Hyppää pääsisältöön

Suomen nälkävuodet – kolmiosainen radiosarja nälkävuosista 1866–1868

Kuvassa on pieni poika Padasjoelta nälänhädän aikana vuonna 1868
Pieni poika Padasjoelta nälänhädän aikana vuonna 1868 Kuvassa on pieni poika Padasjoelta nälänhädän aikana vuonna 1868 Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo Suomen historia,radiosarjat,suuret nälkävuodet

Kolmiosainen radiosarja Suomen nälkävuodet kertoo Suomen ja Euroopan viimeisestä suuresta nälkäkatastrofista vuosina 1866–1868, jolloin nälkä ja nälkäisiin ihmisiin tarttuneet kulkutaudit tappoivat arviolta 150 000 ihmistä. Suomalaisia kuoli enemmän kuin talvi- ja jatkosodassa yhteensä.

Sarja alkaa Yle Radio 1:ssä maanantaina 11.3.2019. Toimittajana on Virpi Väisänen.

Katastrofin mittaluokasta saa käsityksen, kun muistaa, että nälkäkatastrofin alla Suomen väkiluku oli vain runsaat 1,8 miljoonaa. Jos nälkävuosien kuolinluvut siirtäisi nykypäivään, se tarkoittaisi noin 450 000 kuollutta lyhyen ajan sisällä.

Nälänhädän välittömänä syynä olivat useat peräkkäiset katovuodet, jotka seurasivat toistaan 1860-luvun Suomessa. Pahin kato koettiin syksyllä 1867, jolloin syyshallat tuhosivat viljan ja muut syötävät kasvit laajoilla alueilla ympäri Suomea. Nälkä ja taudit veivät parin vuoden sisällä kuolemaan 8 prosenttia tuolloisesta väestöstä. Jos mukaan laskee myös ne vauvat, jotka nälkävuosien takia jäivät syntymättä, koko väestötappio nousee 10 prosenttiin.

Suomen nälkävuodet-sarja lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin 11.– 25.3.2019 klo 12.10, toinen lähetys lauantaina klo 17.15. Sarjaa voi kuunnella myös Yle Areenasta.

Jaksot

Osa 1/3: Suuren tuhon aattona
Suomi oli 1800-luvun alussa yksi Euroopan köyhimpiä maita. Eriarvoisuus oli suurta. Tulonjaon eriarvoisuutta kuvaavalla gini-kertoimella mitaten tuon ajan Suomi sijoittui suunnilleen samalle tasolle kuin nykyiset kehitysmaat, esim. Haiti tai Guatemala.

Maaseudulle oli kasvamassa maattomien tilapäistyöntekijöiden ryhmä, joka eli kädestä suuhun ja toimeentulon rajoilla. Tämä ryhmä joutui ensimmäisenä vaikeuksiin, kun halla vei viljan syksyllä 1867.

Haastateltavina ovat tutkijatohtori Miikka Voutilainen Jyväskylän yliopistosta ja dosentti Antti Heikkilä Helsingin yliopistosta.
Kuuntele Areenasta

Osa 2/3: Nälkäkurjuus ja kulkutaudit
Nälkävuosien 1866–1868 tapahtumista on säilynyt runsaasti muistitietoa. Etelä-Pohjalainen osakunta keräsi vuosina 1915–1916 nälkävuosiin liittyvää muistitietoa Pohjamaalta. Suomen historiallinen seura puolestaan toteutti koko maan kattavan muistitiedon keräyksen samoihin aikoihin, vuosina 1916–1917. Nälkävuosista oli tuolloin kulunut 50 vuotta, ja nuo ajat kokeneita ihmisiä oli vielä runsain määrin elossa.

Ohjelmasarjan toisessa osassa kuullaan nälkävuosina eläneiden ihmisten muistoja tuolta ajalta. Haastateltavana on taloushistorioitsija, dosentti Antti Häkkinen Helsingin yliopistosta, joka kertoo miten tapahtumat etenivät kohti kevättä 1868. Muutaman keväisen viikon aikana koko köyhänhoitojärjestelmä romahti ja kymmeniä tuhansia ihmisiä menetti henkensä.
Kuuntele Areenasta

Osa 3/3: Nälänhädän jälkisanat
Sarjan kolmannessa osassa tutkitaan, mitä nälänhädästä kerrottiin jälkikäteen ja miten tapahtumia yritettiin selittää.

Heti nälänhädän jälkeen kirjoitettiin runoja ja pian myös kaunokirjallisuutta, joka sivusi nälkävuosien tapahtumia. Myös historiantutkijat ja oppikirjojen kirjoittajat joutuivat tekemään tulkintaa nälkävuosien syistä ja seurauksista. Alkuvaiheessa nälänhätä selitettiin vanhaan tapaan Jumalan rangaistuksena, joka johtui ihmisten omista synneistä. Vähitellen vanha tulkinta sai väistyä kriittisempien selitysten tieltä.

Haastateltavina ovat tutkijat Tuomas Jussila Turun yliopistosta ja Henrik Forsberg Helsingin yliopistosta.
Kuuntele Areenasta

Lisää ohjelmasta

  • "Todella moni haluaa töihin, mutta esimerkiksi fysiikka ei kestä tai taidot eivät riitä"

    Meillä on olemassa myytti työhaluttomuudesta.

    Nimimerkki Helenalla on kuuden vuoden kokemus omasta ja muiden työttömyydestä. Hän on toiminut työttömien ohjaaja-valmentajana yli kaksi vuotta ja auttanut muita hakemaan työtä ja uskomaan tulevaisuuteen. Helena vastasi Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn työttömyydestä. "Todella moni haluaa töihin, mutta esimerkiksi fysiikka ei kestä tai taidot eivät riitä.

  • Hartauspuhujat huhtikuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat huhtikuussa 2019

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta) Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • Jumalanpalvelukset huhtikuussa

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset huhtikuussa 2019

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset maaliskuussa 2019. Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 vuorottelevat ortodoksisen liturgian kanssa vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset. Kuuntele jumalanpalveluksia Areenassa.