Hyppää pääsisältöön

Asterix opettaa latinaa

Henkilö lukee Asterix-sarjakuvaa
Henkilö lukee Asterix-sarjakuvaa Asterix

Asterix seikkailee -sarjakuvat perustuvat löyhästi Julius Caesarin jo ennen ajanlaskua kirjoittamiin Gallian sota -teoksien tapahtumiin. Kirjoissa liikutaan likimain Caesarin kirjoja seuraavana aikana ja monet yksityiskohdat pohjautuvat teoksissa kerrottuihin tapauksiin.

Asterixin seikkailujen perusasetelma on todellinen historiallinen tilanne, jossa Julius Caesarin roomalaiset joukot ovat valloittaneet koko Gallian lukuun ottamatta yhtä kylää. Tämä kylä kykenee pitämään pintansa, koska kylän tietäjä Akvavitix valmistaa tarvittaessa taikajuomaa, joka tekee sitä nauttineista voittamattoman vahvoja.

René Goscinny ja Albert Uderzo pitelevät Asterix-sarjakuvakirjaa
Asterix seikkailee -sarjakuvaa käsikirjoitti alunperin René Goscinny ja kuvitti Albert Uderzo René Goscinny ja Albert Uderzo pitelevät Asterix-sarjakuvakirjaa Kuva: ullstein bild - Will/ All Over Press René Goscinny,Albert Uderzo,Asterix

Kylää ympäröivissä metsissä majailee neljä roomalaisleiriä. Selkkaukset roomalaisten ja gallialaisten välillä tuovat kaivattua vaihtelua kylän elämään. Lukija voi havaita tapahtumissa humoristisia viitteitä nykyaikaan.

Sarjakuvakirjojen päähenkilöt ovat ystävykset Asterix ja Obelix, sekä heidän koiransa Idefix. Kaikkien muidenkin gallialaisten miesten nimet loppuvat ix-päätteeseen, naisten päättyvät puolestaan -ine. Roomalaisten nimet päättyvät -us, kreikkalaisten -os ja egyptiläisten -is.

Asterix-sarjakuvien käsikirjoittaja Jean-Yves Ferri ja kuvittaja Didier Conrad istuvat pahvisten sarjakuvahahmojen välissä
Vuodesta 2012 lähtien Asterix -sarjakuvia on käsikirjoittanut Jean-Yves Ferri ja kuvittanut Didier Conrad Asterix-sarjakuvien käsikirjoittaja Jean-Yves Ferri ja kuvittaja Didier Conrad istuvat pahvisten sarjakuvahahmojen välissä Asterix,Jean-Yves Ferri,Didier Conrad

Kymmenien sarjakuva-albumien lisäksi Asterixista on julkaistu muun muassa lukuisia animoituja ja näyteltyjä elokuvia, lauta- ja videopelejä sekä kuva-, peli- ja tietokirjoja.

Asterix ja Obelix -hahmot luistelivat 2017 Jääkiekon MM-kisojen maskotteina
Asterix ja Obelix olivat vuoden 2017 jääkiekon mm-kilpailujen maskotit Asterix ja Obelix -hahmot luistelivat 2017 Jääkiekon MM-kisojen maskotteina Kuva: ullstein bild - Horstm??ller/ All Over Press Jääkiekon MM 2017,Asterix,Obelix

Asterix-kirjojen faktat eivät ole historiallisesti tarkastellen aivan tarkkoja. Esimerkiksi roomalaisten ote Galliasta ei ollut niin tiukka kuin Asterixissa annetaan ymmärtää. Edes Caesar ei alunperin propagandistisissa teoksissaan väitä niin. Sarjakuvan tekijät ovat luonnollisesti poimineet historiasta omia pyrkimyksiään tukevia ja nykyaikaan sopivia yksityiskohtia ja vetäneet mutkat suoriksi – viihdettähän tässä on luotu.

Aristoteleen kantapään vieraana maaliskuussa 2010 käynyt professori Teivas Oksala haluaa myös huomauttaa muutamasta virallisesta historiasta poikkeavasta yksityiskohdasta Asterix -sarjakuvakirjoissa. Toisaalta hän kiittää kirjoja latinalaisten lentävien lauseiden monipuolisesta ja osuvasta käytöstä. Asterix-kirjoja lukemallahan voi suorastaan sivistyä!

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri