Hyppää pääsisältöön

Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

Jazzpromoottori Norman Granz
Norman Granz (Kuva: William Gottlieb Collection) Jazzpromoottori Norman Granz jazz,levy-yhtiö,musiikkiohjelmat

”Vaikka hän ei elämänsä aikana soittanut nuottiakaan jazzia, niin silti hänellä oli erittäin merkittävä rooli musiikkityylin historiassa.” Tuo Norman Granzin (16.8.1918 – 22.11.2001) muistokirjoituksen avauslause The Scotsman -sanomalehdessä on osuva. Nykyaikana tuskin kukaan voisi vaikuttaa jazzin – tai minkään muun musiikkityylin – elinehtoihin yhtä laaja-alaisesti kuin Granz: ei ainoastaan kiertuejärjestäjänä, levy-yhtiöiden vetäjänä ja muusikoiden managerina, vaan myös muusikoiden tasa-arvoista kohtelua vaatineena rotuerottelun vastustajana.

JATP kiertuejuliste vuodelta 1951
JATP kiertuejuliste vuodelta 1951 jazz

40 vuotta JATP-kiertueita

Norman Granz työskenteli armeija-ajan jälkeen MGM-yhtiössä elokuvaleikkaajana, mutta hänen intohimonsa oli jazzmusiikki. Ensikosketus promoottorin uraan oli Granzin 1940-luvun alussa Los Angelesin Trouville-klubissa järjestämät menestyksekkäät sunnuntaijamit, jotka rohkaisivat jazzdiggaria kokeilemaan jotakin suurempaa. Granz lainasi 300 dollaria ja vuokrasi Los Angelesin filharmonikkojen salin ensimmäistä Jazz at the Philharmonic -konserttia varten. Sunnuntaina 2. heinäkuuta 1944 järjestetty tapahtuma oli valtava menestys, eikä ihme, sillä konsertin liki parikymmenjäseniseen tähtikaartiin kuuluivat mm. saksofonisti Illinois Jacquet, pasunisti J.J. Johnson, pianisti-laulaja Nat King Cole, kitaristi Les Paul ja rumpali Buddy Rich.

Granz ryhtyi saman tien päätoimiseksi konserttijärjestäjäksi ja kiersi Yhdysvalloissa sekä Kanadassa parhaimmillaan kaksi kertaa vuodessa aikansa nimekkäimpien jazzareiden kanssa vuoteen 1957 asti. Eurooppaan Jazz at the Philharmonic -kiertueet (JATP) rantautuivat keväällä 1952 ja jatkuivat pitkään vielä senkin jälkeen, kun esiintymiset Pohjois-Amerikassa loppuivat ja Granz muutti asumaan Geneveen Sveitsiin 50-luvun lopussa. 60-luvun mittaan tahti hiljeni, mutta JATP-konsertteja järjestettiin Euroopassa ja Japanissa aika ajoin 80-luvulle asti, viimeisenä pysähdyspaikkana Tokio lokakuussa 1983.

Granzin tallissa soittaneiden muusikoiden lista on uskomaton – vaikka mukaan poimisi vain osan tunnetuimmista nimistä: Louie Bellson, Ray Brown, Benny Carter, Nat King Cole, John Coltrane, Sonny Criss, Buddy DeFranco, Harry "Sweets" Edison, Roy Eldridge, Herb Ellis, Ella Fitzgerald, Stan Getz, Dizzy Gillespie, Lionel Hampton, Coleman Hawkins, Billie Holiday, The Modern Jazz Quartet, Illinois Jacquet, J. J. Johnson, Hank Jones, Jo Jones, Barney Kessel, Gene Krupa, Meade Lux Lewis, Shelly Manne, Gerry Mulligan, Fats Navarro, Charlie Parker, Oscar Peterson, Flip Phillips, Buddy Rich, Willie Smith, Sonny Stitt, Slim Gaillard, Clark Terry, T-Bone Walker, Ben Webster, Lester Young. Tuossahan on melkeinpä jazzin kultakauden ”kuka kukin on” -kattaus!

JATP kiertuejuliste Saksasta vuodelta 1954
JATP kiertuejuliste Saksasta vuodelta 1954 jazz

Viisi levymerkkiä

Kiertueiden menestyksen myötä Norman Granz sai idean julkaista konserttiäänityksiä äänilevyinä. Vuonna 1946 hän perusti ensimmäisen levymerkkinsä Clef Recordsin ja toisen eli Norgran Recordsin 1953. Näiden kahden tuotannot muodostivat pesämunan Verve Recordsille, jonka Granz perusti vuonna 1956. Verve on Blue Note’in ohella maailman tunnetuin jazzin kulta-ajan äänityksiä julkaissut levymerkki. 50-luvun loppupuolen suurimmat menestykset tulivat Granzin Vervelle kiinnittämän Ella Fitzgeraldin kahdeksanosaisen Song Book -albumisarjan myötä: levymerkin ensimmäinen uusi julkaisu oli kevättalvella 1956 äänitetty albumi Ella Fitzgerald Sings the Cole Porter Songbook. Ellan nousu jazzkulttuurista laajemman yleisön suosikiksi oli pitkälti Norman Granzin ansiota.

Granz myi Verven MGM:lle vuonna 1961 noin kolmella miljoonalla dollarilla. Veri veti kuitenkin takaisin äänilevytuotantoon ja 1973 syntyi Pablo Records, jonka katalogissa ilmestyi Granzin 15-vuotisen omistusjakson aikana yli 300 albumia: muun muassa vanhoja JATP-äänityksiä, uusia livetaltiointeja Mountreux’n jazzfestivaalilta sekä tuoretta studiotuotantoa esimerkiksi kitaristi Joe Passilta, pianisti Oscar Petersonilta ja trumpetisti Dizzy Gillespieltä. Nimensä Pablo Records sai taidemaalari Pablo Picassolta, johon Granz ystävystyi ja jonka taidetta hän keräsi. Norman Granzin viides levymerkki oli jazzhistoriassa vähemmälle huomiolle jäänyt Down Home Records, joka julkaisi traditionaalista jazzia.

Levymerkki Verven logo
Levymerkki Verven logo jazz,levy-yhtiö

Equal rights!

Norman Granz oli ensimmäinen jazzilla omaisuuden ansainnut miljonääri. Jotkin piirit käyttivät tuota seikkaa myös lyömäaseena häntä vastaan, mutta kyse lienee ollut vain kateellisten kilpailijoiden panettelusta. Muusikoilla ei ollut promoottorista sanottavana pahaa sanaa, sillä tuskin kukaan kohteli 40-50-luvuilla jazzareita yhtä reilusti: Granz vaati artisteilleen samanlaista kohtelua kuin klassisen musiikin esiintyjille, olivat muusikot sitten musta- tai valkoihoisia, eikä hän suostunut järjestämään konsertteja paikoissa, jotka harrastivat yleisön rotuerottelua ihonvärin perusteella. Ja tuo siis paljon ennen afroamerikkalaisten kansalaisoikeusliikkeen nousua Yhdysvalloissa.

Granz saattoi omasta taloudellisesta menetyksestään huolimatta peruuttaa konsertin, mikäli konserttisalin omistaja ei suostunut poistamaan yleisön istumapaikat jakaneita ”valkoisille” ja ”mustille” kylttejä salista. Promoottori myös pisti itsensä peliin muusikoiden oikeuksia puolustaessaan: Oscar Peterson on muistellut, miten Granz vaati ”vain valkoihoisille” -merkatun taksin kuljettajaa ottamaan pianistin trion kyytiin, vaikka paikalla ollut rasistinen poliisi tähtäsi pistoolilla promoottoria vatsaan. Granz alleviivasi muusikoidensa tasa-arvoista kohtelua kaikissa asioissa, palkkioissa, pukuhuoneissa, hotelleissa ja ruokailuissa. Tuolla asenteella hän kohteli kaikkia tallinsa muusikoita, ei ainoastaan Oscar Petersonia ja Ella Fitzgeraldia, joiden henkilökohtaisena managerina Granz pitkään toimi.

JATP-kiertueilla Norman Granz esiintyi usein juontajana, ja Jazzlegendat Suomessa -sarjassa häntä voi kuulla esimerkiksi Ella Fitzgeraldin ja Oscar Petersonin konserttien yhteydessä. Julkisuudessa Granz piti matalaa profiilia ja vitsaili itse olevansa ”se Ella Fitzgeraldin vieressä seisova pitkä vanha mies, jonka kaikki näkevät, mutta jota kukaan ei tunnista”. Kun Norman Granz sai elämäntyöstään Grammy-palkinnon vuonna 1994, hän kieltäytyi palkinnosta ja totesi valintaraadille: ”Minusta tuntuu, että te taidatte olla hieman myöhässä”.

Norman Granz kuoli syöpään kotikaupungissaan Genevessä 22. marraskuuta 2001.
___________________________________________________________________

Promoottorin uransa alkuvaiheessa Norman Granz työskenteli elokuvayhtiö Metro-Goldwyn-Mayerin elokuvaleikkaajana. Hän oli mukana tuottamassa Gjon Milin ohjaamaa lyhytelokuvaa Jammin’ The Blues, joka sai Oscar-ehdokkuuden.


___________________________________________________________________

Jazzlegendat Suomessa -sarjan konsertit ovat osin Norman Granzin 60-luvulla Eurooppaan tuomilta kiertueilta. Ensimmäisen kerran Jazz at the Philharmonic vieraili Suomessa kuitenkin jo helmikuussa 1953.

___________________________________________________________________

Lähteet:
- Hilkka Ikosen (os. Kantelinen) Norman Granz -haastattelu (Lontoo, huhtikuu 1964)
- Wikipedia: Norman Granz, Jazz at the Philharmonic, Oscar Peterson, Ella Fitzgerald
- The Scotsman -lehden muistokirjoitus 1.12.2001

Lisää Norman Granzista:
- Udiscovermusic-sivusto
Udiscovermusic-sivuston laaja artikkeli Norman Granzista

Keskustele
  • Toivo jazzia! Jättiläisaskeleet - 1950-luvun jazzin toiveilta la 31.8. Yle Radio 1:ssä

    Jazzin sävel on vapaan teemana on vuosi 1959.

    Jazzin sävel on vapaa -ohjelman teemana on vuosi 1959 ja sen poikkeuksellisen monet klassikkolevyt. Toivoa saa vuoden 1959 jazzklassikoiden lisäksi muita 1950-luvun lopun mullistavia ja mieleenpainuneita levytyksiä niin ulkomailta kuin kotimaastakin, niin instrumentaaleja kuin laulettuakin. Illan toimittavat kesän 2019 "Jättiläisaskeleet – jazzin ihmevuosi 1959" -sarjan teki

  • Millaisia kokemuksia sinulla on meditoinnista työpaikoilla? Kerro meille

    Onko mindfulnesia käytetty ongelmien ratkaisemiseksi?

    Millaisia kokemuksia sinulla on mindfulnessista työpaikoilla? Miten suhtaudut mindfulnessiin? Millaista hyötyä tai haittaa meditoinnista on ollut sinulle? Onko mindfulnesia käytetty työpaikallasi laastarina ongelmien ratkaisemiseksi? Millaisia ajatuksia henkinen kasvu työpaikalla herättää sinussa?

  • Jumalanpalvelukset syyskuussa

    Jumalanpalvelukset syyskuussa 2019

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset syyskuussa 2019. Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 vuorottelevat ortodoksisen liturgian kanssa vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset. Kuuntele jumalanpalveluksia Areenassa.

  • Oletko erityisherkkä tai herkän kumppani, ystävä tai vanhempi? Miten sen koet?

    Oletko erityisherkkä? Kerro kokemuksistasi.

    Milloin huomasit herkkyytesi ja miten se on vaikuttanut elämääsi? Miten suhtaudut herkkyyteesi? Oletko kertonut piirteestäsi muille vai oletko pitänyt sen omana tietonasi? Miksi? Oletko kenties erityisherkän kumppani, ystävä tai vanhempi? Kerro kokemuksistasi. Erityisherkkyys on synnynnäinen kokonaisvaltainen ominaisuus, joka on ihmisellä koko elämän ajan.