkumaa - Lissu ja mä

Intiimi Rauhassa-keikka tarjoili Maija Vilkkumaan uuden bändikokoonpanon lisäksi kaksi uutukaista kappaletta. Vanhojen hittien lisäksi kuultiin jo edellä mainittu Lissu ja Mä-single sekä 2015 julkaistun albumin nimikkokappale Aja!.

Aja! poikkesi Vilkkumaan aiemmasta tuotannosta sen elektronisemman äänimaailman kautta. Albumin tuotti Hank Solo. Samaisena vuonna Maija Vilkkumaa oli myös osana suosittua Vain elämää -ohjelmaa.

Vuonna 2017 Maija Vilkkumaalta ilmestyi Joku muu, mikä -EP, joka julkaistiin kolmea vinyylipainosta lukuunottamatta vain digitaalisessa muodossa. Levyn myötä Vilkkumaa lähti bändeineen Joku muu, mikä -kiertueelle, joka tarjoili yleisölleen glitteriä ja kimallusta perinteisemmän rockin sijaan.

Seuraavana vuonna discopallo vaihtui perinteisempään Vilkkumaahan, kun singlet Siks ku mä halusin ja Teini näkivät päivänvalon.

Sanoittaja ja lauluntekijä

Maija Vilkkumaan nimi asetetaan usein esille, kun puhutaan suomalaisista suurista sanoittajista. Vilkkumaa sai Juha Vainio-palkinnon tunnustuksena sanoitustyöstään vuonna 2010. Tuolloin palkintoraati perusteli Vilkkumaan olleen sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjä, joka on uudistanut kotimaista laululyriikkaa "rohkeasti ja silti perinteestä ponnistaen".

Oman tuotannon lisäksi Maija Vilkkumaa on sanoittanut muiden esiintyjien kappaleita ja esimerkiksi valtaosan Helsingin kaupunginteatterin Myrskyluodon Maija -musikaalin kappaleista. Vuonna 2017 Vilkkumaa kirjoitti ja sävelsi Yle Radio Suomelle 20-osaisen Mä halusin olla suffragetti -radiomusikaalin.

Meidän kaikkien sisällä on eri-ikäisiä ihmisiä.― Maija Vilkkumaa Aamu-tv:n haastattelussa 2018.

Vuonna 2018 Maija Vilkkumaa avasi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa kappaleiden tekoprosesseja. Hänen mukaansa on hienoa huomata, kuinka kuulija peilaa sanoituksia itseensä ja omaan elämäntilanteeseensa. "Loppujen lopuksi kyse ei ole minusta, vaan siitä tarinasta," hän kertoo.

Laulujen sanoissa Vilkkumaa pyrkii olemaan ottamatta liikaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Hänen mukaansa politiikkaan liittyy aina valta ja popmuusikoiden tulee pyrkiä jättäytymään vallantavoittelusta pois. Vapaa-ajallaan hänet tunnetaan kuitenkin aktiivisena keskustelijana ja yhteiskunnallisena osallistujana.

Maija Vilkkumaa – Musiikkivideoita




Maija Vilkkumaa – Yle Live: Haaveille siivet


Maija Vilkkumaa – SuomiLOVE

Artikkelissa käytetyt kirjalliset lähteet:
Luca Gargano, Maija Vilkkumaa: Maija 2004, WSOY

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.