Hyppää pääsisältöön

Suomen nälkävuodet – kolmiosainen radiosarja nälkävuosista 1866–1868

Kuvassa on pieni poika Padasjoelta nälänhädän aikana vuonna 1868
Pieni poika Padasjoelta nälänhädän aikana vuonna 1868 Kuvassa on pieni poika Padasjoelta nälänhädän aikana vuonna 1868 Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo Suomen historia,radiosarjat,suuret nälkävuodet

Kolmiosainen radiosarja Suomen nälkävuodet kertoo Suomen ja Euroopan viimeisestä suuresta nälkäkatastrofista vuosina 1866–1868, jolloin nälkä ja nälkäisiin ihmisiin tarttuneet kulkutaudit tappoivat arviolta 150 000 ihmistä. Suomalaisia kuoli enemmän kuin talvi- ja jatkosodassa yhteensä.

Sarja alkaa Yle Radio 1:ssä maanantaina 11.3.2019. Toimittajana on Virpi Väisänen.

Katastrofin mittaluokasta saa käsityksen, kun muistaa, että nälkäkatastrofin alla Suomen väkiluku oli vain runsaat 1,8 miljoonaa. Jos nälkävuosien kuolinluvut siirtäisi nykypäivään, se tarkoittaisi noin 450 000 kuollutta lyhyen ajan sisällä.

Nälänhädän välittömänä syynä olivat useat peräkkäiset katovuodet, jotka seurasivat toistaan 1860-luvun Suomessa. Pahin kato koettiin syksyllä 1867, jolloin syyshallat tuhosivat viljan ja muut syötävät kasvit laajoilla alueilla ympäri Suomea. Nälkä ja taudit veivät parin vuoden sisällä kuolemaan 8 prosenttia tuolloisesta väestöstä. Jos mukaan laskee myös ne vauvat, jotka nälkävuosien takia jäivät syntymättä, koko väestötappio nousee 10 prosenttiin.

Suomen nälkävuodet-sarja lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin 11.– 25.3.2019 klo 12.10, toinen lähetys lauantaina klo 17.15. Sarjaa voi kuunnella myös Yle Areenasta.

Jaksot

Osa 1/3: Suuren tuhon aattona
Suomi oli 1800-luvun alussa yksi Euroopan köyhimpiä maita. Eriarvoisuus oli suurta. Tulonjaon eriarvoisuutta kuvaavalla gini-kertoimella mitaten tuon ajan Suomi sijoittui suunnilleen samalle tasolle kuin nykyiset kehitysmaat, esim. Haiti tai Guatemala.

Maaseudulle oli kasvamassa maattomien tilapäistyöntekijöiden ryhmä, joka eli kädestä suuhun ja toimeentulon rajoilla. Tämä ryhmä joutui ensimmäisenä vaikeuksiin, kun halla vei viljan syksyllä 1867.

Haastateltavina ovat tutkijatohtori Miikka Voutilainen Jyväskylän yliopistosta ja dosentti Antti Heikkilä Helsingin yliopistosta.
Kuuntele Areenasta

Osa 2/3: Nälkäkurjuus ja kulkutaudit
Nälkävuosien 1866–1868 tapahtumista on säilynyt runsaasti muistitietoa. Etelä-Pohjalainen osakunta keräsi vuosina 1915–1916 nälkävuosiin liittyvää muistitietoa Pohjamaalta. Suomen historiallinen seura puolestaan toteutti koko maan kattavan muistitiedon keräyksen samoihin aikoihin, vuosina 1916–1917. Nälkävuosista oli tuolloin kulunut 50 vuotta, ja nuo ajat kokeneita ihmisiä oli vielä runsain määrin elossa.

Ohjelmasarjan toisessa osassa kuullaan nälkävuosina eläneiden ihmisten muistoja tuolta ajalta. Haastateltavana on taloushistorioitsija, dosentti Antti Häkkinen Helsingin yliopistosta, joka kertoo miten tapahtumat etenivät kohti kevättä 1868. Muutaman keväisen viikon aikana koko köyhänhoitojärjestelmä romahti ja kymmeniä tuhansia ihmisiä menetti henkensä.
Kuuntele Areenasta

Osa 3/3: Nälänhädän jälkisanat
Sarjan kolmannessa osassa tutkitaan, mitä nälänhädästä kerrottiin jälkikäteen ja miten tapahtumia yritettiin selittää.

Heti nälänhädän jälkeen kirjoitettiin runoja ja pian myös kaunokirjallisuutta, joka sivusi nälkävuosien tapahtumia. Myös historiantutkijat ja oppikirjojen kirjoittajat joutuivat tekemään tulkintaa nälkävuosien syistä ja seurauksista. Alkuvaiheessa nälänhätä selitettiin vanhaan tapaan Jumalan rangaistuksena, joka johtui ihmisten omista synneistä. Vähitellen vanha tulkinta sai väistyä kriittisempien selitysten tieltä.

Haastateltavina ovat tutkijat Tuomas Jussila Turun yliopistosta ja Henrik Forsberg Helsingin yliopistosta.
Kuuntele Areenasta

Lisää ohjelmasta

  • Oletko kohdannut epäasiallista kohtelua seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella? Kerro, millaista?

    Oletko kokenut tai pelännyt syrjintää?

    Onko pelko mahdollisesta syrjinnästä tai huonosta kohtelusta vaikuttanut siihen, mitä työpaikkoja tai koulutus-, harrastus- ja ammattialoja olet pitänyt itsellesi mahdollisena tai sopivana? Kerro tarkemmin, miten? Onko sinulla myönteisiä kokemuksia sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen suhtautumisesta työelämässä, koulutuksessa tai harrastuksissa?

  • Kohti sydänkesää - minkälaista musiikkia haluaisit kuulla? Toivoa voi jo nyt

    Juhannusta lähestyttäessä on taas musiikkitoiveiden aika.

    Juhannusta lähestyttäessä on taas musiikkitoiveiden aika. Mitä haluaisit kuulla näin kesällä? Toivemusiikin ei tarvitse olla kesäistä, eikä sen tarvitse muistuttaa lintujen liverrystä. Eikä konsertin pääpaino ole kuoromusiikissa, vaikka vierailevana juontajana onkin kohta Kanadaan muuttava kuoronjohtaja Kari Turunen. Illassa soi konserttimusiikki laidasta laitaan.

  • Hartauspuhujat elokuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat elokuussa 2019

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta) Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.

  • Toivo runoa, jossa piilee yllätys

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelma toteuttaa yllättäviä runotoiveita. Haastamme sinut toivomaan runoa, joka yllättää: johon liittyy yllättävä tarina, rytmi, kielikuvia, aihe tai jonka mukana haluat lähettää yllättävän viestin maailmalle. Kenet sinä haluaisit yllättää runolla? Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma Yle Radio 1:ssä runon ja suven päivänä 6.7.