Hyppää pääsisältöön

Asterix opettaa latinaa

Henkilö lukee Asterix-sarjakuvaa
Henkilö lukee Asterix-sarjakuvaa Asterix

Asterix seikkailee -sarjakuvat perustuvat löyhästi Julius Caesarin jo ennen ajanlaskua kirjoittamiin Gallian sota -teoksien tapahtumiin. Kirjoissa liikutaan likimain Caesarin kirjoja seuraavana aikana ja monet yksityiskohdat pohjautuvat teoksissa kerrottuihin tapauksiin.

Asterixin seikkailujen perusasetelma on todellinen historiallinen tilanne, jossa Julius Caesarin roomalaiset joukot ovat valloittaneet koko Gallian lukuun ottamatta yhtä kylää. Tämä kylä kykenee pitämään pintansa, koska kylän tietäjä Akvavitix valmistaa tarvittaessa taikajuomaa, joka tekee sitä nauttineista voittamattoman vahvoja.

René Goscinny ja Albert Uderzo pitelevät Asterix-sarjakuvakirjaa
Asterix seikkailee -sarjakuvaa käsikirjoitti alunperin René Goscinny ja kuvitti Albert Uderzo René Goscinny ja Albert Uderzo pitelevät Asterix-sarjakuvakirjaa Kuva: ullstein bild - Will/ All Over Press René Goscinny,Albert Uderzo,Asterix

Kylää ympäröivissä metsissä majailee neljä roomalaisleiriä. Selkkaukset roomalaisten ja gallialaisten välillä tuovat kaivattua vaihtelua kylän elämään. Lukija voi havaita tapahtumissa humoristisia viitteitä nykyaikaan.

Sarjakuvakirjojen päähenkilöt ovat ystävykset Asterix ja Obelix, sekä heidän koiransa Idefix. Kaikkien muidenkin gallialaisten miesten nimet loppuvat ix-päätteeseen, naisten päättyvät puolestaan -ine. Roomalaisten nimet päättyvät -us, kreikkalaisten -os ja egyptiläisten -is.

Asterix-sarjakuvien käsikirjoittaja Jean-Yves Ferri ja kuvittaja Didier Conrad istuvat pahvisten sarjakuvahahmojen välissä
Vuodesta 2012 lähtien Asterix -sarjakuvia on käsikirjoittanut Jean-Yves Ferri ja kuvittanut Didier Conrad Asterix-sarjakuvien käsikirjoittaja Jean-Yves Ferri ja kuvittaja Didier Conrad istuvat pahvisten sarjakuvahahmojen välissä Asterix,Jean-Yves Ferri,Didier Conrad

Kymmenien sarjakuva-albumien lisäksi Asterixista on julkaistu muun muassa lukuisia animoituja ja näyteltyjä elokuvia, lauta- ja videopelejä sekä kuva-, peli- ja tietokirjoja.

Asterix ja Obelix -hahmot luistelivat 2017 Jääkiekon MM-kisojen maskotteina
Asterix ja Obelix olivat vuoden 2017 jääkiekon mm-kilpailujen maskotit Asterix ja Obelix -hahmot luistelivat 2017 Jääkiekon MM-kisojen maskotteina Kuva: ullstein bild - Horstm??ller/ All Over Press Jääkiekon MM 2017,Asterix,Obelix

Asterix-kirjojen faktat eivät ole historiallisesti tarkastellen aivan tarkkoja. Esimerkiksi roomalaisten ote Galliasta ei ollut niin tiukka kuin Asterixissa annetaan ymmärtää. Edes Caesar ei alunperin propagandistisissa teoksissaan väitä niin. Sarjakuvan tekijät ovat luonnollisesti poimineet historiasta omia pyrkimyksiään tukevia ja nykyaikaan sopivia yksityiskohtia ja vetäneet mutkat suoriksi – viihdettähän tässä on luotu.

Aristoteleen kantapään vieraana maaliskuussa 2010 käynyt professori Teivas Oksala haluaa myös huomauttaa muutamasta virallisesta historiasta poikkeavasta yksityiskohdasta Asterix -sarjakuvakirjoissa. Toisaalta hän kiittää kirjoja latinalaisten lentävien lauseiden monipuolisesta ja osuvasta käytöstä. Asterix-kirjoja lukemallahan voi suorastaan sivistyä!

  • "Meitä brutaaleja kirjailijoita on aika vähän", sanoo Rosa Liksom – ja nauraa

    Ihminen kiinnostaa mua todella paljon

    Ylitornialaisen perheen kuopus kasvoi kasvattamatta, ja kasvoi hyvin. Hänestä tuli palkittu kirjailija, kuvataiteilija, elokuvantekijä ja kunniatohtori, joka harrastaa purjehdusta, hiihtoa, retkiä ja junia. Rosa Liksom on maailmankansalainen. Hän on kiertänyt maailmaa nuoresta tytöstä. Yksi kirjailijanuran käännekohdista oli Finlandia-palkinto vuonna 2011.

  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.

  • Avaruusromua: Muuttaako kulttuuri koneita vai koneet kulttuuria?

    Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita.

    Nykyinen tekniikka vaatii käyttäjältään enemmänkin tietoa kuin taitoa. Tietoa siitä, mitä täytyy tehdä ja missä järjestyksessä. Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita, uudenlaista osaamista. Kun taito korvautuu tiedolla, meidän suhteemme tekniikkaan muuttuu. Pelkän käytön osaaminen ei ole lainkaan yhtä hauskaa kuin tekeminen, kirjoittaa professori Timo Airaksinen. Avaruusromussa kuunnellaan poimintoja vuoden 2019 ulkomaisesta musiikista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • "Meitä brutaaleja kirjailijoita on aika vähän", sanoo Rosa Liksom – ja nauraa

    Ihminen kiinnostaa mua todella paljon

    Ylitornialaisen perheen kuopus kasvoi kasvattamatta, ja kasvoi hyvin. Hänestä tuli palkittu kirjailija, kuvataiteilija, elokuvantekijä ja kunniatohtori, joka harrastaa purjehdusta, hiihtoa, retkiä ja junia. Rosa Liksom on maailmankansalainen. Hän on kiertänyt maailmaa nuoresta tytöstä. Yksi kirjailijanuran käännekohdista oli Finlandia-palkinto vuonna 2011.

  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.

  • "Mun kädet tärisi ja sydän hakkas" – Egenlandin juontajien chätti paljastaa, mitä uusista kotimaan matkakohteista jäi mieleen

    Erilaisten matkakohteiden Egenland 5.1.2020 Areenassa.

    Luola Turun keskustassa, seinäkiipeilyä Vaasan vanhassa vesitornissa, burleskia Rovaniemellä ja suolentiksen MM-kisat. Egenlandin juontajat Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén ovat matkustaneet yleisön vinkkien perässä yli 100 erikoiseen paikkaan Suomessa. He laittavat itsensä likoon kolmannen kauden uusissa kohteissa. Mutta mitä he chättäävät kuvausten jälkeen?

  • Tekstiilitaiteilija Anna Maija Aarras: "Neulalla ja langalla voi luoda taidetta."

    Astma haastanut tekstiilitaiteilijan tekemisiä läpi elämän.

    Pitkän uran tekstiilitaiteilijan kapealla polulla kulkenut Aarras on rakastanut työtään intohimoisesti, vaikka astma on läpi elämän yrittänyt lannistaa ja rajoittaa taiteen tekemistä. Taide ja kiinnostus uuteen ovat kuljettaneet taiteilijaa niin Euroopan kuin Aasiankin maissa.

  • Avaruusromua: Muuttaako kulttuuri koneita vai koneet kulttuuria?

    Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita.

    Nykyinen tekniikka vaatii käyttäjältään enemmänkin tietoa kuin taitoa. Tietoa siitä, mitä täytyy tehdä ja missä järjestyksessä. Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita, uudenlaista osaamista. Kun taito korvautuu tiedolla, meidän suhteemme tekniikkaan muuttuu. Pelkän käytön osaaminen ei ole lainkaan yhtä hauskaa kuin tekeminen, kirjoittaa professori Timo Airaksinen. Avaruusromussa kuunnellaan poimintoja vuoden 2019 ulkomaisesta musiikista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä opit maailmalla? Kulttuurin kosmopoliittien tarinat koskettavat

    Mitä olet maailmalla oivaltanut?

    Where are you based, eli missä tukikohtasi on, kysyy taiteilija toiselta maailmalla. Kulttuurin tekijöiden tapa olla kansainvälinen on muuttumassa. Minna Joenniemi kysyy, millaisia tarinoita ja oivalluksia maailmankansalaiset tuovat kotiin tuliaisina.

  • Avaruusromua: Onko kaikki helppoa, kun meillä on koneet?

    Ne laskevat, ajattelevat ja muistavat meidän puolestamme.

    Me ajattelemme helposti kaiken tekemisen olevan nykyään helppoa, koska meillä on koneet ja laitteet apunamme. Kaikki on vaivatonta, kun koneet tekevät asiat meidän puolestamme. Ne laskevat, ajattelevat ja muistavat meidän puolestamme. Professori Timo Airaksinen kirjoittaa, että moderni maailma vaatii tosiasiassa aivan yhtä paljon taitoa kuin perinteinenkin maailma alkeellisine välineineen. Avaruusromussa kuunnellaan poimintoja vuoden 2019 kotimaisesta musiikista. Toimittajana Jukka Mikkola.