Hyppää pääsisältöön

Suomen luonnosta häviää lajeja kiihtyvällä tahdilla. Testaa tunnistatko uhanalaisen lajin!

Korppi ja merikotka vierekkäin jäällä.
Uhanalaisesta elinvoimaiseksi – luonnonsuojelulla on merkitystä. Korppi ja merikotka vierekkäin jäällä. Kuva: Mika Nieminen linnut,korppi,merikotka

Uusimman lajien uhanalaisuusarvioinnin, Punaisen kirjan, mukaan lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Listalta löytyy hyvinkin tuttuja lajeja.

Uhanalaisuus tarkoittaa lajin häviämisriskiä tulevaisuudessa. Ilman suojelutoimia laji kuolee sukupuuttoon tai vähintäänkin häviää joltain tietyltä alueelta. Uhanalaisuusluokkia on kolme: äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen ja vaarantunut.

Punaiselta listalta löytyy myös muita luokituksia. Silmälläpidettävä laji on tällä hetkellä yleinen, mutta saattaa harvinaistua tulevaisuudessa. Elinvoimaisten lajien kanta on runsas ja vakaa.

Uhanalaisten lintujen määrä on kolminkertaistunut

Yli kolmasosa Suomen lintulajeista on nyt uhanalaisia. Tietyt kannat ovat huvenneet hurjaa vauhtia, joukossa on myös meille kaikille tuttuja pihapiirin lintuvieraita. Mihin luokkaan arvioisit nämä linnut?

Merikotka (Haliaeetus albicilla)

Harakka (Pica pica)

Varpunen (Passer domesticus)

Nisäkkäillä menee nyt hieman paremmin

Suomen nisäkkäiden osalta tilanne on kohtuullinen. Listalta löytyy yllätyksiä, onneksi myös positiivisia sellaisia. Monen nisäkkään suurin uhka on ihmisen harjoittama metsästys. Mihin luokkaan arvioisit nämä nisäkkäät?

Susi (Canis lupus)

Ripsisiippa (Myotis nattereri)

Ilves (Lynx lynx)

Patojen poistaminen runsastuttaa kalakantoja

Punaisen kirjan arvioinnissa oli mukana 75 kalalajia. Näistä uhanalaisia oli 12. Vaelluskalat eivät pääse kutemaan vaellusesteiden takia. Ne haittaavat myös poikasten liikkumista.

Myös teollisuuden, asutuksen sekä maa- ja metsätalouden saastuttamat vedet haittaavat kalojen lisääntymistä. Mihin luokkaan arvioisit nämä kalat?

Meritaimen (Trutta m. trutta)

Made (Lota lota)

Kampela (Platichthys flesus)

Kasvien ja hyönteisten uhkana etelässä ympäristömuutokset ja pohjoisessa ilmastonmuutos

Hyönteisten ja kasvien kannalta on elintärkeää suojella perinneympäristöjä, kuten niittyjä ja ketoja, sekä luonnontilaisia metsiä ja soita. Putkilokasvien merkittävin uhka on erilaisten avoimien alueiden umpeenkasvu. Vanhojen metsien lahopuiden puute on vienyt kodin monelta hyönteiseltä. Mihin luokkaan arvioisit nämä hyönteiset ja kasvit?

Halavasepikkä (Hylochares cruentatus)

Keltamatara (Galium verum)

Tundrahopeatäplä (Boloria chariclea)

Kun luonto muuttuu, lajit häviävät

Suomen luonnossa lajeja uhkaavat lähinnä liian tehokas metsätalous, maatalous ja ilmastonmuutos. Elinympäristön tuhoutuminen vaikuttaa eniten lintuihin, matelijoihin ja sammakoihin.

Ilmastonmuutoksen uhreja ovat erityisesti pohjoisen linnut ja tunturikasvit. Lumipeitteen aika lyhenee ja lämpötila nousee kuivattaen lumenviipymiä, jotka ovat monille lajeille elintärkeitä.

LÄHDE:

Edit: Julkaisua on tiivistetty ja muutamia sanamuotoja muutettu.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto