Hyppää pääsisältöön

Pekka Haavisto vie Teuvo Hakkaraisen valmistamia linnunpönttöjä metsään - Vihreät haluaa pikaisesti bensa- ja dieselautot pois teiltä

vihreiden pj Pekka Haavisto hiihtää
vihreiden pj Pekka Haavisto hiihtää Kuva: Marko Oikarinen Pekka Haavisto

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoo olevansa yöhiihtäjä. Haavisto hiihtää Helsingin Paloheinän suosituilla laduilla parhaimmillaan jopa neljästi viikossa. Monesti hän pääsee suksille vasta tosi myöhään illalla, koska päivät ovat kiireisiä, etenkin näin vaalien alla. Tämä on Yle Luonnon juttusarja, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat luontosuhteestaan.

Haavisto saapuukin haastatteluun punaisessa pipossa ja perinteisellä tyylillä hiihtäen, tosin tällä kertaa päivänvalossa. Iloisesti hymyilevä puoluejohtaja kääntää sukset kohti latua ja on valmis pienelle lenkille. Suksi näyttää liukuvan hienosti, hiihtokeli on mitä mainioin.

Haavisto kertoo nostalgisen innostuneesti lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helsingin Herttoniemessä ja Munkkivuoressa. Voisi kuvitella, että kaupunkilaislapsena luonto olisi ollut vähän kaukaisempi asia, mutta Haaviston mukaan molemmat asuinpaikat olivat luonnonläheisiä.

– Kaikki leikit olivat metsässä tai kallioilla. Käytiin hiihtämässä ja ajamassa fillarilla. Liikuttiin itse asiassa koko ajan luonnossa, vaikka oltiin lähiössä.

Kesät Haavisto vietti maalla Teiskossa äidin vanhalla sukutilalla, metsien ja järvien keskellä. Haavisto käy edelleen tilalla viettämässä vapaa-aikaansa luonnon keskellä. Luonto on tarjonnut hänelle rauhaa ja myös aktivismihenkeä, jota tosin oli jo näkyvissä kouluaikana.

Jotkut opettajat olivat sitä mieltä, että eivät ne tehtaat saastuta vaan tupakantumpit siellä koulun kallion takana. Me otettiin myös aika voimakkaasti yhteen koulussa ympäristökysymyksistä.

Haavistolla oli koulussa aktiivinen ja luontohenkinen kaveriporukka. Hänen paras kaverinsa lähti 15-vuotiaana Tukholman ympäristökokoukseen: Vuosi oli 1972. Sieltä tultuaan kaveri esitteli koulun luontokerhossa ensimmäisiä kierrätyspaperille painettuja painotuotteita. Haavisto muistelee, että paperi oli aika karkeaa ja ruskeaa.

– Sitten me luontokerhossa puhuttiin, että tässä kierrätyksessä on tulevaisuus. Ehkä oltiin vähän edellä aikaamme. Järjestettiin ympäristöviikon näyttelyitä koulussa ja jotkut opettajat olivat sitä mieltä, että eivät ne tehtaat saastuta vaan tupakantumpit siellä koulun kallion takana. Me otettiin myös aika voimakkaasti yhteen koulussa ympäristökysymyksistä.

Haavisto luki paljon ympäristöaiheista kirjallisuutta kouluaikana. Ehdoton suosikki oli Pentti Linkolan Unelmat paremmasta maailmasta.

Haavisto myöntää poteneensa kouluaikana ympäristöahdistusta. Hän kaveriporukkansa kanssa oli vahvasti sitä mieltä, että maapallo tuhoutuu heidän elinaikanaan. Olisi siis tärkeää alkaa toimimaan. Haavisto oli yksi Koijärvi-aktivisteista, joiden tavoitteena oli estää merkittävänä lintualueena pidetyn Koijärven kuivaaminen. Aktivistit perustivat myöhemmin Vihreän liiton. Nyt Haavisto on vihreiden puheenjohtaja ja vihreillä on kunnianhimoiset tavoitteet.

Pekka Haavisto Kolin huipulla kesällä 1972
Pekka Haavisto Kolin huipulla kesällä 1972, jolloin hän oli 14-vuotias. Pekka Haavisto Kolin huipulla kesällä 1972 Kuva: Pekka Haaviston kotialbumi Pekka Haavisto

"Mitä maksaa, jos ei tehdä mitään?"

Joku voisi väittää, että puolueen tavoitteet ovat jopa epärealistisen kunnianhimoiset. Suomen pitäisi vihreiden mielestä nimittäin olla hiilineutraali, kun tullaan vuoteen 2030 eli aikaa on vain kymmenisen vuotta.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että tuotamme ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin niitä sieltä pystytään sitomaan. Haavisto myöntää, että vihreiden aikataulu on tosi kova. Selityksen sijaan hän heittää vastakysymyksen.

– Mutta mitä maksaa, jos ei tehdä mitään?

Kysymys on hankala, eikä Haavisto tarjoa siihen vastausta.

Sen sijaan hän kertoo olevansa erittäin kiinnostunut hiilinieluista ja innostuu puhumaan niistä laveasti. Hiilinielut kuten metsät hillitsevät ilmastonmuutosta, kun ne yhteyttävät ja sitovat ilmakehästä hiilidioksidia. Luonnonvarakeskuksen laskelmassa on otettu huomioon se, että metsä kasvaisi nyt ilmastonmuutoksen takia Suomessa kohinalla. Laskelman mukaan metsiä voidaankin hakata entistä enemmän ja silti ilmastotavoitteet täyttyvät. Haavisto ei oikein usko Luonnonvarakeskuksen malliin, vaan haluaisi luotettavampaa tietoa.

Vihreät ei kuitenkaan ole museoimassa metsiä, vaan puolue haluaa pitää metsien hakkuumäärät 65-70 miljoonassa kuutiossa vuodessa, mikä on hivenen vähemmän kuin nykyhakkuumäärä. Suomen ilmastopaneelin arvion mukaan nykyiset hakkuumäärät ovatkin jo ennätyksellisen suuret ja uhkaavat hiilinieluja.

Haavisto on huolissaan siitä, että nyt kasvava hiilinielu hukataan kasvaviin hakkuisiin.

– Haluamme hyödyntää metsän kasvun nielun lisäämiseen. Jos me lisäämme hakkuita, me joudumme muilla sektoreilla kuten liikenteessä, teollisuudessa ja asumisessa, tekemään niin nopeita muutoksia, että ne ovat vaikeita. Metsän nopeutuva kasvu helpottaa meitä ilmastotalkoissa, jos annamme sen metsän kasvaa.

Jos me lisäämme hakkuita, me joudumme muilla sektoreilla kuten liikenteessä, teollisuudessa ja asumisessa, tekemään niin nopeita muutoksia, että ne ovat vaikeita.

Haavisto vaatii Suomeen laajaa nieluohjelmaa, joka kattaisi maatalouden ja metsätalouden. Hän haluaa, että ihmisiä palkittaisiin rahalla nielujen kasvattamisesta ja ylläpitämisestä. Toisaalta Haavisto on yllättynyt, että Suomessa puhutaan vain metsien nieluista eikä niinkään siitä, miten paljon peltomaa ja metsän maaperä pystyvät sitomaan hiiltä.

– Olen ollut yllättynyt siitä, että maatalouden etujärjestö MTK ei ole nostanut tätä esiin. Tässä on tyypillinen asia, jossa yhtyvät lunnonsuojelijoiden ja maaseudun intressit.

Maaperä sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ilmakehästä. Suomessa tutkitaan parhaillaan sitä mitä pelloille pitää tehdä, jotta ne sitoisivat enemmän hiilidioksidia ja muuttuisivat päästölähteistä päästöjen sitojiksi. Noin sata maanviljelijää eri puolilta Suomea on mukana tutkimuksessa. Isoja muutoksia syntyisi sillä, että pellot pidettäisiin mahdollisimman pitkään kasvipeitteisenä. Lisäksi pitkäjuuriset kasvit voivat olla yksi keino, jolla hiilidioksidia saadaan syötettyä syvälle maahan. Tällaista viljelytapaa kutsutaan hiiliviljelyksi.

Haavisto kertoo käyneensä Qvidjan koetilalla tutustumassa hiilensidontaan. Nyt hän haluaa, että hiiliviljelijöiden lisäksi myös nieluja kasvattaville metsänomistajille maksettaisiin korvauksia. Hän on aivan varma, että tulevaisuudessa hiilen sitominen hyödyttää yksittäistä viljelijää ja metsänomistajaa.

vihreiden pj Pekka Haavisto hiihtää
vihreiden pj Pekka Haavisto hiihtää Kuva: Marko Oikarinen Pekka Haavisto

"Turpeesta äkkiä eroon"

Myös kansallispuistoissa patikointi on Haavistolle merkityksellinen harrastus. Haavisto käy nykyään kesäisin Porkkalanniemellä, josta hän on jo pitkään toivonut pikaisella aikataululla kansallispuistoa.

Lisäksi hän käy Seitsemisen kansallispuistossa, joka sijaitsee Pirkanmaalla ja omalla puuveneellä Tammisaaren kansallispuistossa. Haavisto muistuttaa, että luonnon monimuotoisuus ei ole uhattuna pelkästään esimerkiksi sademetsissä vaan myös meillä Suomessa.

– Vanhojen metsien suojelua pitää lisätä ja sitten on tietysti suoluonto myös, joka on paljon ollut ennallistamisen osalta nyt tapetilla. Lisäksi tärkeää on virtavesien kunnostus, jolloin vapautetaan vesiä virtaamaan ja saadaan kaloja jokiin. Me olemme sellaisessa tilanteessa, että pelkästään suojelu ei riitä, vaan moni luontotyyppi vaatii myös ennallistamista.

Me olemme sellaisessa tilanteessa, että pelkästään suojelu ei riitä, vaan moni luontotyyppi vaatii myös ennallistamista.

Vihreiden mukaan turpeen käytöstä täytyy luopua vauhdilla, jo 2020-luvulla, vaikka samalla menetetään työpaikkoja. Haavisto rinnastaa turpeen käytön kivihiileen. Suot ovat isoja hiilinieluja ja ne auttavat kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. Kun suo kaivetaan ja turve nostetaan poltettavaksi, samalla menetetään suuria hiilivarastoja.

Haaviston mukaan ei ole mitään järkeä jatkaa turvetuotannon verotukia, koska tuet vievät hänen mukaansa Suomen energiapolitiikkaa vahingolliseen suuntaan. Turpeen verotuki on nykyään lähes 180 miljoonaa euroa, kun vielä vuonna 2017 se oli alle 160 miljoonaa.

Biokaasulle jakeluasemat

Joka tapauksessa fossiilisista polttoaineista olisi pyristeltävä eroon. Vihreät haluaa, että uusien polttomoottoriautojen, eli bensa- ja dieselautojen, myynti kielletään vuoteen 2030 mennessä ja että liikenne olisi päästötöntä kymmenen vuotta myöhemmin.

Miten tällainen temppu sitten tehdään? Haavisto uskoo vakaasti, että kun tullaan 2030-luvulle, myynnissä ei enää edes ole polttomoottoriautoja. Haavisto asettaa näin autonvalmistajiin suuret odotukset. Hän on nimittäin sitä mieltä, että autonvalmistajat toimivat kehitystyössään nopeammin kuin kukaan vielä tajuaakaan. Nykyisellään sähköautot ovat kalliita eivätkä ne välttämättä toimi luotettavasti pohjoisissa oloissa.

– Suomessa välikauden hyvä ratkaisu olisi se, jos me saisimme kaikkialle maahan biokaasun jakeluasemat. Aika halvallakin voisi polttomoottoriautot muuttaa biokaasuautoiksi ja kannattaisi käytettyjenkin autojen kohdalla se muutos tehdä.

Suomessa välikauden hyvä ratkaisu olisi se, jos me saisimme kaikkialle maahan biokaasun jakeluasemat.

Vihreillä ei ole satojen tuhansien sähköautojen tavoitteita, vaan ajatus on, että verottaja lähtisi suosimaan sähköautoja työsuhdeautoina, jolloin Haavistoin mukaan markkinoile saataisiin ensimmäinen sykäys. Haavisto myöntää, että nykyisellään sähköautot ovat ihmisille aivan liian kalliita ja käytettyjen autojen markkinat pitäisi saada ensin liikkeelle, jotta ihmisillä olisi varaa ostaa sähköautoja.

Haavisto ajaa itse pistokehybridillä, jossa on poltto- ja sähkömoottori. Yhdellä latauksella voi sähköllä ajaa vain 40-60 kilometriä. Haavisto sanoo, että jos hän ajelisi pitkiä matkoja, niin harkitsisi biokaasuautoa.

vihreiden pj Pekka Haavisto hiihtää
vihreiden pj Pekka Haavisto hiihtää Kuva: Marko Oikarinen Pekka Haavisto

Onko sulla nielut kunnossa?

Huhtikuun eduskuntavaaleista on puhuttu ilmastovaaleina. Haavisto sanoo, että hänen urallaan ensimmäistä kertaa ilmastokysymykset ovat niin isossa roolissa, että lähes kaikki puolueet nostavat ilmastokysymyksiä esiin.

Toisaalta vaalien jälkeen ja hallitusneuvotteluissa Haaviston mukaan sitten katsotaan, "mitä puolueet oikeasti ovat valmiita tekemään". Hänen mielestään tulevalla hallituksella on oltava selkeät aikataulut hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisestä.

Viimeksi kiinnittelin Teuvo Hakkaraisen laittamia linnunpönttöjä Teiskon metsiin eli hyvä ystäväni Teukka tekee moottorisahalla näppärästi pöllön- ja vesilinnun pönttöjä.

Vaikka julkisuudessa on ollut esillä muitakin isoja aiheita, kuten suomalainen vanhustenhuolto, Haavisto uskoo edelleen, että ilmasto on vaaleissa näkyvä teema.

– Tämä on näkynyt kentälläkin. Istuin Brysselin-lennolla ja edessäni istui kaksi ukkoa. Toinen ukko kysyi toiselta, onko sulla noi nielut kunnossa. Tavalliset ihmiset miettivät tällaisia asioita, tämä on ihan uudenlaista ympäristökeskustelua. Uskon, että ihmiset vaaliuurnille mennessään miettivät myös ympäristökysymyksiä.

Haavistolle ympäristö ja luonto ovat hänen omien sanojensa mukaan käytännönläheistä liikkumista ja virkistymistä kuten vaikkapa hiihtämistä tai nuotioretkiä ystävien kanssa. Hänellä on myös mieleenpainunut kokemus linnunpöntöistä.

– Viimeksi kiinnittelin Teuvo Hakkaraisen laittamia linnunpönttöjä Teiskon metsiin eli hyvä ystäväni Teukka tekee moottorisahalla näppärästi pöllön- ja vesilinnun pönttöjä. Kerran kyselin, että mistähän näitä saisi ostaa ja sitten niitä löytyi eduskunnan autotallista pitkä rivi minulle valmiina.

Hakkarainen antoi myös tarkan ohjeistuksen, ja sen mukaan Haavisto kiinnitti pönttöjä metsään.

– Toivottavasti niissä pesiminen alkaa.

Lue Lisää:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto