Hyppää pääsisältöön

Asterix opettaa latinaa

Henkilö lukee Asterix-sarjakuvaa
Henkilö lukee Asterix-sarjakuvaa Asterix

Asterix seikkailee -sarjakuvat perustuvat löyhästi Julius Caesarin jo ennen ajanlaskua kirjoittamiin Gallian sota -teoksien tapahtumiin. Kirjoissa liikutaan likimain Caesarin kirjoja seuraavana aikana ja monet yksityiskohdat pohjautuvat teoksissa kerrottuihin tapauksiin.

Asterixin seikkailujen perusasetelma on todellinen historiallinen tilanne, jossa Julius Caesarin roomalaiset joukot ovat valloittaneet koko Gallian lukuun ottamatta yhtä kylää. Tämä kylä kykenee pitämään pintansa, koska kylän tietäjä Akvavitix valmistaa tarvittaessa taikajuomaa, joka tekee sitä nauttineista voittamattoman vahvoja.

René Goscinny ja Albert Uderzo pitelevät Asterix-sarjakuvakirjaa
Asterix seikkailee -sarjakuvaa käsikirjoitti alunperin René Goscinny ja kuvitti Albert Uderzo René Goscinny ja Albert Uderzo pitelevät Asterix-sarjakuvakirjaa Kuva: ullstein bild - Will/ All Over Press René Goscinny,Albert Uderzo,Asterix

Kylää ympäröivissä metsissä majailee neljä roomalaisleiriä. Selkkaukset roomalaisten ja gallialaisten välillä tuovat kaivattua vaihtelua kylän elämään. Lukija voi havaita tapahtumissa humoristisia viitteitä nykyaikaan.

Sarjakuvakirjojen päähenkilöt ovat ystävykset Asterix ja Obelix, sekä heidän koiransa Idefix. Kaikkien muidenkin gallialaisten miesten nimet loppuvat ix-päätteeseen, naisten päättyvät puolestaan -ine. Roomalaisten nimet päättyvät -us, kreikkalaisten -os ja egyptiläisten -is.

Asterix-sarjakuvien käsikirjoittaja Jean-Yves Ferri ja kuvittaja Didier Conrad istuvat pahvisten sarjakuvahahmojen välissä
Vuodesta 2012 lähtien Asterix -sarjakuvia on käsikirjoittanut Jean-Yves Ferri ja kuvittanut Didier Conrad Asterix-sarjakuvien käsikirjoittaja Jean-Yves Ferri ja kuvittaja Didier Conrad istuvat pahvisten sarjakuvahahmojen välissä Asterix,Jean-Yves Ferri,Didier Conrad

Kymmenien sarjakuva-albumien lisäksi Asterixista on julkaistu muun muassa lukuisia animoituja ja näyteltyjä elokuvia, lauta- ja videopelejä sekä kuva-, peli- ja tietokirjoja.

Asterix ja Obelix -hahmot luistelivat 2017 Jääkiekon MM-kisojen maskotteina
Asterix ja Obelix olivat vuoden 2017 jääkiekon mm-kilpailujen maskotit Asterix ja Obelix -hahmot luistelivat 2017 Jääkiekon MM-kisojen maskotteina Kuva: ullstein bild - Horstm??ller/ All Over Press Jääkiekon MM 2017,Asterix,Obelix

Asterix-kirjojen faktat eivät ole historiallisesti tarkastellen aivan tarkkoja. Esimerkiksi roomalaisten ote Galliasta ei ollut niin tiukka kuin Asterixissa annetaan ymmärtää. Edes Caesar ei alunperin propagandistisissa teoksissaan väitä niin. Sarjakuvan tekijät ovat luonnollisesti poimineet historiasta omia pyrkimyksiään tukevia ja nykyaikaan sopivia yksityiskohtia ja vetäneet mutkat suoriksi – viihdettähän tässä on luotu.

Aristoteleen kantapään vieraana maaliskuussa 2010 käynyt professori Teivas Oksala haluaa myös huomauttaa muutamasta virallisesta historiasta poikkeavasta yksityiskohdasta Asterix -sarjakuvakirjoissa. Toisaalta hän kiittää kirjoja latinalaisten lentävien lauseiden monipuolisesta ja osuvasta käytöstä. Asterix-kirjoja lukemallahan voi suorastaan sivistyä!

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri