Hyppää pääsisältöön

Miksi Lumikki haukkasi omenaa punaiselta puolelta?

Aatami ja Eeva, Tuntematon tekijä 1400-luvulta, Stralsundin Pyhän Nikolauksen kirkko, Stralsund, Saksa
Aatami ja Eeva, Tuntematon tekijä 1400-luvulta, Stralsundin Pyhän Nikolauksen kirkko, Stralsund, Saksa Kuva: Marco Peretto veistokset,symbolit,Omena,merkkien salat

Saduissa kiteytyy usein ikivanhoja käsityksiä. Ne kätkevät sisäänsä paljon syvempiä merkityksiä, jotka selviävät vasta, kun tulkitsemme niiden symbolit. Lumikin haukkaama omena on koko tarinan avain.

Omena on kaiken kaikkeaan yksi mytologisimmista ja symbolisimmista hedelmistä Euroopan historiassa. Jumalatar Heran puutarhassa kasvoi kultaisia omenia. Kultainen oli myös se omena, joka antiikin tarussa annettiin sulottarista kaikkein kauneimmalle.

Yksi omenan symbolimerkityksistä onkin naisellinen kauneus. Kuten tiedämme kauneus ei ole ongelmatonta, sehän saattaa myös vietellä.

Yksi omenan symbolimerkityksistä onkin naisellinen kauneus.

Sveitsin historian suurin kansallissankari ja oikeudenmukaisuuden puolustaja tyranniaa vastaan oli Wilhelm Tell. Hänenkin taitonsa koetellaan omenalla. Hänet tunnettiin taitavana jousiampujana. Hän onnistuu vapauttamaan koko kansan tyrannian alta ampumalla poikansa päänpäällä olevan omenan vahingoittamatta poikaansa.

Kuinka ollakaan Newton ymmärtää painovoiman katselleessaan, kuinka omena putoaa puusta. Hän ei huomannut asiaa päärynän tai luumun pudotessa maahan.

Omenan puusta putoamisella sanontanakin viitataan vanhana käsitykseen sosiaaliluokista. Poika tai jälkeläinen pystyi harvoin ylittämään sen sosiaaliluokan rajat, johon hän oli syntynyt.

Tietämisen synti

Tieto lisää tuskaa, tiesivät jo antiikin filosofit. Tieto ja tiedonjano saa meidät ihmiset ajautumaan oman mukavuusalueemme ulkopuolelle jatkuvasti. Meillä on sisäänrakennettu tarve oppia ja kokea uutta. Uteliaisuudeksikin sitä nimitetään. Kuka pöhkö sitä lähtee vuorelle kipuamaan, saati etelänapaa tutkimaan, kun kotona on mukava sänky ja lämmintä. Haluamme aina nähdä myös sinne aidan toiselle puolelle. Ei sillä ole merkitystä, että satumme jo olemaan Eedenin puutarhassa, siinä paikoista parhaimmassa.

Omena vakiintuu väärintulkinnan tähden myös Eevan haukkaaman ja Aatamille tarjoaman puun hedelmäksi. Omenaa käytetään usein yksioikoisesti symbolina perisynnistä ja syntiinlankeemuksesta, mutta sillä on vieläkin vahvempi viittaus suhde tietoon. Kyseessähän oli juuri hyvän- ja pahantiedon puu, josta haukattiin. Viattomuus voi nimittäin lähteä myös silloin, kun tiedämme enemmän.

Viattomuus voi nimittäin lähteä myös silloin, kun tiedämme enemmän.

Kaiken takana on tosiaan väärinkäsitys. Alkuperäisessä tekstissä luki latinan sana malus. Se on kaksimerkityksinen sana. Se voi tarkoittaa joko omenaa tai sitten pahaa. Niinpä hyvän- ja pahan tiedon puusta tulikin omenapuu. Eeva tarjoaa Aatamille siis juuri omenan: houkuttavan, punaisen ja raikkaan makuisen omenan. Kukapa niin kaunista hedelmää ei haluaisi haukata?

Lapsesta aikuiseksi

Eedenin puutarhasta lähtö merkitsee luomakunnan ensimmäisille ihmisille viattomuuden menetystä. Eedenissä oli helppoa, siellä vain oltiin ja nautittiin. Isä huolehti aivan kaikesta lastensa puolesta. Sitten isukki suuttui ja ajoi lapsukaiset kotoaan pois. Paratiisin ovi sulkeutui Eevan ja Aatamin takana niin että kolahti.

Elämä ei ole ihan niin helppoa, kun pitää ottaa vastuu itsestään ja tekemisistään. Vielä pitää työtä tekemällä elättääkin itsensä.

Aatamilla ja Eevalla ei ollut enää isää eikä hyvinvointivaltioiden sosiaaliturvaverkkoakaan. Olot kurjenivat huimasti, kun lapsiakin tuli. Viattomuus lähti sinäkin mielessä.

Äitipuoli ja Lumikki

Lumikkia ei ajanut kotoaan omat vanhemmat vaan äitipuoli. Kysyä voikin, mistä se äitipuoli niin tuimistui? Äitipuoli on peileineen aikamoisen ulkonäkökeskeinen. Lumikki kasvaa rinnalla pikkulapsesta viehättäväksi, aikuiseksi naiseksi.

On helppo kuvitella, että isän rakkaus tytärtään kohtaan voi uudessa vaimossa aiheuttaa jopa mustasukkaisuuden tunteita. Niin Lumikki sai lähteä. Vielä hän löysi vanhempia, pienikokoisia herrashenkilöitä peräti seitsemän kappaletta, jotka huolehtivat hänestä ja tekivät vielä laulaen töitäkin elättääkseen itsensä ja tyttösen.

Äitipuoli saattoi pelätä Lumikin vielä ilmestyvän jostain avio-onnea häiritsemään. Hän päätti hankkiutua tytöstä eroon lopullisesti. Jälleen kerran avuksi tulee myyttinen omena.

Purressaan punaista omenan puoliskoa, hänestä tulee aikuinen nainen.

Lumikin omena on vanhassa taruperinnössä toiselta puolelta punainen ja toiselta valkea. Kun puraisee valkeaa, ei tapahdu mitään. Se on myrkyttämätön puoli. Punainen puolisko on sen sijaan myrkytetty.

Luminkin tapauksessa kyseessä on selvästi vertauskuva aikuiseksi kasvamisesta. Purressaan punaista omenan puoliskoa, hänestä tulee aikuinen nainen. Hän siirtyy lapsen viattomuudesta aikuiseen maailmaan.

Miksi juuri punainen? No se on tytöillä se ensikuukautisten väri. Aikuisten maailma vastuineen vaanii niiden takana.

Kirjoittaja Liisa Väisänen on FT, tietokirjailija ja symbolien perässä seikkaileva taiteen ja kulttuurin tutkija.
Merkkien salat symboliruokien äärellä: