Hyppää pääsisältöön

Syyskesän bassohehkua

Sami Luttinen on kokenut ja Keski-Euroopan oopperalavoilla arvostettu basso, mutta soololevyllä hänen äänensä syvyyttä ei vielä ole päässyt mittailemaan. Tilanne korjautuu Alban uutuuslevyllä, jolla Luttinen yhdessä pianisti Tuula Hällströmin kanssa esittää Mikko Heiniön laulusarjan Syyskesän laulu Lassi Nummen runoihin sekä Yrjö Kilpisen Reflexer Pär Lagerkvistin runoihin.

Heiniö & Kilpinen: Syyskesän laulu
Heiniö & Kilpinen: Syyskesän laulu Uudet levyt

Heiniön sarja on vuodelta 2008 ja Kilpisen sarja vuodelta 1922, mutta sävelkieleltään ne sopivat hyvin yhteen. Heiniö käyttää sointuisaa, spektraalivetoista harmoniaa Nummen lempeiden karaktäärien sävelittämiseen, kun taas Lagerkvistin eksistentialismi innostaa uusklassikko Kilpisen kurottamaan kohti ekspressionismia. Lisäksi kumpikin sarja sekä runoiltaan että tunnelmaltaan sopii syvän bassoäänen mietteliääseen, tummaan perusilmaisuun. Syyskesä hehkuu alakuloisena mutta hehkuu silti.

Luttisen basso on kovasta käytöstä huolimatta oivassa kunnossa, ja etenkin Heiniön lauluissa hän pitää volyymin hillittynä ja otteen kevyenä, mikä on musiikille eduksi. Basso profondollahan riittää luonnostaan auktoriteettia hiljaisessakin laulussa, mutta intonaatioon pitää panostaa. Luttisen kunniaksi on sanottava, että levyn kromaattista melodiikkaa pystyy enimmäkseen seuraamaan, vaikka poikkeuksia on. Kilpisen Regnet slår och slår ei ota hahmottuakseen, ja joissakin hiljaisissa sisääntuloissa Luttinen joutuu etsiskelemään sekä säveltä että kvaliteettia, ja tuloksena ääni aavistuksen roikkuu. Kilpisen sarjan loppupuoli osoittaa, että tervettä volyymia totisesti Luttisella riittää - mutta toisaalta Var är den djupa glädjen -laulun loppuhehkutuksessa on turhaa säröä.

Heiniön sarjassa Luttinen osoittaa mestaruutensa taituroimalla herkillä ohenteilla ja syvillä murahduksilla, mutta peruslaulussa sävykirjo ei ole ilmeikkäimpien baritonien veroinen. Pianisti Tuula Hällström onneksi maalaa lauluihin tarpeeksi värejä ja ottaa oman tilansa ison basson rinnalta.

"Songs of Late Summer". Mikko Heiniö: Syyskesän laulu. Yrjö Kilpinen: Reflexer. - Sami Luttinen, basso, ja Tuula Hällström, piano. (Alba, ABCD 427)

Kuuntele Uudet levyt 12.3.2019, toimittajana Kare Eskola.

  • Camilla Nylundin lavakarisma puree amerikkalaisiin viihdeklassikoihin

    Levyarvio

    Sopraano Camilla Nylund tekee komeaa uraa Saksan oopperalavoilla, ja viime vuosina hän on edennyt äänelle yhä raskaampiin rooleihin kuten Wagneriin. Siksi minulle oli yllätys, miten hyvin Nylundin ääni taipuu amerikkalaisen viihdemusiikin klassikoihin. Vielä suurempi yllätys oli, että Nylundin pohjoismainen karisma riittää loistavasti kannattelemaan kokonaista DVD:tä, jolle amerikkalaisen viihdemusiikin klassikot on taltioitu liiankin perinteisin menoin ja mannermaiseen tyyliin.

  • Sähkökitarakvartetin nykymusiikki houkuttelee kuuntelemaan rauhassa

    Levyarvio

    Suomalainen musiikki ei olisi menestyvää ja kansainvälistä bisnestä, ellei se olisi myös riippumatonta ja kokeellista marginaalitoimintaa, jonka ainoana tarkoituksena on avata musiikin avaruuteen uutta tilaa. Tällaista toimintaa edustaa kuvaavasti nimetyn Sähkökitarakvartetin projekti, joka Koneen säätiön rahoituksella on edennyt jo toiseen levyjulkaisuun neljästä.

  • Pehmeän täsmällinen Saariaho-sellisti lataa musiikkiin tarkoitusta

    Levyarvio

    Silloin kun Kaija Saariaho oli nuori ja nouseva säveltäjä, sellisti Anssi Karttunen teki valtavasti työtä hänen sellomusiikkinsa eteen. Nykyään kun Saariahoa pidetään kansainvälisesti yhtenä merkittävimmistä säveltäjistä, hänen sellomusiikkinsa on irronnut Karttusen otteesta ja lähtenyt maailmalle, mikä on tehnyt sille hyvää. Sen todistaa puolalaisen Joanna Gutowskan tuore Saariaho-levy.

  • Okko Kamun leppoisa Myrsky

    Levyarvio

    Suomalaiselle kapellimestariosaamiselle riittää maailmalla kysyntää. Nuoria ja nousevia mäkelöitä, rouvaleita ja stasevskoja ei riitä kaikkialle, mutta kun Tanskan kuninkaallinen ooppera tarvitsi Sibeliuksen sävelrunojen asiantuntijaa, he tiesivät soittaa Okko Kamulle. Kamu jäi eläkkeelle vakinaisista viroistaan jo viisi vuotta sitten, mutta on nyt leppoisaan tyyliinsä levyttänyt Sibeliuksen musiikin Shakespearen näytelmään Myrsky.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua