Ylen teknologian ilmiökartan tavoitteena on herättää. Koetamme tunnistaa asioita, joilla on merkitystä. Teemme valintoja. Siksi kartalla on mieluummin 20 kuin sata ilmiötä. Olemme sitä mieltä, että näillä kartan ilmiöillä on merkitystä - ihmiskunnalle, medialle ja Ylelle.
Kun koetamme katsoa kymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen, ei näkymä muutu puolessa vuodessa paljoakaan. Vai muuttuuko sittenkin? Systemaattinen maailman havainnointi ja ihmisten intuitiivinen yhteinen ajattelu sanovat, että kyllä muuttuu. Osa havainnoista on saanut vahvistusta, osa haihtunut taustalle. Osaan on jo herätty. Käyttöliittymien murrokseen ja älykkyyteen liittyvät teknologian ilmiöt ovat edelleen keskeisiä. Niiden rinnalle on tullut vahvasti inhimillisyys, sen eri muodoissaan.
Mielestämme nämä ilmiöt ovat huomion arvoisia juuri nyt ja näitä haluamme ymmärtää paremmin. Haluamme ajatella, keskustella, kokeilla, olla väärässä, oppia, jakaa opittua. Olisi hienoa, jos kommentoisit ja kertoisit, mitä mieltä sinä olet, mikä sinua kiinnostaa, ja miten yhteistä ymmärrystä näistä ilmiöistä ja niiden merkityksistä voisi lisätä.
Käyttöliittymien murros
Ilmiö: Lisätty todellisuus
Mistä on kyse: Lisätyn todellisuuden avulla tuodaan käyttäjälle saumattomasti näkö- ja kuulokentässä olevaan kohteeseen liittyvää lisäinformaatiota. Todellinen ja lisätty näkymä ilmaantuvat yhtä aikaa.
Miksi on tärkeää: Uusi sisällön tekemisen tapa läpi ketjun tuotannosta käyttäjälle. Ensimmäisiä kokeiluja tehty, ovi vasta aukeamassa. Kiinnostavin vaihe alkaa, kun päästään nykyisistä päätelaitteista seuraaviin versioihin.
Näkyy arjessa: 2020
Ilmiö: Älykäyttöpinnat
Mistä on kyse: Uusi teknologia mahdollistaa jopa pöydän tai seinän kokoiset älykäyttöpinnat. Kuva, ääni, kosketus, henkilön ja kehon kielen tunnistus. Virtuaalitodellisuutta ilman laseja. Fotorealistiset ikkunat haluttuun maailmaan.
Miksi on tärkeää: Huoneen kokoisia palveluita. Käyttöpinta seuraa käyttäjää paikasta toiseen. Reaaliaikaisia interaktiivisia etäikkunoita, rikas etäläsnäolo.
Näkyy arjessa: 2021
Ilmiö: Käyttöliittymätön käyttöliittymä
Mistä on kyse: Häiritsemättömän teknologian avulla ihmisen liityntä digitaaliseen ympäristöön. Eleiden, puheen ja muiden aistien kautta.
Miksi on tärkeää: Käyttöliittymän käyttö “alentumatta” kommunikoimaan koneen kanssa muuttaa ihmisten käyttäytymismalleja. Millaista on tarinankerronta kaikille aisteille?
Näkyy arjessa: 2022
Ilmiö: Laajennetut aistihavainnot
Mistä on kyse: Tuotetaan laajennettuja aistihavaintoja, jossa mukana tuoksu, tunto, maku, kosteus, lämpötila, ilmavirta.
Miksi on tärkeää: Rikkaammat elämykset. Uudenlaisia tapoja luoda ja esittää taidetta. Laajennetut aistihavainnot rikastavat kerrontaa myös mediassa ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia lisättyyn todellisuuteen.
Näkyy arjessa: 2023
Ilmiö: Ihmisen digitaalinen kaksonen
Mistä on kyse: Kehittynyt avustaja, joka tuntee käyttäjän ja osaa ennakoida tilanteita. Aina hereillä. Viestii käyttäjän kanssa inhimillisellä tavalla. Tekee asioita käyttäjän puolesta, pyynnöstä ja pyytämättä.
Miksi on tärkeää: Antaa ihmisille mahdollisuuden olla offline, avustaja on aina online. Tulevaisuudessa nämä laitteet ovat tie kuluttajien tietoisuuteen. Ne valikoivat kuluttajalle tarjottua sisältöä kuluttajan puolesta. Digitaalisten kaksosten lobbaaminen?
Näkyy arjessa: 2024
Ilmiö: Ajatusten tunnistaminen
Mistä on kyse: Tunteita voi mitata. Laitteita voi ohjata pelkillä ajatuksilla. Tunnemaailma avautuu aivosensoreilla, ilmeistä, äänestä, pulssista, ihon sähkönjohtavuudesta, tai välillisesti tekemisistä, e.g. aktiivisuudesta verkossa
Miksi on tärkeää: Laitteiden ohjaus toimii kuin ajatus, ilman fyysisesti käytettävää ohjainta. Ihmisen tunteita voi mitata suoraan, ilman ihmisen omaa tietoista päätöstä siitä, että mitä hän kertoo tunteistaan. Onko opittava uusi taito, joka erottelee omat syvät tuntemukset siitä mitä haluaa kertoa ulos?
Näkyy arjessa: 2026
Ilmiö: Ihmisen parantelu
Mistä on kyse: Ihmisten puutteiden korjaaminen ja jopa normaalien kykyjen ylittäminen. Apuvälineitä, jotka integroituvat ihmiseen, ovat aina mukana. Tehostetut aistit, sokealle silmälasit joilla näkee, kuurot kuulemaan. Geenimanipulaatio.
Miksi on tärkeää: Ihmisten fyysisistä puutteista johtuvia toimintakyvyn alenemia voidaan paikata. Mediaa ihmisryhmille, tavoilla joilla se ei ole aiemmin ollut mahdollista. Voidaan hakea myös luonnolliset kyvyt ylittäviä kokemuksia.
Näkyy arjessa: 2027
Älykkyys
Ilmiö: Manipuloitu video
Mistä on kyse: Kasvonilmeet, puheen ja jopa puhujan voi vaihtaa livenä toiseksi
Miksi on tärkeää: Elävään videokuvaan ei voi enää luottaa. Myös kuolleen voi tehdä valheellisesti eläväksi. Muuttaa sähköisen median uskottavuusasemaa. Tuleeko luotettavia sisältöjä vain sertifioiduilta tahoilta ja voisiko laadukkaat väärennöksetkin sertifioida? Käytetään edullisempia näyttelijöitä tunnetun näyttelijän kasvoilla tai tehdään koko homma virtuaalisesti.
Näkyy arjessa: 2019
Ilmiö: Tekoälyn tuottama sisältö
Mistä on kyse: Automaattista sisällöntuotantoa, -rikastusta ja visualisointia (myös pelkkä audio). Sisällön luonti ja koostaminen suuresta määrästä lähtömateriaaleja.
Miksi on tärkeää: Tosimaailman imitointi. Henkilökohtaisesti sovitettuja versioita tarinoista. Aikaslottiin sovitettuja sisältöjä. Interaktiivisesti tuotettu, keskustelunomainen sisältö. Uuden oppimisen väline, mentori, tietoviisas.
Näkyy arjessa: 2020
Ilmiö: Tekoälypandemia
Mistä on kyse: Tekoäly tulee kapea-alaisina palasina mukaan kaikkiin prosesseihin. Pan ’kaikki’ ja demos ’ihmiset’.
Miksi on tärkeää: Tekoäly oppii eri aihealueiden substanssia ja integroituu osaksi prosesseja. Roolijakoa ihmisen, koneiden ja tekoälyn välillä määriteltävä jatkuvasti uudelleen. Tekoäly antaa ihmiselle ylennyksen.
Näkyy arjessa: 2020
Ilmiö: 3D:n uudet muodot
Mistä on kyse: Robotisaation sivuvaikutuksena kertyy huomattava määrä 3D-dataa ympäristöstä. Data tulee hyödynnettäväksi myös muuhun. Pelimaailmassa virtuaaliset 3D-maailmat ovat mainstreamia ja osaaminen laajaa.
Miksi on tärkeää: Reaalimaailmaan tehtävät mallinnukset perustuvat aitoon dataan. Oikeita ympäristöjä mallintamalla voi sijoitella tapahtumia virtuaalisesti, digitaalisiksi kaksosiksi, tai reaalimaailmaan tulostettuina kappaleina tarinan osiksi. Mahdollistaja autonomialle, seikkailuympäristöille, aikamatkailulle.
Näkyy arjessa: 2020
Ilmiö: Robotiikka
Mistä on kyse: Robottien fyysiset kyvyt kehittyvät hyvin nopeasti. Robottien kokokirjo on laaja, hyönteisistä valtamerialuksiin. Niistä on tullut sujuvasti itsenäisesti sekä laumassa toimivia.
Miksi on tärkeää: Robottiparvi rakentaa pientalon ja etäkirurgi leikkaa kaukaa antamalla robotille ohjeita. Kuvausrobotit ja dronet tuottavat mediamateriaalia vaikeasta maastosta tai kriisialueilta, etäohjattuna tai autonomisesti, parvena tai yksin. Robottikädet siirtävät kaikki lavasteet täsmälleen oikeille paikoilleen. Hoivarobotit tuovat mediasisällöt lähelle käyttäjää.
Näkyy arjessa: 2021
Ilmiö: Puheen ymmärrys
Mistä on kyse: Kone ymmärtää sujuvasti suomenkielistä puhetta ja puheen todellisia merkityksiä.
Miksi on tärkeää: Ihmisen ja koneen välinen rajapinta toimii ihmisen ehdoilla puheen välityksellä. Puhetta voi käyttää rajatta erilaisissa palveluissa. Kone tulkitsee merkityksiä sanojen taustalta. Laadukas automaattinen tekstitys, reaaliaikainen kielenkäännös, selkokielitulkkaus.
Näkyy arjessa: 2023
Ilmiö: Tekoäly työkaverina
Mistä on kyse: Tekoäly työryhmässä tai prosessissa yhdenvertaisena työntekijänä. Ilmentyy esim. älykaiuttimena, applikaationa tai robottina.
Miksi on tärkeää: Tekoäly on oman alueensa huippuasiantuntija, ja auttaa aina tarvittaessa. Tunnistaa mitä tietoa tai taitoa jonkin tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan ja tuo sen pöytään heti. Koska tekoäly ei ole ihminen, millaisia virheitä annat sille anteeksi?
Näkyy arjessa: 2023
Ilmiö: Ihmismäinen tekoäly
Mistä on kyse: Älykkäät ja ihmisen kanssa luonnollisella kielellä kommunikoivat koneet hoitavat ihmiselle vaativia tehtäviä ja monilla alueilla voittavat ihmisen. Tekoäly osaa hyödyntää vapaamuotoista informaatiota sekä oppii itse.
Miksi on tärkeää: Ihmisille mahdollisuus hyödyntää ääretöntä määrää tietoa ja tehdä asioita ilman fyysisen ihmisen rajoitteita. Ihmisen ja tekoälyn välinen luottamus sekä tiedon kumuloituminen mahdollistaa kehityssyklien nopeutumisen vuosien sijasta tunneiksi.
Näkyy arjessa: 2025
Ilmiö: Älykäs liikkuminen
Mistä on kyse: Liikennevälineet ovat älykkäitä, ja verkkoon ja toisiinsa kytkettyjä, ja tunnistavat käyttäjien ja tavaran liikkumistarpeet.
Miksi on tärkeää: Liikennevälineet huolehtivat sujuvasta ja turvallisesta liikkumisesta. Liikenteen kehitys tapahtuu tehokkuuden nimissä, mutta ihmiset kaipaavat myös mukavuuspalveluita. Media tarjoaa mukavuutta, liikkuu ihmisten mukana ja käyttää kyseisen liikennevälineen tarjoamia mahdollisuuksia.
Näkyy arjessa: 2025
Inhimillisyys
Ilmiö: Yksilöllisyyden korostuminen
Mistä on kyse: Käyttäjä päättää omista yksilöllisyyden tavoistaan. Yksityinen data on omassa hallussa, kulkee mukana ja on helposti hyödynnettävissä.
Miksi on tärkeää: Ihminen saa oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, haluamiaan asioita. Hän kokee hallitsevansa käyttämiään palveluita. Yksilön erilaisuuden, samanlaisuuden ja anonymiteetin kunnioituksesta kilpailuvaltti? Tietojen ja preferenssien jakamisen seuraukset ovat palkitsevia tai rankaisevia. Kun tietoja tulkitsee tunteeton kone ilman inhimillisyyttä, seuraukset saattavat olla yllättäviä.
Ilmiö: Pimeä puoli
Mistä on kyse: Verkossa kaikki on käännettävissä pimeiden voimien hyödyksi. Kyberuhka on kaikkialla. E.g. haitanteko, tietojen vääristely, kiristys, varkaus, uskottavuuden murentaminen, valtiollinen vaikuttaminen. Tai odottamattomat ei-aiotut vaikutukset tai pelkkä vahinko, hupsis, kävikin näin.
Miksi on tärkeää: Luotettavuus on mediayhtiölle elinehto. Sen turvaamisesta on pidettävä huolta. Vai pitäisikö Ylenkin olla läsnä myös pimeissä verkoissa?
Ilmiö: Teknologian etiikka
Mistä on kyse: Ihmiskunnan on tärkeää linjata mihin teknologian mahdollisuuksia on sallittua käyttää.
Miksi on tärkeää: Mikä on päätöksentekoalgoritmien toimintalogiikka? Päättääkö teknologia siitä keitä hoidetaan sairaalassa tai miten teknologia valitsee kahden huonon vaihtoehdon välillä? Miten tappajarobotteihin suhtaudutaan? Kuinka syvälle ihmisen mieleen voidaan teknologian avulla puuttua? Autonominen teknologia ei tunne katumusta. Digitaalisuus (tekoäly) optimoi asioita saarekkeen sisällä, mutta ei osaa katsoa sen ulkopuolelle.
Ilmiö: Digitalisaation kritiikki
Mistä on kyse: Digitalisaatio etenee nopeammin kuin ihmisten muutoskyky ja -halukkuus sallii. Aiemmin digitalisaatio nähtiin positiivisena; kännykät, tekoäly, robotiikka. Onko tämä hyvä?
Miksi on tärkeää: Kaupalliset tavoitteet ja kapeakatseiset voitot/edut ajavat pitkän ajan kuluessa tulevien riskien/haittojen edelle. Koneen kanssa toimiessa syntyy kritiikitön illuusio “hienoudesta”, joka jossain vaiheessa puhkeaa. Järkiajattelu tulee tunnetta myöhemmin. Digitalisaatiokin on “muovi”, ts. keksimisen aikaan ja pitkään sen jälkeenkin hyväksi havaittu ratkaisu, josta tulee ongelma, roskaa. Ylimääräinen tai vanhentunut data, tekoäly, …
Teknologiaa ihmiselle
Uusi teknologia avaa uuden oven. Se herättää uteliaisuuden, se houkuttelee, ja parhaimmillaan se koukuttaa. Viimeinkin toteutuu se, jota olen odottanut, tai josta en ole edes uskaltanut unelmoida. Tai jota olen pelännyt.
Osaanko antaa sille mahdollisuuden parantaa arkeani, inhimillisesti?
Ylen systemaattinen tulevaisuustyö on monen ihmisen yhteistyötä. Ilmiökartaksi saakka tämän työn tuloksia kiteyttivät Jari Ruotsalainen, Lauri Mäenpää, Jouni Frilander, Susanne Leinonen, Tuija Aalto ja Arto Markku.
Ylen teknologian ilmiökartan edellinen versio lokakuulta 2018 näytti tältä.
