Hyppää pääsisältöön

Poikkeuksellisen hyvä amatöörikuoro johdattaa paastoon

Renessanssin vokaalipolyfonian meditatiivinen kirkkaus sopii paastonaikaan - myös silloin kun teksti olisi tarkoitettu muuhun yhteyteen. Asturialaisen El Leon de Oro -kuoron uutuuslevy toteuttaa tätä näkemystä yhdistämällä valitusvirsiä ja paastotekstejä Maria-antifoneihin ja kiitosvirsiin, säveltäjinä Lasso, Cardoso, Victoria, Palestrina ja muut mestarit. Lisäksi levy ensiesittelee yhden maailman parhaista amatöörikuoroista.

Amarae Morti
Amarae Morti Uudet levyt

Vokaalipolyfoniaan keskittynyt El Leon de Oro -kuoro perustettiin parikymmentä vuotta sitten, mutta vasta nyt Hyperion-yhtiö on kaapannut sen talliinsa ja julkaissut esikoislevyn. Kuoroa johtaa Tallis Scholarsista tunnettu brittiläinen kuoroguru Peter Phillips, mutta kyse ei ole tiiviistä ammattiryhmästä vaan suuresta amatöörikuorosta.

El Leon de Oron sointi on avoin ja nuorisokuoromainen. Se poikkeaa brittien katedraalikuoroista, jotka nekin selviytyvät vokaalipolyfonian haasteista, mutta yrittävät tehdä liian hienoa äänenmuodostusta. El Leon de Oron riveistä en erota mitään oopperamaista. Joukko laulaa hyvillä, terveillä amatööriäänillä, mutta puhtaammin ja kauniimmin kuin amatöörit yleensä. Vain herkimmissä kohdissa intonaatio hakee samaan kevyen ylävireiseen tapaan kuin poikakuoroilla. Kaikkiaan amatöörikuorolta on poikkeuksellinen saavutus levyttää ongelmitta vokaalipolyfoniaa, joka ei kestä pienintäkään epävarmuutta. Kyseessä on yksi maailman parhaista amatöörikuoroista tämän ohjelmiston parissa.

Peter Phillipsin valikoima ohjelmisto otsikolla Amarae Morti esittelee kuoron osaamista monipuolisesti sekä mestarien suosikkiteoksilla että tuntemattomilla löydöillä. Tunnelma vaihtelee tummista valitusvirsistä jumalansynnyttäjän kiitosvirsiin, ja mukana on pari todella koskettavaa tulkintaa paastonajan antifonista Media vita. Tulkinta on pitkälinjaista ja hillittyä, mutta karaktäärit tulevat selvemmiksi kuin yleensä, ja muutamassa ylistysvirressä syntyy kuin kellona kilkattava svengi.

Jos sydämesi halajaa musiikkia sekä kevään valoon että kevään ahdistuksiin, tämä levy saattaa olla juuri sopiva.

"Amarae Morti", säv. Phinot, Lasso, Gombert, Cardoso, Victoria, Morales, Palestrina. - El León de Oro/Peter Phillips. (Hyperion, CDA68279)

Kuuntele Uudet levyt 12.3.2019, toimittajana Kare Eskola.

  • Stabat mater täynnä tunnetta

    Levyarvostelu

    Giovanni Battista Pergolesin Stabat Mater on yksi barokin tunnetuimpia kappaleita, nuorena kuolleen säveltäjän koskettava joutsenlaulu. Vuosien varrella olen kuullut Pergolesin Stabat materista alati koskettavampia levytyksiä, kun muusikot ovat yhä paremmin ymmärtäneet barokin intonaation, tyylin ja affektiivisuuden saloja, ja Ensemble Resonanzin uutuus menee taas kärkeen. Näin murheissaan ei äiti ole aiemmin seissyt poikansa ristin juurella.

  • Viulutähti Kopatchinskaja lumoaa lausujanakin

    Levyarvostelu

    Arnold Schönbergin melodraama Pierrot lunaire on hänen esitetyimpiä teoksiaan, mutta itse olen aina vierastanut sen vaatimaa puhelaulua. Ammattilaulajan esittämänä siihen kertyy hienoa äänenmuodostusta, joka on liian kaukana puheesta; näyttelijä puolestaan ei pysy musiikin kyydissä niin hyvin, että pystyisi reagoimaan musiikin tapahtumiin ja karaktääreihin. Uuden levyn perusteella ylivertainen ratkaisu tähän ongelmaan on viulistitähti Patricia Kopatchinskaja, jonka rohkeus, musikaalisuus ja taituruus takaavat parhaan Pierrot lunaire -elämyksen ikinä.

  • Kujeilevat kapriisit

    Levyarvostelu

    Paholaisen viuluniekka Niccolo Paganini omisti kuuluisat kaksikymmentäneljä kapriisiaan "agli artisti" eli taiteilijoille. Sittemmin niitä on kuitenkin käytetty lähinnä viulutekniikan hiomiseen ja mittaamiseen, mikä on rapauttanut niiden arvoa. Onneksi viulistit ovat nykyään alkaneet levyttää kapriiseja siinä vaiheessa, kun opinnoista ja kilpailuista on tarpeeksi aikaa - pirullisiin vaikeuksiin nimittäin kätkeytyy nokkelaa musiikkia, joka paljastaa paitsi taidot myös ominaisuudet taiteilijana. Niin käy myös Alina Ibragimovan kujeilevalla kapriisilevytyksellä.

  • Rohkea osallisuus kuuluu Valkeajoen harmonikka-Lindbergissä

    Levyarvostelu

    Kolmisen vuotta sitten kuulin konsertissa, kuinka Janne Valkeajoki soitti harmonikalle sovittamaansa Magnus Lindbergin musiikkia. Esityksen intensiteetti ja luontevuus tekivät vaikutuksen jo silloin, ja nyt Valkeajoen esikoislevyllä ne vielä korostuvat. Maamme paras nuori harmonikansoittaja ja kapellimestarinakin pätevä Janne Valkeajoki selvästi haluaa ja osaa soittaa Magnus Lindbergiä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua