Hyppää pääsisältöön

Majuri Marras oli Suomen James Bond – radioseikkailut pursusivat eksoottisia ympäristöjä sekä kauniita naisia

näytteljijät Ansa Ikonen ja Sasu Haapanen suukottelevat radiostudiossa käsikirjoitukset käsissään.
Ansa Ikonen ja Sasu Haapanen kuunnelmanteon lumoissa (1963). näytteljijät Ansa Ikonen ja Sasu Haapanen suukottelevat radiostudiossa käsikirjoitukset käsissään. Kuva: Ruth Träskman Ansa Ikonen,Sasu Haapanen,Majuri Marras purjehtii,kuunnelmat

Ylivertainen äly, lakonisen kohtelias puheenparsi, pistävä huumorintaju, varakkuus, uskomattoman tarkka ampumakäsi ja loputon kiinnostus vastakkaisen sukupuolen kauneutta kohtaan. Muun muassa näistä ominaisuuksista on rakennettu suomalainen, mutta sotien jälkeen Ranskaan asettunut sotaveteraani Majuri Marras. Osmo Ilmarin luoma Majuri seikkaili viidesti radiotaajuuksilla 1960-luvun mittaan.

Majuri Marras -seikkailut käsikirjoitti Osmo Ilmari, oikealta nimeltään Osmo Lampinen (1927-1999), joka kirjoitti 60-luvulla muitakin viihdekuunnelmia radioille. Seikkailut ohjasi valtaosin Esko Mannermaa ja pääosaa esitti Sasu Haapanen, paitsi ensimmäisessä kuunnelmassa, jossa majuria esitti Kauko Helovirta.

Voi kuvitella, että kuvankauniit ympäristöt kiihottivat mieliä aikana, jolloin suomalaisten ulkomaanmatkailu otti isommassa mitassa vasta ensiaskeliaan.

Tarinat seuraavat varsin samanlaista kaavaa joka seikkailussa: Majuri Marras lähtee lomalle eksoottiseen ympäristöön, jossa hän onnistuu sotkeutumaan paikalliseen välienselvittelyyn, jotka lopulta ratkaisee. Tarinoihin kuuluu oleellisesti paljon tuliaisaiden ääniä, räjähdyksiä, yllättäviä käänteitä sekä kauniita naisia.

Sankarin ensimmäinen esiintyminen oli vuonna 1962 seikkailussa Vallankumous Ylä-Safanissa. Tarina sijoittuu Keski-Afrikkaan, johon Majuri Marras on matkalla metsästämään leijonia. Naispääosassa kuulemme Tiina Rinnettä.

Majuri Marras: Vallankumous Ylä-Safanissa

Majuri Marras on safariretkellä Ylä-Safanissa, kun maassa syttyy vallankumous. Rohkeutensa ja kylmähermoisen toimintansa ansiosta suomalainen sotaveteraani pelastaa presidentin ja estää vallankaappauksen.

Seuraavana vuonna 1963 lähetettiin Majuri Marras purjehtii. Luksusristeilijälle Välimeren ympäristöön sijoittuvan seikkailun naispääosaa esittää Ansa Ikonen. Komisario Royta, sarjan yhtä harvoista vakiohahmoista Marraksen lisäksi, esittää tässä Pentti Siimes.

Majuri Marras purjehtii

Majuri Marras saa kutsun ruhtinas Maungin järjestämälle Välimeren purjehdukselle. Hän päättää lähteä mukaan, vaikka yleensä inhoaakin sellaisia "seurapiirikarjan katselmustilaisuuksia". Jos Majuri odottaakin leppioisaa Välimeren ristelyä vielä loistohöyryristeilijan Queen Victorian lipuessa...

Kolmas Areenassa kuultava Majuri Marras -seikkailu on vuodelta 1968 ja oli sarjan viimeinen. Tällä kertaa Majuri matkustaa Ateenaan, jossa hänen lomailunsa jälleen julmasti keskeytyy. Naispääosassa kuullaan Seela Sellaa.

Majuri Marras uskoutuu

Majuri Marras matkustaa Ateenaan mielessään korkeintaan pienet romanttiset seikkailut, vaan eipä aikaakaan kun hän huomaa olevansa keskellä kansainvälistä teollisuusselkkausta. Käynnissä on kilpailu kahden lentokoneita suunnittelevan ryhmän välillä maailmanlaajuisesta yliäänikoneen tilauksesta....

Voi sanoa, että Majuri Marrakset ovat ikääntyneet charmantisti ja kuunnelmissa on samanlaista nostalgisen täyteistä svengiä kuin vanhoissa James Bondeissa. Samalla on sanottava, etteivät naisroolit paljon Bondeista eroa. Mielenkiintoista on tosin, että vaikka Majuri Marras jaksaa pitkin kuunnelmaa ylistää naiskauneutta, hän harvoin pääsee edes kuunnelman lopussa, toisin kuin Bond, läheisiin tekemisiin kaunotarten kanssa.

Jos Majuri Marras seikkailuissaan selvisi aina kiperimmästäkin paikasta, näin ei valitettavasti ole käynyt itse kuunnelmille

Majuri Marras -seikkailut piirtävät eksoottisista ympäristöistään tyylikkäästi vääristyneen polaroid-kuvan kaltaisen kuulokuvan. Voi kuvitella, että kuvankauniit ympäristöt kiihottivat mieliä aikana, jolloin suomalaisten ulkomaanmatkailu otti isommassa mitassa vasta ensiaskeliaan.

Toki Majuri Marras ei olisi Majuri Marras, jos hän ei kauniiden puitteiden ihailun ohessa sivaltaisi muutamaa kriittistä kommenttia paikallisen kulttuurin erikoisuuksista, kuten afrikkalaisen lentoliiikenteen infrastruktuuri käyttökelpoisuudesta, arabikulttuurin naiskuvasta tai suomalaisten geneettisistä yhteyksistä mongoleihin.

Näyttelijät Esko Mannermaa, Tauno Söder, Ansa Ikonen ja Sasu Haapanen istumassa, sivukuva
Ohjaaja Esko Mannermaa ja näyttelijät Tauno Söder, Ansa Ikonen sekä Sasu Haapanen (1963). Näyttelijät Esko Mannermaa, Tauno Söder, Ansa Ikonen ja Sasu Haapanen istumassa, sivukuva Kuva: Ruth Träskman Tauno Söder,Ansa Ikonen,Sasu Haapanen,Esko Mannermaa,Majuri Marras purjehtii,kuunnelmat

Jos Majuri Marras seikkailuissaan selvisi aina kiperimmästäkin paikasta, näin ei valitettavasti ole käynyt itse kuunnelmille. Vuoden 1965 Majuri Marras lomailee ja vuoden 1966 Majuri Marras matkustaa eivät ole säilyneet Ylen arkistossa kokonaisena.

Majuri Marras lomailee sijoittui Italiaan Amalfin kaupunkiin. Tällä kertaa Marraksen lomailu keskeytyi, kun rannalta löytyi kuollut mies eikä Marras suostunut uskomaan tapausta onnettomuudeksi. Marraksen ystävää Ninoa esitti Leo Jokela, ja naispääosassa oli Elina Pohjanpää.

Vuonna 1966 sankarimme matkusti kuuntelijoille vähemmän eksoottiseen kohteeseen eli Helsinkiin, joskaan Majuri Marras ei ollut käynyt kaupungissa sitten sodan loppumisen. Ihan vapaaehtoisesti Marras ei lähtenyt, vaan kun komisario Roy osasi sopivasta painostaa, majurimme suostui lähtemään kotimaahansa etsimään erästä kadonnutta Interpolin virkamiestä.

Artikkelista poistettu tieto Osmo Lampisen Pirkka-lehden päätoimittajuudesta. Hän toimi lehden päätoimittajana vasta 1970- ja 1980-luvuilla.

Lisää ohjelmasta

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.